Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Niin, pohjimmiltaanhan tuossa on kyse siitä, kannattaako yhteiskunnan maksaa 300 000 euroa vuodessa siitä, että palvelutasomäärittelyssä yhden tähden alueeksi luokitellulle pientaloalueelle järjestetään neljä tähden suuren kerrostaloalueen palvelutaso. Samalla toki pidennetään suurten kerrostalovaltaisten asuinalueiden joukkoliikenteen käyttäjien matka-aikaa noin 6-10 minuutilla. Nikinmäkeen jäisi linjojen 731 ja 742 poistumisen myötä edelleen Rautatientorille vievät linjat 738 ja 785-788 sekä lisäksi Pohjois-Nikinmäkeä palveleva 739. Näilläkin linjoilla vuoroja kulkee ruuhka-aikoina keskimäärin n. 10 minuutin välein. Muina aikoina Nikinmäessä ei sitten pahemmin kulkijoita olekaan, mikä sinänsä lienee aika tyypillistä tuollaiselle kaupungin perimmäisessä nurkassa sijaitsevalle pientaloalueelle. Vaihdottomien yhteyksien lisäksi Helsingin keskustaan pääsisi myös liitynnällä pari Korson tai Koivukylän aseman kautta.

Oletin, että Vanhaa tietä olisi voinut ajaa samalla autokierrolla. Meneekös noista Sipoon linjoista mikään Vanhaa tietä Nikinmäen ja Kehä kolmosen välillä?
 
Niin ja millä menee järkevästi Hakunilasta Mikkolaan jatkossa, merkittäviä asuinalueita. Kun 731N-vuorot tuotiin vanhalle tielle, oli näitten Vantaan sisäisten kulkijoiden määrä mitätön. Koko ajan näyttäisi enemmän ja enemmän porukkaa olevan odottelemassa linjaa 731 muuallakin vanhan tien varressa kuin Nikinmäessä. Idiotismia tuo linjan reittimuutos on. Etenkin, kun ottaa huomioon, että vain hetki sitten on luotu joukko uusia yhteyksiä ja ihmiset vasta ovat tottumassa niiden käyttöön. Käsittämätöntä, kuinka suunnittelussa voi ajattelutapa mennä näin laidasta laitaan muutamassa vuodessa. Ehkä HSL on pohjimmiltaan niin heikko organisaatio, että joku uusi suunnittelija tai suunnittelijoiden pomo pystyy jättämään linjastoon oman jälkensä vähät välittämättä pitkäjänteisyydestä linjastoverkon rakentamisessa. Mielessäni vastustin aikanaan moottoritievuorojen poistumista, vielä enemmän vastustan sitä, että tämänkaltaiset asiat arvotaan uusiksi muutaman vuoden välein.
 
Itse en oikein vielä osaa hahmottaa tulevia muutoksia kokonaisuutena. Päiväkumpulaisena yhteyteni näyttäisivät säilyvän ennallaan, mitä nyt liityntäbussin matka-aika tulee pidentymään Koivukylän asemalle tai -lta matkustettaessa. Toisaalta taas uuden liityntäbussin (624) vuoroväli näyttäisi olevan arkisin 20 minuuttia nykyisen 973:n 30 minuutin sijaan.

Mihin logiikkaan Vantaan, ja ymmärtääkseni myös Espoon, linjojen tuleva linjanumerouudistus perustuu? Ymmärrän sen, että HSL-alueella ei haluta samoilla linjanumeroilla kulkevia linjoja moneen eri kaupunkiin, mutten sitä, miksi esim. Pyhään Martinlaaksoon Stadista vievä linja 453 muuttuu 421:ksi? Mitä vikaa neljäviiskolmosessa on? Tai miksi Päiväkummun nykyinen 734 muuttuu linjaksi 724? Kertokeepa viisaammat.
 
Niin ja millä menee järkevästi Hakunilasta Mikkolaan jatkossa, merkittäviä asuinalueita. Kun 731N-vuorot tuotiin vanhalle tielle, oli näitten Vantaan sisäisten kulkijoiden määrä mitätön. Koko ajan näyttäisi enemmän ja enemmän porukkaa olevan odottelemassa linjaa 731 muuallakin vanhan tien varressa kuin Nikinmäessä. Idiotismia tuo linjan reittimuutos on. Etenkin, kun ottaa huomioon, että vain hetki sitten on luotu joukko uusia yhteyksiä ja ihmiset vasta ovat tottumassa niiden käyttöön. Käsittämätöntä, kuinka suunnittelussa voi ajattelutapa mennä näin laidasta laitaan muutamassa vuodessa. Ehkä HSL on pohjimmiltaan niin heikko organisaatio, että joku uusi suunnittelija tai suunnittelijoiden pomo pystyy jättämään linjastoon oman jälkensä vähät välittämättä pitkäjänteisyydestä linjastoverkon rakentamisessa. Mielessäni vastustin aikanaan moottoritievuorojen poistumista, vielä enemmän vastustan sitä, että tämänkaltaiset asiat arvotaan uusiksi muutaman vuoden välein.

Ovathan nuo uudet vaihdottomat yhteydet olleet hyviä. Ongelmana vain on se, että todellista matkustustarvetta esimerkiksi Hakunilan ja Mikkolan tai vaikkapa Kolohongan ja Nikinmäen välillä ei kovin paljon ole. Esimerkiksi mikkolalaisten monet julkiset palvelut ovat omassa aluekeskuksessa eli Korsossa, jolloin asiointitarvetta Hakunilaan ei pahemmin ole. Työpaikkojakaan noilla alueilla ei kovin paljon ole. Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei tempoilu Lahdentien ja Lahdenväylän reittien välillä ole hyvä asia. Kun Vantaan kaupunki kerran on edellyttänyt miljoonien eurojen säästöjä bussiliikenteestä Kehäradan liikennöintikustannusten kattamiseksi, on säästöt järkevintä etsiä sieltä, missä palvelutaso selkeimmin ylittää alueelle määritellyn palvelutason ja joilla kysyntä ei perustele tätä ylitystä, sekä sieltä, missä muutoksesta kärsivien määrä on mahdollisimman pieni.

Mihin logiikkaan Vantaan, ja ymmärtääkseni myös Espoon, linjojen tuleva linjanumerouudistus perustuu? Ymmärrän sen, että HSL-alueella ei haluta samoilla linjanumeroilla kulkevia linjoja moneen eri kaupunkiin, mutten sitä, miksi esim. Pyhään Martinlaaksoon Stadista vievä linja 453 muuttuu 421:ksi? Mitä vikaa neljäviiskolmosessa on? Tai miksi Päiväkummun nykyinen 734 muuttuu linjaksi 724? Kertokeepa viisaammat.

Uudessa numeroinnissa ensimmäinen numero perustuu nykyisten seutulinjojen tapaan pääteiden mukaisiin sektoreihin, esimerkiksi Tuusulanväylän sektori on 6 ja Lahdenväylän sektori on 7. Toinen numero kuvaa etäisyyttä Helsingistä. Esimerkiksi 710-sarja Hakunilan tasolle, 720-sarja Koivukylän tasolle, 730-sarja Korson tasolle, 740-sarja menisi Etelä-Tuusulaan, jos Lahdenväylän kautta olisi sinne vuoroja, 750-sarja Kerava ja 760-sarja Järvenpää. Länsi-Vantaalla vastaavasti 310-sarja Myyrmäen tasolle, 320-sarja Vantaankosken tasolle, 330-sarja Kehä III:n pohjoispuolelle, 340-sarja Kalajärven pohjoispuolelle ja suuremmat kymmensarjat pidemmälle kehyskuntiin. Nykyinen numerointi on jossain määrin epäjohdonmukainen, kun esimerkiksi Pähkinärinteeseen mennään 363:lla mutta paljon pohjoisemmas Rinnekotiin 345:lla.
 
Ovathan nuo uudet vaihdottomat yhteydet olleet hyviä. Ongelmana vain on se, että todellista matkustustarvetta esimerkiksi Hakunilan ja Mikkolan tai vaikkapa Kolohongan ja Nikinmäen välillä ei kovin paljon ole. Esimerkiksi mikkolalaisten monet julkiset palvelut ovat omassa aluekeskuksessa eli Korsossa, jolloin asiointitarvetta Hakunilaan ei pahemmin ole. Työpaikkojakaan noilla alueilla ei kovin paljon ole. Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei tempoilu Lahdentien ja Lahdenväylän reittien välillä ole hyvä asia. Kun Vantaan kaupunki kerran on edellyttänyt miljoonien eurojen säästöjä bussiliikenteestä Kehäradan liikennöintikustannusten kattamiseksi, on säästöt järkevintä etsiä sieltä, missä palvelutaso selkeimmin ylittää alueelle määritellyn palvelutason ja joilla kysyntä ei perustele tätä ylitystä, sekä sieltä, missä muutoksesta kärsivien määrä on mahdollisimman pieni.

Noin yleisellä tasolla minusta on vähän tarpeetonta ajaa tuolta Korson tasolta "mahdollisimman nopeita" bussilinjoja Helsingin ydinkeskustaan, kun juna on tuolta kuitenkin se oikeasti nopea yhteys Helsingin kantakaupungin alueelle. Ja toisaalta tuo mainitsemasi 300 000 euroa (eli noin yhden autopäivän hinta) on pieni hinta silloin, jos sillä saadan keskitiheästi (15-20 min välein) kulkeva seutulinja toimimaan samalla liityntälinjana lähiössä.

Kuinka paljon säästäisi esim. tuon 731:n katkaiseminen Kalasatamaan? Varmasti ainakin tuon 300 000 euroa luulen ma. Samalla linja muuttuisi nykyistä luotettavammaksi myös Kulomäen suuntaan mennessä, kun Helsingin niemen tukkoinen osuus jäisi pois.
 
Noin yleisellä tasolla minusta on vähän tarpeetonta ajaa tuolta Korson tasolta "mahdollisimman nopeita" bussilinjoja Helsingin ydinkeskustaan, kun juna on tuolta kuitenkin se oikeasti nopea yhteys Helsingin kantakaupungin alueelle. Ja toisaalta tuo mainitsemasi 300 000 euroa (eli noin yhden autopäivän hinta) on pieni hinta silloin, jos sillä saadan keskitiheästi (15-20 min välein) kulkeva seutulinja toimimaan samalla liityntälinjana lähiössä.

Kuinka paljon säästäisi esim. tuon 731:n katkaiseminen Kalasatamaan? Varmasti ainakin tuon 300 000 euroa luulen ma. Samalla linja muuttuisi nykyistä luotettavammaksi myös Kulomäen suuntaan mennessä, kun Helsingin niemen tukkoinen osuus jäisi pois.

731 toimii liityntälinjana Korsosta Kulomäkeen ja Mikkolaan nykyäänkin eikä tämä riipu siitä ajaako se Lahdentietä vai Lahdenväylää. Lahdentie kulkee Nikinmäessä niin sivusta, ettei koko kupunginosan liityntäliikenne voi perustua sitä kautta kulkevan linjaan. Toisin sanoen Nikinmäki tarvitsee joka tapauksessa erillisen liityntä-, asiointi- ja koulumatkalinjan Korsoon.

Pitkällä tähtäimellä Vantaan radanvarsilähiöistä Helsingin kantakaupunkiin tulevia bussilinjoja tultaneen katkaisemaan kantakaupungin reunoille, mutta se edellyttää terminaalien rakentamista muun muassa Kalasatamaan ja Töölön-Meilahden suunnalle. Tätä asiaa on käsitelty ainakin Pisaran pintaliikennesuunnitelmassa. Ei 731:lläkään etupäässä Korsosta keskustaan kuljeta vaan Viikkiin ja eri puolille itäistä kantakaupunkia. Vaihdottoman yhteyden korvaaminen kahden vaihdon yhteydellä nostaisi varmasti kynnystä käyttää joukkoliikennettä, erityisesti jos matka-aikakin samalla pitenisi. Kalasataman terminaalin pitäisi kai toteutuakin tällä vuosikymmenellä, mutta Kalasataman keskuksen alueen rakentaminen taitaa edelleen odottaa rahoittajaa. Myös Hermannin rantatien ruuhkille pitäisi tehdä jotain ennen kuin sinne kannattaa siirtää lisää bussiliikennettä nykyisten 55:n ja 56:n seuraksi.
 
731 toimii liityntälinjana Korsosta Kulomäkeen ja Mikkolaan nykyäänkin eikä tämä riipu siitä ajaako se Lahdentietä vai Lahdenväylää. Lahdentie kulkee Nikinmäessä niin sivusta, ettei koko kaupunginosan liityntäliikenne voi perustua sitä kautta kulkevan linjaan. Toisin sanoen Nikinmäki tarvitsee joka tapauksessa erillisen liityntä-, asiointi- ja koulumatkalinjan Korsoon.

Tuo on totta, että Nikinmäessä Lahdentie (l. 731) kulkee harmittavan sivussa asutuksesta. Juuri siksi kirjoitinkin:"Noin yleisellä tasolla".

Pitkällä tähtäimellä Vantaan radanvarsilähiöistä Helsingin kantakaupunkiin tulevia bussilinjoja tultaneen katkaisemaan kantakaupungin reunoille, mutta se edellyttää terminaalien rakentamista muun muassa Kalasatamaan ja Töölön-Meilahden suunnalle. Tätä asiaa on käsitelty ainakin Pisaran pintaliikennesuunnitelmassa. Ei 731:lläkään etupäässä Korsosta keskustaan kuljeta vaan Viikkiin ja eri puolille itäistä kantakaupunkia. Vaihdottoman yhteyden korvaaminen kahden vaihdon yhteydellä nostaisi varmasti kynnystä käyttää joukkoliikennettä, erityisesti jos matka-aikakin samalla pitenisi.

Niin se edellyttääkin, mutta tuon terminaalin rakentamiskustannukset ovat pilkkuvirheen luokkaa erään HSL:n alueen metrohankeen kustannusarviossa. Tapiolan terminaalin suunnitelmia voinee käyttää suoraan ja pienemmälle terminaalille näitä soveltaen tai sitten kopioi esim. Kööpenhaminasta sopivalta näyttävän ratkaisun.

Ja juurikin noiden kahta vaihtoa edellyttävien matkojen osuuden vähentämiseksi ehdotin linjan 731 katkaisemista Kalasatamaan, eikä esim. Viikkiin. Kuten itsekin totesit:"Ei 731:lläkään etupäässä Korsosta keskustaan kuljeta vaan Viikkiin ja eri puolille itäistä kantakaupunkia." , joten Kalasatamaan katkaisu jättäisi jäljelle suoran yhteyden sekä Viikkiin, Kumpulaan että metrolle. Hakaniemeen meneviä lienee niin vähän, ettei tuo seututasolla tunnu.

Toisaalta myös haluaisin resursseja siirrettäväksi esim. Lahdenväylä-Töölö -diagonaalilinjoihin, joiden avulla tarjottaisiin niitä suoria yhteyksiä useammalle eri puolille Helsingin kantakaupunkia.

Kuitenkin noita Kehä III:n ulkopuolelta potentiaalisiesti tulevia matkustajia tärkeämpää olisi minusta saada toisaalta Helsingin kantakaupungin ja etenkin ydinkeskustan kaduilta paikallisesti tarpeetonta (tai vähämerkityksistä) bussiliikennettä pois, jotta Kehä I:n sisäpuolta tulevaisuudessa palvelevalle raitioliikenteelle olisi kunnolla tilaa. Samoin kuin jäljelle jääville bussiliikenteen runkolinjoille.

Kalasataman terminaalin pitäisi kai toteutuakin tällä vuosikymmenellä, mutta Kalasataman keskuksen alueen rakentaminen taitaa edelleen odottaa rahoittajaa. Myös Hermannin rantatien ruuhkille pitäisi tehdä jotain ennen kuin sinne kannattaa siirtää lisää bussiliikennettä nykyisten 55:n ja 56:n seuraksi.

Terminaalin saa aika halvalla. Samoin saa Hermannin rantatielle bussikaistat, jotka minusta olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Näille voi raition valmistuessa ohjata raitioliikenteen (olettaen että nämä tehdään kadun keskelle) ja näitä voi joka tapauksessa käyttää Hämeentien bussiliikenteen vähentämiseen.
 
Uudessa numeroinnissa ensimmäinen numero perustuu nykyisten seutulinjojen tapaan pääteiden mukaisiin sektoreihin, esimerkiksi Tuusulanväylän sektori on 6 ja Lahdenväylän sektori on 7. Toinen numero kuvaa etäisyyttä Helsingistä. Esimerkiksi 710-sarja Hakunilan tasolle, 720-sarja Koivukylän tasolle, 730-sarja Korson tasolle, 740-sarja menisi Etelä-Tuusulaan, jos Lahdenväylän kautta olisi sinne vuoroja, 750-sarja Kerava ja 760-sarja Järvenpää. Länsi-Vantaalla vastaavasti 310-sarja Myyrmäen tasolle, 320-sarja Vantaankosken tasolle, 330-sarja Kehä III:n pohjoispuolelle, 340-sarja Kalajärven pohjoispuolelle ja suuremmat kymmensarjat pidemmälle kehyskuntiin. Nykyinen numerointi on jossain määrin epäjohdonmukainen, kun esimerkiksi Pähkinärinteeseen mennään 363:lla mutta paljon pohjoisemmas Rinnekotiin 345:lla.

Tämä kyllä selvensi erittäin paljon. Kiitos hyvästä vastauksesta, nyt ymmärrämme me tyhmemmätkin... :)
 
Uudessa numeroinnissa ensimmäinen numero perustuu nykyisten seutulinjojen tapaan pääteiden mukaisiin sektoreihin, esimerkiksi Tuusulanväylän sektori on 6 ja Lahdenväylän sektori on 7. Toinen numero kuvaa etäisyyttä Helsingistä. Esimerkiksi 710-sarja Hakunilan tasolle, 720-sarja Koivukylän tasolle, 730-sarja Korson tasolle, 740-sarja menisi Etelä-Tuusulaan, jos Lahdenväylän kautta olisi sinne vuoroja, 750-sarja Kerava ja 760-sarja Järvenpää. Länsi-Vantaalla vastaavasti 310-sarja Myyrmäen tasolle, 320-sarja Vantaankosken tasolle, 330-sarja Kehä III:n pohjoispuolelle, 340-sarja Kalajärven pohjoispuolelle ja suuremmat kymmensarjat pidemmälle kehyskuntiin. Nykyinen numerointi on jossain määrin epäjohdonmukainen, kun esimerkiksi Pähkinärinteeseen mennään 363:lla mutta paljon pohjoisemmas Rinnekotiin 345:lla.

Mutta millä logiikalla e87:n uusi tunnus on 243, kun se jatkuu Veikkolaan? Eikös esim. 287 olisi ollut kaikinpuolin selkeämpi?

"Espoon ja Kirkkonummen väliset yhteydet paranevat, kun Espoon sisäinen linja 87 muuttuu linjaksi 243, jonka reitti jatkuu Kolmirannasta Veikkolaan"


Olen edelleenkin sitä mieltä, että tämä numerouudistus lähentelee typerintä muutosta, mitä hsl:ssä on keksitty :frown:
 
Viimeksi muokattu:
Nikinmäen joukkoliikennetilanne on kyllä oikeasti todella surkea. Näyttäisi pääsevän ulos kerran tunnissa. Vaihtoehtona tunnissa snadiin tai tiksiin. Jos asiasta päättävien toiveena olisi se että pitäisi käyttää junavaihtoja niin haittaisiko jos olisi jatkuvaa syöttöliikennettä pyörittävää bussia liikenteessä palvellen näitä HSL:n selän takana sijaitsevia alueita? Nikinmäki-Leppäkorpi-Korso tai Nikinmäki-Päiväkumpu-Koivukylä. Kyllä kaavalla on aluetta kehitetty ja lisää rakennetaan, mutta heikommaksi vain yhteydet muuttuvat. Ainakin oman näkemyksen mukaan bussit on aamuisin tupaten täynnä ja pientalovoittoiseksi alueeksi asukkaat käyttävät paljon joukkoliikennettä työmatkoihin. Aina voi ostaa auton, paitsi jos on koululainen tai nuori ajokortiton opiskelija.

On tämä HSL:n toiminta surkeata ja surkuhupaisaa lukea niitä ulostuloja autottoman pääkaupunkiseudun visioista.
 
On tämä HSL:n toiminta surkeata ja surkuhupaisaa lukea niitä ulostuloja autottoman pääkaupunkiseudun visioista.

Toisaalta vaikka kaikki Nikinmäessä tai vastaavilla pientaloalueilla asuvat autoilisivat, niin tämä on vain pisara meressä koko seudun henkilöautoliikenteen määrässä. Kokonaisuuden kannalta paljon tärkeämpi olisi saada minimoitua ensin Kehä I:n sisäpuolella asuvien autoilu ja sen jälkeen Kehä II:n (vastaa Helsingissä Tapaninkyläntien-Suurmetsäntien-Länsimäentien linjaa) ja Kehä III:n sisäpuolella asuvien autoilu noin 15 % tasolle (ref. Hermann Knoflacher, Kaupungin ja liikenteen harmonia).
 
Mietin tuossa vielä linjastosuunnitelmaa entisen asuinpaikkani Malminiityn osalta. Oheisessa kartassa näkyy Malminiitty ja vähän sen ympäristöä, kerrostaloalueet on suunnilleen merkitty harmaalla värillä (muutama virhe näkyy kyllä nyt jo omiinkin silmiin, mutta pääosin noin). Alueen pääsyöttölinjaksi junalle on tulossa 619 Simonsilta - Tikkurila, jonka reitti ja pysäkit näkyvät vihreällä ja vuoroväli on päiväsaikaan 20 minuuttia. Lisäksi Tikkurilaan pääsee 30 min välein linjalla 631 ja 736, joilla ei ole yhteisiä pysäkkejä. Linjan 631 kanssa identtistä reittiä (sininen) ajavat 623 Hakaniemeen 60 minuutin välein ja 574 Jumbon kautta Myyrmäkeen samoin 60 minuutin välein. Nykyään Malminiityn kerrostalojen pääpysäkki on Simonkylän koulun pysäkki, joka kuvassa näkyy heti sinisten linjanumeroiden alapuolella, ja josta Tikkurilaan pääsee päiväsaikaan 10 minuutin välein vuoroin linjoilla 53 ja 72.

Mitä tuosta kuvasta nyt itselle tulee mieleen on se, että Malminiityn kerrostalojen asukkaita ei ehkä hirveästi lämmitä Uusiniityntietä 20 minuutin välein ajeleva bussi, joka kuitenkaan ei pysähdy lähellekään mainittuja kerrostaloja. Pysäkkiväli taitaa olla luokkaa 800 m. Lieneekö mitään suunnitelmia pysäkin lisäämiseksi sinne? Tuolta Malminiityn pohjoispäästäkin on edelleen Leinelän asemalle n. 800 m matkaa, joten luulisi bussiakin edelleen tarvittavan.

Tarhurintien uusi kerrostaloalue on myös jatkuvasti aika kaukana pysäkeistä mutta tosiaan noilla main on maantiede sellaista, ettei taida saada kaikkea hoidettua yhdellä tiheästi kulkevalla linjalla...
 

Liitetiedostot

  • Malminiitty.jpg
    Malminiitty.jpg
    61.2 KB · Lukukerrat: 1,156
Minulle tuli kyllä yllätyksenä tuo tämän päivän uutinen, että bussit ajavatkin Tikkurilan uuteen terminaaliin Lummetien eikä Unikkotien kautta. Tarkoittaa sitä, että meiltä pääsee kyllä entistä nopeammin bussilla asemalle mutta tuonne Tikkurilan varsinaiseen keskustaan Kaupungintalon pysäkin vaiheille pääsee vain 53:lla ja sekin kurvaa sinne aseman kautta. Jännä ratkaisu mutta kaipa tuonkin kanssa eletään :)
 
Minulle tuli kyllä yllätyksenä tuo tämän päivän uutinen, että bussit ajavatkin Tikkurilan uuteen terminaaliin Lummetien eikä Unikkotien kautta. Tarkoittaa sitä, että meiltä pääsee kyllä entistä nopeammin bussilla asemalle mutta tuonne Tikkurilan varsinaiseen keskustaan Kaupungintalon pysäkin vaiheille pääsee vain 53:lla ja sekin kurvaa sinne aseman kautta. Jännä ratkaisu mutta kaipa tuonkin kanssa eletään :)

Tuo reitti taitaa johtua siitä, että terminaalin toisessa päässä jatkuvat rakennustyöt ja näinollen siitä ei voida liikennöidä. Käsittääkseni tuo reitti asemalle ainakin osan linjojen osalta jää väliaikaiseksi järjestelyksi.
 
Katsoinko oikein, että jatkossa ei enää pääse suoraan Tikkurilan asemalta kehä kolmosen varteen. V53:n reitti muuttuu ja 577 lopetetaan. Olen ehdottanut tätä aiemminkin eli, että H73 ajaisi Tikkurilan asemalle. Lisäkustannuksia ei juuri tulisi ja poistuva reittiosuus ei haittaisi liikaa.
 
Takaisin
Ylös