Vantaan ratikka

Kyllähän siirtolinjat menevät tuosta noin vain rautatieverkon 25kV AC ajojohtimien yli ja rinnan ympäri Suomen, joten on vähän paksua väittää että matalajännitteinen tasavirtavirroitin olisi suuremmilla välimatkoilla ongelma Vantaalla tai Helsingissä. Ei varmastikaan ongelmatonta, mutta ratkaisuhakuisuus puuttuu täysin.

Nostetaan vaikka ne siirtolinjat korkeammalle tolpalle pisteittäin siellä missä on ongelmia, eikä lähdetä tekemään vaikeimman kautta.
 
Ilmeisesti Fingridin kanta on, että tulee ongelmia, ja ratikkaprojektissa ei olla varmoja. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5147284 Fingrid vaikuttaa puhuvan ihan sähkäturvallisuusriskistä eli kai läpilyönnistä suurjännitelijasta, ei vain sähkömagneettisesta häiriöstä. Länsimäessä linja on taas Helenin ja se oli se, jonka kaapeloinnin hinnaksi muistaakseni sanottiin olevan "9-numeroinen luku".
Eihän tuossa ole pienintäkään läpilyöntiriskiä, vaikka ilmassa olisi poikkeuksellisen paljon pienhiukkasia tms. Etäisyys on niin suuri. No Fingrid ei onneksi voi asiasta päättää, mutta jossain voi hyvinkin olla määräys, jossa on tällainen ylitiukka turvaraja. Sitä pitäisi mielestäni joko muuttaa tai hakea poikkeuslupaa. Jos taas kyse on pelkästään sähkömagneettisista häiriöistä (jotka nekin voisivat aiheuttaa turvallisuusriskin pienemmällä etäisyydellä), onko etäisyys merkittävästi pienempi kuin rautatiet ylittävillä voimalinjoilla? En ainakaan usko, että tästäkään olisi kuitenkaan mitään vaaraa.
 
Kyllähän siirtolinjat menevät tuosta noin vain rautatieverkon 25kV AC ajojohtimien yli ja rinnan ympäri Suomen, joten on vähän paksua väittää että matalajännitteinen tasavirtavirroitin olisi suuremmilla välimatkoilla ongelma Vantaalla tai Helsingissä. Ei varmastikaan ongelmatonta, mutta ratkaisuhakuisuus puuttuu täysin.

Nostetaan vaikka ne siirtolinjat korkeammalle tolpalle pisteittäin siellä missä on ongelmia, eikä lähdetä tekemään vaikeimman kautta.

Tämän uutisen perusteella ei ole mitenkään selvää, onko ongelmaa vai ei:

Vantaan Sanomat sanoi:
Ratikkareitin varrella Pakkalassa, kauppakeskus Jumbon vierellä, sijaitsee voimalinjoja liian lähellä ratikan ajolankoja. Tai niin ainakin voimalinjat omistava Fingrid on ilmoittanut.

Voimalinjat kulkevat Tasetien ja Väinö Tannerin tien viertä noin kilometrin verran aivan ratikkareitin tuntumassa. Läheisyys saattaa aiheuttaa ongelmia, kuten ratikan pysähtymisen tai pahimmillaan sähköturvallisuusriskin.

Vantaan Sanomat sanoi:
Koska ei ole ehdottoman varmaa, aiheuttaisiko ratikan ja voimalinjojen läheisyys ongelmia, asiaa vielä tutkitaan. Saksasta kysytään, miten siellä vastaavanlaiset tilanteet on ratkottu.

En tiedä, onko asiasta tuoreempaa päivitystä tullut.
 
Tampereen ratikkalinja kulkee Rieväkadulla Kalevassa vähän matkaa voimalinjan rinnalla ja alittaa sen kolmesti. Hervantaan saavuttaessa Kanjoninkadun pohjoispuolella se vielä alittaa kaksi voimalinjaa. Jännitteistä noissa en tiedä muuta kuin että ainakin toinen noista Kanjoninkadun pohjoispuolella menevistä linjoista on suurjännitelinja. Tosin mahdollisesti tuo linjan rinnalla kuljetun matkan pituus tuo isompia haasteita, tai voi olla, että tuon Vantaalla olevan linjan jännite on suurempi kuin ainakin tuon Kalevassa olevan linjan jännite.
 
Tampereen ratikkalinja kulkee Rieväkadulla Kalevassa vähän matkaa voimalinjan rinnalla ja alittaa sen kolmesti. Hervantaan saavuttaessa Kanjoninkadun pohjoispuolella se vielä alittaa kaksi voimalinjaa. Jännitteistä noissa en tiedä muuta kuin että ainakin toinen noista Kanjoninkadun pohjoispuolella menevistä linjoista on suurjännitelinja. Tosin mahdollisesti tuo linjan rinnalla kuljetun matkan pituus tuo isompia haasteita, tai voi olla, että tuon Vantaalla olevan linjan jännite on suurempi kuin ainakin tuon Kalevassa olevan linjan jännite.

Hervannassa ja Kalevassa on 110 kV voimalinja, Kehä III:n varrella 400 kV. Siitä huolimatta kuulostaa erikoiselta, että voimalinja aiheuttaisi ratikalle ongelmia.
 
Kaupunkitilalautakunta hyväksyi hankesuunnitelman 19.4.23 äänin 11-3. Vastaan äänesti yksi keskustalainen ja kaksi persua. Kaikkiaan jäseniä lautakunnassa on 15 ja kolmannen perussuomalaisen äänestä ei ole mainintaa, eli ilmeisesti oli poissa, kuten myös varajäsen. https://paatokset.vantaa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=2730277

Kaupunginhallitus on taas tänään hyväksynyt sen ja päätös etenee kaupunginvaltuustoon 22.5. https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtai...ikan-hankesuunnitelman-ja-rakentamispaatoksen
Äänien jakautumisesta ei ole mainintaa, ja kaupungin sivulla on vielä pelkästään esityslista.
 
Mun käsittääkseni valtuuston päätös on sitten samalla todellinen rakennuspäätös, mutta yhdellä ehdolla; valtiolta odotetaan 30 % osuutta rakennuskustannuksista. Jos sitä ei tule, hanke raukeaa.

Osaavatko foorumilaiset arvioida, missä määrin MAL-sopimukset ovat todellisuudessa valtiota sitovia? Meillä ollaan synnyttymässä nyt kok-ps-vetoista hallitusta, joka saattaa olla vallassa seuraavat neljä vuotta, tai sitten paljon lyhyemmän aikaa. Onko realistista ajatella, että Vantaan ratikkaan penseästi suhtautuva hallitus ei myönnä sille valtion rahaa?
 
Valtuuston kokous on menossa tällä hetkellä, jossa tehdään rakentamispäätös, https://www.vantaa.fi/fi/kokouskalenteri/2252023-kaupunginvaltuusto . Tosin esityslista on muotoiltu siten, että hankkeen voi kaataa MAL-sopimuksen yhteydessä mahdollisen uuden hallituksen lisäksi myös Vantaan valtuusto itse, kun sen määrärahat pitää hyväksyä vielä erikseen kaupungin talousarvion yhteydessä.

Kaupunginhallituksen kokousksesta on pöytäkirja nähtävillä, josta selviää, että äänet menivät 9-6, siten, että vastaan äänestivät kaksi neljästä kokoomuslaisesta, kolme persua ja yksi keskustalainen. Kaatoesityksen tehnyt Lundell oli se, joka kunnanvaaleissa mainosti kaasubusseja linjalle ratikan sijaan, kun siellä kulki jo sähköbussit.
 
41–26 ratikan puolesta.

Onneksi olkoon, Vantaa!

Se oli vasta palautusehdotus joka kumottiin. Keskustelu jatkuu edelleen

---------- Viestit yhdistetty klo 20:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:22 ----------

tai sitten mun on lähetys jäljessä, mutta nyt tuli päätös 41-26 rakentamisen puolesta ajalla 23:46:15

---------- Viestit yhdistetty klo 20:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:31 ----------

Puolesta äänesti koko ryhmä puolueissa Vas, SDP, Vihr ja vastaan PS, Kesk, Liike Nyt ja VKK. RKP:n kahdesta valtuutetusta yksi äänesti puolesta ja yksi vastaan, kun taas Kokoomuksen 18:sta valtuutetusta 11 äänesti puolesta eli melkein kaksi kolmasosaa.
 
Vantaan valtuuston tekemästä raitiotien toteuttamispäätöksestä on uutinen Vantaan kaupungin nettisivuilla. Sen mukaan raitiotien rakentaminen voi alkaa syksyllä 2024 ja liikennöinti vuonna 2029. Uutisen loppuun on listattu, ketkä antoivat äänestyksessä jaa-äänet ja ketkä ei-äänet.
 
41–26 ratikan puolesta.

Onneksi olkoon, Vantaa!
Kiitos! t. vantaalainen :D

Ratikka onkin ollut viime kuukausien kestosuosikki Vantaan Sanomien mielipidepalstalla niin puolesta kuin vastaankin kirjoittavien ihmisten osalta.
Toisaalta hyvä, että Suomeen on nyt viime aikona rakennettu pari muutakin modernia raitiotiejärjestelmää. Siinä onkin hyvää kokemuspohjaa, jottei tarvitse käydä mahdollisia sudenkuoppia läpi.
 
Kuuntelin keskustelua paikan päällä kolmisen tuntia. Puolestapuhujat esittivät niitä tuttuja perusteluja, jotka foorumilaiset hyvin tietävät. Mutta jossain puheissa useinkin esiintyi niin fanaattisia puheita että foorumillakin usein mainittu "raitiovaunu-uskonto" tuli mieleen. Nimittäin eihän sitä kukaan voi epävarmassa yhteiskunnallisessa tilanteessa tietää, että uusi raitiotie automaattisesti vetää yrityksiä ja asukkaita puoleensa.

toisaalta joissain puheissa heijastui se nykyinen yleinen ajatus että asukkaat ja toimistot ovat raitiolinjaa varten eikä päinvastoin.

Vastustajat puolestaan olivat keskittyneet kustannuskysymyksiin, mutta pitkäaikainen joukkoliikenneinvestointi maksaa.

Suhtauduin lehterillä neutraalisti, varsinkin kun en itse käytä tuota Hakunila -Lentoasema -väliä.
Mutta tuo 339-DF:n esittämä ajatus valtion rahoituksesta on hyvä selvittää, miten sille käy.
 
Raide-Jokerin myötä olisi ollut mahdollista siirtyä leveisiin vaunuihin, seuraavaksi Laajasalon ja Vantaan ratikassa ja 40 vuoden kuluessa loputkin. Tämä mahdollisuus hukattiin näköalattomalla päätöksenteolla ja kaljapullohartiaiset ihmiset ja lapset kiittävät.
Raidejokerissahan on mitoitus 2,65 m leveille vaunuille.
Ei siellä varmaan pysäkkikorokkeita aleta jyrsimään; jos leveämpää kalustoa koskaan tulee niin se olisi sellaista Bielefield-tyylistä pysäkin tasan yläpuolelta levenevää mallia.

Lehteilin tuota Vantaan yleissuunnitelmaa ja siinä sanoo: "Raidevälin minimi 3000 mm reunapylväät, 3950 keskipylväät Yhteisosuuksilla Helsingin linjojen kanssa raideväli 3250."

Mitä tuo sitten käytännössä sulkisi pois, varikot?
 
Mutta tuo 339-DF:n esittämä ajatus valtion rahoituksesta on hyvä selvittää, miten sille käy.

Eipä siinä hirveästi selvittämistä ole. Valtio sopii Helsingin seudun kuntien kanssa MAL-sopimuksen tämän vuoden aikana, jossa se sitoutuu maksamaan 30% joistakin liikenneprojekteista sekä niiden suunnittelusta ja kunnat lupaavat painottaa kaavoistusta projektien vaikutusalueille. Uudella hallituksella on mahdollisuus pudotella sieltä projekteja pois, jos pohja on nykyinen niin voi hyvinkin käydä kalpaten raideprojekteille.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös