Viron matkustajaliikenne

Tarton ja Riian välinen junayhteys onkin ahkerasti otsikoissa. Tänään Viron yleisradio kirjoittaa useita tahoja haastateltuaan mm. seuraavaa:

- harvoin kulkeva juna ei saisi etelävirolaisia vaihtamaan henkilöautosta junaan
- junamatkustajat ovat bussiyrittäjän mukaan pois busseista, molemmille matkustajia ei riitä
- uusien junien myötä virolaisten vuosittaiset junamatkat ovat lisääntyneet noin yhdestä kahdeksaan miljoonaan
- junayhteyden nopeuden nosto 160 kilometriin tunnissa houkuttelisi autoilijoita juniin
- Rail Baltican myötä Tartosta tarvitaan kuitenkin yhteys, joko Tallinnan tai Riian kautta

https://www.err.ee/1609159108/tartu-riia-rongile-ei-pruugi-reisijaid-jaguda
 
Elron on täysin valtion omistama osakeyhtiö, joka tuottaa tappiota, ja jonka tappiot katetaan valtion budjetista. Onko sitten olemassa jokin sellainen ostoliikennesopimus, jossa liikenteen ostaja ja tuottaja sopivat määrän ja hinnan? Jos sellainen on olemassa, ei ole Elron oppinut bisnestään, kun tappiota tulee koko ajan. Valtion osuus junaliikenteen kustannuksista on noin puolet, toisen puolen maksavat matkustajat.
Viron tasavallan ja Elronin välinen ostoliikennesopimus löytyy täältä: https://www.riigiteataja.ee/akt/101122021007
 
Sähköistys Aegviidu-Tapa-Tartto-rataosuudella lienee jo loppusuoralla, joten ennuste vuoden loppuun mennessä sähköjunalla ajamiseen saattaa päteä. Uudet junatkin näyttivät odottavan liikenteeseen pääsyä Tapan ratapihalla. Narvan suunnalla piuhojen olisi ilmeisesti määrä olla paikoillaan vuonna 2027.
Tämä juttu, joka nyt oli ainoa hakusanoilla "elektriseerimistööd", "Tartu" ja "rongid" löytämäni, on ilmestynyt viime huhtikuussa.

 
Kävin Riiassa junalla, tässä vähän kokemuksia. Kirjoitan nämä Viron ketjun alle, koska kyseessä oli Elronin juna.

Matkustin tiistaina 8.9.2026. Balti Jaamalta Tarttoon lähteneessä junassa oli kaksi yksikköä: etummaisena kaksivaunuinen yksikkö Riikaan ja takimmaisena kolmivaunuinen yksikkö Koidulaan. Milloinkas Koidulaan on ajettu näin pitkillä junilla? Sinnehän menee keskimäärin parikymmentä ihmistä junavuoroa kohden.

Junassa oli hyvin istumapaikkoja vapaana, ainakin omassa yksikössäni. Tosin junahan lähti Tallinnasta kello 14.27, ei siis ihan suosituimpaan aikaan. Heti Valgan jälkeen junassa taisi olla 13 kakkosluokan matkustajaa. Näitä toki palveli kaksi konduktööriä: Elronin ja Vivin. Vivin konduktööri oli tullut kyytiin Valgasta, Elronin konduktööri oli junassa koko matkan ajan alusta loppuun.

Valmieran pysähdys oli hiljainen. Siguldasta tuli kyytiin monta matkustajaa, joista useat käännytettiin pois. Heillä ehkä oli normaalihintainen lippu ostettuna, ja tässä juanssa oli euron lisämaksu. Hidas, normaalihintainen juna Siguldasta Riikaan lähti heti meidän peräämme. Joku kuitenkin tuli kyytiin Siguldassa: etummaisessa vaunussa oli Siguldan jälkeen laskujeni mukaan noin 17 matkustajaa (vrt. koko junassa noin 13 matkustajaa Valgan jälkeen).

Tässä Tallinna - Riika -vuorossa erikoista on sen nopeus. Nyt kun Tartton radalla tehdään ratatöitä ja siinä on hidastusta, ajaa juna nopeimmin Latvian puoleisen osuuden Valga-Riika. Tässä kestää 2 h 5 min. Keskinopeus on yli 80 km/h. Ennen näitä Tartton radan ratatöitä matka Tallinna-Tartto kesti minuutilleen saman verran (matkana se on 10 km pidempi).

Paluumatkalla sunnuntaina nousin kyytiin Valgasta. Panin merkille, että junassa oli hyvin vähän matkustajia sen saapuessa Valgaan. Valgasta kyytiin nousi huomattavasti enemmän matkustajia kuin mitä junassa oli entuudestaan. Siltikään ei voitu puhua täydestä junasta tai suuresta matkustajamäärästä. Kun monesti puhutaan, että Viron junat ovat seisomakuormassa, ei sellaista ollut näillä vuoroilla nähtävissä.

Paluujunaan kytkettiin Tarttossa toinen yksikkö, joka ei tullut Koidulasta vaan oli Tarttossa odottamassa tätä junaa. Se ajettiin junamme perään eikä ollut laiturilla odottamassa. Aikaa tälle kytkennälle oli hyvin, sillä Tarttossa oli puolen tunnin tauko. Toinen yksikkö oli myös kaksivaunuinen. Kun junamme saapui Tallinnaan, oli siellä odottamassa Riikaan menevä juna, jossa myös kaksi kaksivaunuista yksikköä. Ilmeisesti pidemmille yksiköille on tarvetta jossain ruuhkaisemmassa junassa.

Tämän matkan aikana kokemani matkustajamäärät ovat olleet niin alhaiset, että ymmärrän täysin kritiikin Elronin Riian junaa kohtaan. Luulisi tälle yksikölle olevan tarvetta myös oman maan liikenteessä. No ehkä kohta Elron saa tästä junasta vuokratuloa, jos se ajaa Vivin liikenteessä yöllä Riika - Väinänlinna - Riika -reitin.

Paluumatkalla matkustin osuuden Cēsis - Strenči liettualaisella Pesan junalla. Se oli euron lisämaksusta huolimatta hyvässä kuormassa. Pitää toki huomioida, että tämä liettualainen juna korvaa vuoron, jota aiemmin ajettiin latvialaisella kalustolla. Se siis ajetaan samalla aikataululla ja pysähdyksillä eikä ole pikavuoro. Tästä johtuen siihen riittää matkustajia, joilta tämä ylimääräinen euro nyhdetään. Elronin junahan on kokonaan uusi vuoro Valga-Riika-Valga-reitillä eikä korvaa mitään Vivin omaa junaa.

Vertailen myös matkustuskokemusta. Elronin Flirt oli koko matkan ajan tasaisesti kulkeva ja hiljainen juna. Pesan kolmevaunuinen juna selvästi heilui. Vivin oma DR1A, jolla matkustin Riiasta Siguldaan, oli matkustuskokemukseltaan huonoin; äänen perusteella kuvittelin ajavamme palakiskoradalla.
 
Takaisin
Ylös