Ketju etenee hauskaan suuntaan.
Korostaisin tässä sitä, että tässä ollaan päästy aika asian ytimeen, vaikka ketju onkin siirtynyt yksittäisiin suojeluratkaisuihin vanhojen asuinalueiden uudistamisesta.
Halu purkaa modernistista arkkitehtuuria perustuu keskeiseltä osaltaan siihen, että halutaan rankaista modernistisia rakennuksia ja arkkitehtuuria 1950-80-luvuilla tehdyistä purkamisratkaisuista. Tämä keskustoista alkava kritiikki on osasyy siihen, miksi myös ajan asuntoalueet halutaan tuomita arkkitehtonisin ja moraalisin perustein.
Anteron ja Vesan hyvin esittämässä argumentissa sotketaan keskenään neljä erillistä asiaa virheellisellä tavalla:
- 1950-80 -lukujen purkamishuumassa tehtyjen virheellisten purkamisratkaisujen (esim: Norrmenin talo, Skohan talo) arvostelu.
- Tilalle toteutettujen modernististen rakennusten arvostelu ja halu purkaa ko. rakennukset
- Sivuutetaan se, että purkamisratkaisut olivat aikanaan lainmukaisia, vaikka ne tänä päivänä olisivatkin lainvastaisia.
- Sivuutetaan se, että nykyisen lain mukaan viranomaisten on suojeltava maankäyttö- ja rakennuslailla tai rakennussuojelulain nojalla myös modernistisia rakennuksia jotka rakennettiin virheellisin perustein purettujen rakennusten tilalle.
Mielestäni ajatus, että modernistinen arkkitehtuuri on moraalisesti sinänsä tuomittavaa ja sitä tulisi rankaista, on täysin perusteeton. Yhtä hyvin voitaisiin moraalisesti tuomita kertaustyylit, jugendtyyli tai 1920-luvun klassismi joiden tieltä purettiin yhtä arvokasta rakennuskantaa.
Modernistista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia voidaan toki purkaa kolmen edellytyksen yhtäaikaisesti täyttyessä:
- Rakennukset ovat niin huonossa kunnossa, että uudisrakentaminen on kunnostamista taloudellisempaa
- Rakennuksille ei ole tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta
- Rakennusten suojeluun ei ole maankäyttö- tai rakennuslain tai rakennussuojelulain mukaisia perusteita
Jos haluaa purkaa Makkaratalon, KOP-kolmion tai Enso-Gutzeitin talon on ensin vaadittava eduskuntaa muuttamaan maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakennussuojelulakia siten, että siihen lisätään asia "vanhojen kauniiden rakennusten tilalle rakennettuja modernistisia rakennuksia ei kuitenkaan saa suojella näiden lakien perusteella, vaikka lain mukaiset perusteet niiden säilyttämiseen ovat olemassa".
On selvää, että tällainen lainmuutos ei olisi rakennusten omistajien tasapuolista kohtelua. Rakennussuojelua koskevan lainsäädännön on pakko olla sellainen, että perusteet koskevat tasapuolisesti kaikkia tällä hetkellä
olemassa olevia rakennuksia.
Hetkinen... Aallon arkkitehtuuriko voittaa Theodor Höijerin?
En tässä nyt puhu siitä, voittaako Aallon arkkitehtuuri Höijerin arkkitehtuurin.
Toteaisin vain seuraavat asiat:
- Aallon Enso-Gutzeitin pääkonttori on kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuurikohde
- Enso-Gutzeitin pääkonttori on suunniteltu paikalleen sopivaksi sen ajatuksen mukaan, joka Alvar Aallolla on ollut Helsingin merellisen julkisivun kehittämisestä.
- Enso-Gutzeit on ollut yksi Suomen suurimmista vientiteollisuuden yrityksistä. Sen toiminta on ollut aivan keskeinen osa sodanjälkeistä historiaa. Rakennuksessa on tehty Suomen sodanjälkeisen kehityksen kannalta hyvin merkittäviä
Enso-Gutzeitin pääkonttori on kaikkien tietojen mukaan pääosin hyvin rakennettu, edelleen hyvässä kunnossa ja alkuperäinen asu on pitkälti säilynyt myös sisätiloissa.
Enso-Gutzeitin rakennuksen suojelulle on siis olemassa kaikki maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennussuojelulain mukaiset perusteet. Voimassaolevan lain mukaan rakennusta ei voi purkaa. En nyt muista, onko rakennus jo suojeltu asemakaavalla tai rakennussuojelulailla.
On eri asia, että jos nykyinen lainsäädäntö olisi ollut voimassa 1950-luvun lopulla, Norrmenin talo olisi todennäköisesti säilytetty.
Kaupunkikuvallisesti vitivalkoinen laatikko ei sovi punatiilisten makasiinien, asuintalojen eikä Uspenskin katedraalin joukkoon sitten tippaakaan.
Tämä on sinun mielipiteesi, jonka toki jakaa moni.
Perusteluna "vitivalkoinen laatikko" on hyvin ohut.
Oma mielipiteeni on se, että Aallon Enson talo sopii erinomaisesti paikalleen. Muistaakseni sen ajatuksena on ollut jatkaa Kauppatorin pohjoispuolen rakennusriviä Katajanokan puolelle. Mittakaavallisesti Enson talo ei poikkea Katajanokalla olleista muista rakennuksista. Uspenskin katedraali kohoaa Enson talon ylitse kaupunkikuvallisena maamerkkinä täysin asiallisella tavalla.
Eteläsataman eri puolten julkisivussa vaihtelevat vaaleat rapatut tai luonnonkiviset talot sekä punatiiliset rakennukset.
Pitäisikö nekin purkaa ja rakentaa valkoiset laatikot tilalle?
Nykytilanteessa Suomen suurten kaupunkien keskustat koostuvat mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja tyyleiltään erilaisista rakennuksista.
On täysin mahdotonta vaatia suomalaisten kaupunkien keskustoissa kaupunkikuvan mittakaavallista ja muotokielellistä yhtenäisyyttä.