VR:lle uutta lähi- ja yöjunakalustoa

Niin vertailussa sm4-kalustoon kyllä, mutta vertailussa sm5-kalustoon ei. Nyt varmaankin Vr-yhtymä hakee samankaltaisia junayksikköjä kuin Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:llä? http://junakalusto.fi/fi/kalusto

Onhan niissäkin telien kohdalla lattia korkeammalla. Kokonaan esteettömäksi 55 cm laiturikorkeuden junaa ei saa eikä minusta tarvitsekaan saada.

Millainenkohan konsepti tuo ykkösluokka tulee olemaan? Miten esimerkiksi allokoidaan Sm4- ja Sm7-junat eri vuoroille ja reiteille ja miten ykkösluokassa matkustetaan jos on HSL:lippu? Onko ykkösluokassa vaan penkit väljemmin vai myös lehtiä ja kahvia?
 
Miksiköhän kukaan ei ole ajatellut missään virastossa kun Hangon satama päästettiin kasvamaan noin suureksi siitä huolimatta että on täysin väärässä paikassa liikenteellisesti.

Hangon satama on/oli ihan hyvässä paikassa. Mitä aikain saatossa tapahtui, oli, että raideliikenteen monopoliliikennöitsijä hävisi (osin tahalleen) kilpailun rahdin kuljetuksesta kumipyörille 0-6. Se on ollut suuri vahinko kaikkinensa, niin tienpidon, liikenneturvallisuuden, ympäristön kuin logistiikankin kannalta.
 
Kiintoisa väite, että Hangon satama olisi väärässä paikassa liikenteellisesti. Kun se todellisuudessa on Suomen ainoa logistisesti järkevässä paikassa sijaitseva satama -siellä käymisestä on ulkomailta tulevalle laivalle vähiten vaivaa. Toiseksi parhaan sataman tittelin jakaisin Kotkan ja Rauman kesken, koska molemmat ovat erikoistuotteiden vientisatamina lähellä tuotantoketjuja, ja kolmannelle sijalle voisi nostaa sitten jonkun Perämeren sataman, jonka ongelmaksi nousee se, että ainakin normaaleina talvina niihin ajamiseen iskee liikennerajoituksia.
Kuten huomaatte, en -merenkulullisesta näkökulmasta- pidä Turku/Naantalia tai Helsinkiä tässä vertailussa kovinkaan onnistuneina satamapaikkoina, vaikka niihin liikennettä erinäisistä syistä piisaakin.
Toivoa sopii, että joku ulkomaalainen varustamo kohtsillään aloittaisi taas myös matkustajia kuljettavan linjan Hankoon. Rautatiestäkin voisi olla tässä prosessissa apua, toki sillä edellytyksellä, että Helsingistä pääsee laivan viereen ilman tympeää vaihtoa. Teknisesti tämä olisi dieselvedolla mahdollista jo nyt, jatkossa toivottavasti piuhojen alla.

Mutta kävi muuten miten kävi, läntisen Uudenmaan tärkein henkilöliikenteen rautatieasema on Tammisaari, jonka tulee ehdottomasti olla myös länsisuunnan lähijunien pääasiallinen pääteasema. Hankoon ei varmasti ole tarvetta nykyistä runsaammalle vuorotiheydelle, vaikka sinne joku kansainvälinen matkustajalaivalinjakin saataisiin.
 
Toivoa sopii, että joku ulkomaalainen varustamo kohtsillään aloittaisi taas myös matkustajia kuljettavan linjan Hankoon. Rautatiestäkin voisi olla tässä prosessissa apua, toki sillä edellytyksellä, että Helsingistä pääsee laivan viereen ilman tympeää vaihtoa. Teknisesti tämä olisi dieselvedolla mahdollista jo nyt, jatkossa toivottavasti piuhojen alla.
Koska taidat olla tämän foorumin eniten merenkulkuun perehtynyt, niin osaatko sanoa onnistuisiko normaalikokoisella matkustaja-autolautalla ajaminen Hangon ja Riian välillä niin että reitti kulkisi Viron mantereen ja Hiiumaan ja Saaremaan välistä, vai onko väylä yhä käyttökelvoton sodanaikaisten miinojen tms esteiden takia?

t. Rainer
 
Ei se muista syistä kelvoton ole kuin Väinameren mataluuden. Salakarikkoja ja hiekkasärkkiä on runsaasti. Paljoakaan Praamidin eli nykyään Hiidenmaan ja Saarenmaan linjoja hoitavan varustamon neljää isoa lauttaa suuremmilla aluksilla en uskoisi tuonne olevan menemistä.
Saarenmaan pohjoisosissahan on risteilijäsatama, jossa käyneistä suomalaisasiakkaillekin tutuista aluksista suurin on Tallinkin Victoria. Sekin on sinne ajaessaan kiertänyt Hiidenmaan länsipuolelta, kuten käsittääkseni muutkin satamassa vierailleet alukset.
 
Kiintoisa väite, että Hangon satama olisi väärässä paikassa liikenteellisesti. Kun se todellisuudessa on Suomen ainoa logistisesti järkevässä paikassa sijaitseva satama -siellä käymisestä on ulkomailta tulevalle laivalle vähiten vaivaa. Toiseksi parhaan sataman tittelin jakaisin Kotkan ja Rauman kesken, koska molemmat ovat erikoistuotteiden vientisatamina lähellä tuotantoketjuja, ja kolmannelle sijalle voisi nostaa sitten jonkun Perämeren sataman, jonka ongelmaksi nousee se, että ainakin normaaleina talvina niihin ajamiseen iskee liikennerajoituksia.
Kuten huomaatte, en -merenkulullisesta näkökulmasta- pidä Turku/Naantalia tai Helsinkiä tässä vertailussa kovinkaan onnistuneina satamapaikkoina, vaikka niihin liikennettä erinäisistä syistä piisaakin.

Jos katsotaan asiaa merenkulun sijasta kokonaisuuden näkökulmasta, on tietenkin parempi mitä kustannustehokkaampi koko logistinen ketju ja silloin on edullista ajaa laivalla hyvien maajatkoyhteyksien luokse ja silloin Hanko ei ole useinkaan paras vaihtoehto.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:35 ----------

Toivoa sopii, että joku ulkomaalainen varustamo kohtsillään aloittaisi taas myös matkustajia kuljettavan linjan Hankoon. Rautatiestäkin voisi olla tässä prosessissa apua, toki sillä edellytyksellä, että Helsingistä pääsee laivan viereen ilman tympeää vaihtoa. Teknisesti tämä olisi dieselvedolla mahdollista jo nyt, jatkossa toivottavasti piuhojen alla.

Hangon etu matkustajaliikenteessä on säästö merimatkan ajassa. Hankoon tulee sähköt, joten jos kysyntää on jatkossa, voidaan liikenne hoitaa sähkökalustolla. Jos laivayhtiö myisi sopivia laiva-junalippuja, voisi laivojen aikatauluihin sopiva täsmäjunayhteys olla toimiva vaihtoehto.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:41 ----------

Mutta kävi muuten miten kävi, läntisen Uudenmaan tärkein henkilöliikenteen rautatieasema on Tammisaari, jonka tulee ehdottomasti olla myös länsisuunnan lähijunien pääasiallinen pääteasema. Hankoon ei varmasti ole tarvetta nykyistä runsaammalle vuorotiheydelle, vaikka sinne joku kansainvälinen matkustajalaivalinjakin saataisiin.

Nykyisellään Karjaa on selvästi tärkeämpi ja Tammisaaressa ei näy paljon junaan menijöitä. Toki Karjaalla on enemmän junatarjontaakin, mutta jos Turun "tunnin"-juna toteutuu, muuttuu tilanne dramaattisesti. Silti on vaikea hahmottaa edes Tammisaaren tulevaa suuruutta. Olisiko matkustajapotentiaalia ympäristössä riittävästi nykyistä laajemmalle busseilla hoidettavalle syöttöliikenteelle? Liityntäpysäköintialuetta aseman läheisyyteen mahtuisi useammassa osassa (siis hajasijoitettuna) toteutettuna. Jos halutaan matkustajia, jotka ajavat omalla autolla vähän eli esim Tammisaaren asemalle ja sitten junalla enemmän, esim Espooseen tai Helsinkiin, on liityntäpysäköinnin oltava kunnossa.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:51 ----------

Hangon satama on/oli ihan hyvässä paikassa. Mitä aikain saatossa tapahtui, oli, että raideliikenteen monopoliliikennöitsijä hävisi (osin tahalleen) kilpailun rahdin kuljetuksesta kumipyörille 0-6. Se on ollut suuri vahinko kaikkinensa, niin tienpidon, liikenneturvallisuuden, ympäristön kuin logistiikankin kannalta.

Näin on tapahtunut muuallakin kuin Suomessa ja niin on annettu tapahtua. Olisikin kiintoisa skenaario, mikä olisi ollut vaihtoehtoinen tapahtuminen kulku. Olisiko Suomessa nyt VR:n kappaletavaraliikenteen ja postin yhdistämisestä muodostettu liikelaitos, jolla olisi tiheä palveluverkosto ja jota ylläpidettäisiin valtion rahoilla hampaat irvessä. Silloin ainakin perinteitä vaalittaisiin. Jos kansalaiset käyttäisivät innokkaasti omaa kuljetusverkostoaan, homma voisi toimiakin. Tosin monopolia sillä ei Alkon tavoin olisi.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:56 ----------

Tie jatkuu keski-Eurooppaan koska Hangosta lähtee RoRo aluksia Saksaan, Puolaan , Tanskaan jne ja rekkaliikenne tiellä on aikamoista.

Tietä käyttävät myös kesämökkeilleen ajavat, niitä on Raaseporissa lukumääräisesti eniten koko Suomessa. Myös Inkoossa, Hangossa ja Kemiönsaarella on paljon mökkejä jonne ajetaan kyseistä tietä pitkin.

Risteykset ovat vaarallisia, varsinkin sellaiset jossa käännytään vasemmalle ja ryhmitytään keskivuiivan viereen. Moni on jäänyt rekan murskaamaksi.

Liikenne on arkenakin niin ruuhkaista että kestää melkein 2 tuntia ajaa Helsingistä Tammisaaeen (matka n 90 km).

t. Rainer

Kun vertaillaan Suomen muihin teihin, niin kyllä nykyinen tie Hankoon on ihan toimiva, paitsi silloin kun mainitsemasi mökkeilijät ovat sankoin joukoin liikenteessä.
 
Itse aiemmin Raaseporissa asuneena tiedän paikallisten tahojen aina harmittelevan sitä, että paikkakunnan tärkein asema on kunnan aktiivisesta keskustasta katsottuna hevonkuusessa sijaitseva Karjaa, joka lisäksi on vaikea vaihtopaikka suhteellisen pitkien laiturietäisyyksien ja usein myös tunnelin kautta kiertämisen takia. Siinä ajassa, mikä pelkästään vaihtoon Karjaalla menee, on samaan aikaan Tammisaaresta lähtenyt bussi kiitänyt 51:a jo Inkooseen asti. Luonnollisestikaan Tammisaaresta pk-seudulle lähteviä työmatkaliikenteeseen sopivia busseja ei hidasteta ajamalla niitä Karjaan syheröisen katuverkon kautta.
Tuleva siirtyminen ratatöiden takia bussiin on entisestään tätä prosessia hidastava, ja todennäköisesti VR:lle yksi lisäperuste olla avaamatta henkilöjunayhteyttä Hankoon uudelleen.

Vertailuksi: Karjaa on Raaseporin kolmesta kuntakeskuksesta (kolmas on Pohjankuru/Fiskars) vähiten "persoonallinen", eli nyt kun se ei enää ole oma kuntansa, se on vain rautatieasema ympärillään pientaloasutusta, jokunen kauppa, kuormuritehdas ja urheiluhalli, jossa ei enää keväisin juhlita käsipallon Suomen mestaruutta. Raaseporin ongelmana on kunnan pienehkö kokonaisväkimäärä ja asutuksen hajanaisuus. Mutta Tammisaari on ykköskeskus, jos Karjaa haluttaisiin nähdä Raaseporin päärautatieasemana, kyse olisi vastaavasta asiasta kuin Tampereen pääasema olisi Messukylä tai Jyväskylän Vaajakoski.
 
Itse aiemmin Raaseporissa asuneena tiedän paikallisten tahojen aina harmittelevan sitä, että paikkakunnan tärkein asema on kunnan aktiivisesta keskustasta katsottuna hevonkuusessa sijaitseva Karjaa, joka lisäksi on vaikea vaihtopaikka suhteellisen pitkien laiturietäisyyksien ja usein myös tunnelin kautta kiertämisen takia. Siinä ajassa, mikä pelkästään vaihtoon Karjaalla menee, on samaan aikaan Tammisaaresta lähtenyt bussi kiitänyt 51:a jo Inkooseen asti. Luonnollisestikaan Tammisaaresta pk-seudulle lähteviä työmatkaliikenteeseen sopivia busseja ei hidasteta ajamalla niitä Karjaan syheröisen katuverkon kautta.

Vaihtojen kanssa on sama tilanne isommillakin asemilla esim Tikkurilassa ja Tampereella, laiturin yli vaihto on harvoin mahdollista ja vaihto vie aikansa ja kuluttaa kengänpohjia.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:57 ----------

Tuleva siirtyminen ratatöiden takia bussiin on entisestään tätä prosessia hidastava, ja todennäköisesti VR:lle yksi lisäperuste olla avaamatta henkilöjunayhteyttä Hankoon uudelleen.

Jos VR ei ole kiinnostunut, voihan syntyä tilanne, että HSL alkaa liikennöidä Flirteillään jopa Hankoon asti.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:00 ----------

Vertailuksi: Karjaa on Raaseporin kolmesta kuntakeskuksesta (kolmas on Pohjankuru/Fiskars) vähiten "persoonallinen", eli nyt kun se ei enää ole oma kuntansa, se on vain rautatieasema ympärillään pientaloasutusta, jokunen kauppa, kuormuritehdas ja urheiluhalli, jossa ei enää keväisin juhlita käsipallon Suomen mestaruutta. Raaseporin ongelmana on kunnan pienehkö kokonaisväkimäärä ja asutuksen hajanaisuus. Mutta Tammisaari on ykköskeskus, jos Karjaa haluttaisiin nähdä Raaseporin päärautatieasemana, kyse olisi vastaavasta asiasta kuin Tampereen pääasema olisi Messukylä tai Jyväskylän Vaajakoski.

Joukkoliikenteen järjestäminen vaatii kompromisseja, vaikka kuntaliitosten jäljiltä olisi kunnan eri osien välillä ristiriitoja.
 
Raaseporin jäsenyys HSL:ssä olisikin parasta, mitä noilla kulmilla voisi tapahtua. Helsingin ja Tammisaaren välille luotava S-juna voisi kulkea jopa tunnin tai hiljaisempina aikoina kahden vuorovälillä, pysäkkeinä Pasila, Huopis, Lepuski, Kauklahti, Masala, Kirkkonummi, Siuntio, Karjaa ja Dragsvik. Mahdollisesti myös Inkoo pääsisi mukaan, mutta siellä elvytettävän aseman pitäisi olla Tähtelä, koska Inkoon asema sijaitsee kylältä monta kilometriä väärään suuntaan.
Osa vuoroista tosiaan voisi hyvin jatkaa Hankoonkin, mutta sinne tuskin nykyistä isompaa liikennetarvetta olisi, joten Flirtinkin ajaminen sinne saattaisi usein olla ylimitoitettua.

VR:ltä tällaisia palveluita on turha odottaa.
 
VR:n kilpailutukseen osallistuvat Bombardier Transportation Finland, Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF), Hitachi Rail, Siemens Mobility, Škoda Transtech ja Stadler Rail (lähde: Kauppalehti).

Skodan voitto toisi ainakin Artic-lasien läpi katsottuna laadukkaita ja moderneja junia Suomeen, joten se olisi kyllä mielestäni loistava vaihtoehto.

CAF:n osalta täytyy kyllä sanoa, että kokemus M300-metrojunista on vähän sellainen, että toivottavasti se ei voita. Riittää, että pian lähes puolet metrokalustosta on kolisevaa ja nykivää, eikä noissa laatuvaikutelmakaan ole kovin korkea taannoisen jarruvastusvikaepisodin jälkeen.
 
Škodalta tarjotaan luultavasti niiden "omaa" kalustoa, eikä "Transtechia".

Kainuun sanomissa Transtechin toimistusjohtaja vastaa, että tulisi Skodan malleja, mutta valmistus pyritään hoitamaan Otanmäellä https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/transtech-kisaa-vr-n-uusista-lahijunista-198224825/


Onkos tuo sarjalyhenne SmX vain paikanpitäjä siltä varalta ehtiikö joku muu hankkimaan Sm7:t ennen tätä, vai onko VR tekemässä Megamanit, eli kutosen jälkeen tulee X?
 
Onkos tuo sarjalyhenne SmX vain paikanpitäjä siltä varalta ehtiikö joku muu hankkimaan Sm7:t ennen tätä, vai onko VR tekemässä Megamanit, eli kutosen jälkeen tulee X?

Veikkaisin, että on paikanpitäjä. Eikös HSL:llekin ole mahdollisesti tulossa jossain vaiheessa uutta kalustoa?
 
Takaisin
Ylös