Vs: Kaupunkiuudistus
Voisin nyt muotoilla mielipiteeni ytimen:
Jos halutaan kehittää kestävää kaupunkiliikennettä, on realistista ja edullista tehdä nykyisen maankäytön mahdollistamat kestävät liikenneratkaisut ja tiivistää maankäyttöä vajaakäyttöisillä teollisuus- kauppa- ja liikennealueilla.
Tällaisilla ratkaisuilla voidaan varmasti lisätä erittäin paljon joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuutta liikenteestä.
Olen aivan samaa mieltä.
On harhaista ajatella, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi pitäisi ensisijaisesti purkaa nykyiset kerrostalolähiöt.
En ole väittänyt, että kaupunkisaneeraus olisi ainoa keino poistaa autokaupungin haittoja. Vaan väitän, ettei sitä pidä sulkea pois ja jos niin tehdään, uusi kaupunkirakenne on parempi kuin paikattu autokaupunkirakenne.
Jos kävelyetäisyys ei ole ongelma, mikä on? Oikeaoppisuuden puute?
Puotinharju oli esimerkki katuverkon hierarkiasta autokaupunkirakenteessa. Puotinharjun tapauksessa mittakaava ei ole kovin suuri, kun koko alue ei ole kovin suuri.
No voi nyyh sentään, että asuntoalueelle jää sen itsensä aiheuttama autoliikenne. Tietysti asuntoalueen kokoojakadustakin on melu- ja muuta haittaa. Haitta on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin pääkadun aiheuttama.
En ole kieltämässä autoja enkä kuvittele, että on mahdollista tehdä kaupunkia, jossa kukaan ei käytä autoa. Mutta tiedän, että kaupunkia voidaan rakentaa niin, että niiden autojen haitta on huomattavasti pienempi kuin autokaupungin hierarkisessa liikenneverkossa.
En ymmärrä, miksi irvailet tästä. Etkö anna arvoa sille, että naapurin tuhman sedän mahdollisuus ajaa autollaan lasten päälle voidaan estää? Tai että lapset voi huoletta laskea pihalle pelkäämättä että he päätyvät leikkimään parkkipaikoille ja asuntokaduille? Ei se ”asuntoalueen itsensä aiheuttama autoliikenne” ole jokaisen aiheuttamaa, vaan seassa asuu ihmisiä, jotka kärsivät toisten asukkaiden haitasta. Ajattelullasi asetat autot ja autoilijat etuisuusasemaan: he saavat pitää autoon liittyvän mukavuutensa, niillä, jotka eivät autoja halua, ei ole oikeutta olla kärsimästä autojen haitoista.
Mielestäni ajatuksesi siitä, että kaikki asuntoalueet tulisi muuttaa kaavaltaan sinun mielestäsi "oikeaoppisiksi" purkamalla talot ei ole realistinen.
Tällainen ei ole minun ajatukseni.
Mielestäni se kompromissi, että raitiovaunu tai runkobussi kulkee asuntoalueen kokoojakadulla, jolla on myös asuntoalueen autoliikenne, on täysin hyväksyttävä kompromissi ja hyvin yleinen ratkaisu myös raideliikenteen mallikaupungeissa.
Niin minustakin, mutta täytyy ymmärtää, ettei se ole paras mahdollinen ratkaisu.
En todellakaan tässä ajattele tarkoittamallasi tavalla funktionalistien tavoin.
Minulle kyllä tuli sellainen ajatus, että olet yhtä mieltä funktionalistien kanssa siitä, että heidän aikansa autokaupunki, joka rakennettiin paljolti kaupunkisaneerauksen keinoin, on niin arvokas, että sitä ei saa hävittää. Kaikki sitä ennen ollut oli kuitenkin kyllin arvotonta uhrattavaksi autokaupungille, joka siis saa jäädä pysyväksi. Sen periaatteen vuoksi, että ei saa purkaa.
Ajattelen yksinkertaisesti siten, että on edullisempaa korjata korjauskelpoiset asuntoalueet, joissa asukkaat viihtyvät ja joissa on riittävä asukastiheys vetovoimaiselle joukkoliikenteelle ja lähipalveluille.
JOS se on edullisempaa ja JOS ne kelpaavat.
Kautta kaupunkien historian kaupunkien osat ja niiden rakennusket ovat jossain vaiheessa tulleet tiensä päähän siksi, etteivät ne enää kelpaa siihen tarkoitukseen kuin ne alun perin tehtiin. Ja tämä on koskenut myös asuntoja. Minä en kuvittele, että tämä kehitys pysähtyisi yhtäkkiä elementtikauden teknisesti kehnoon rakennustekniikkaan ja huonoon rakennus- ja kaava-arkkitehtuuriin.
Rakennusliikkeiden markkinavalta ja taloudelliset suhdanteet ovat ohimeneviä ilmiöitä, vaikka ne ihmisen iässä pitkänä 10-20 vuoden aikana näyttäisivät siltä, että ihmiset ovat tyytyväisiä ja kauppa käy. Vauraus ja erityisesti arvostukset muuttuvat.
Ketjun laskelmissa on se periaatteellinen virhe, että niissä hinnoitellaan vain rakennusalaa. Tosiasiassa ihmiset maksavat paljosta muusta kuin pekästä pinta-alasta jo nyt. Ihmiset maksavat tietenkin sijainnista, mutta he maksavat merenrannasta, koulujen ja pelveluiden läheisyydestä, viheralueista jne.
Jossain Herttojakoniityniemessä voi käydä niin, että 70-luvun elementtitalon myyntiarvo laskee nollaan tai peräti miinusmerkkiseksi. Uudessakaupungissahan on tätä jo nähty - mainitakseni vain meille tutun tapauksen rakennuksen arvon katoamisesta.
Rakennusoikeutta ei tarvita silloin yhtään lisää. Tai voi käydä niin, että elementtikerrostaloista saa 200 €/m2. Mutta jos paikalla olisikin pohjaratkaisultaan muunneltavia terassitaloja ja rauhallinen ja turvallinen ulkosyöttöinen korttelirakenne, kauppa kävisi hintaan 3000 €/m2. Siinä kannattaa saneerata, vaikka jättäisi rakennusoikeutta käyttämättäkin. Tietenkin riesaksi voi tulla joku, joka vaatii periaatteesta suojelemaan lapsuutensa ympäristön, koska siitä on niin kultaiset muistot. Mutta itse ei tietenkään niihin luukkuihin enää muuttaisi.
Antero