VR:n kalustoinvestoinneista

En mistään löydä lukuja siitä, montako sinisiä vaunuja ja yksikerroksisia IC-vaunuja on ajokunnossa. Kaksikerroksisia on Transtechin sivun mukaan ajossa 112 ja uutisten mukaan tilauksessa kohta 40 lisää. Minkä osuuden nämä muodostavat kaikista vaunuista?
Yksikerroksisia IC-vaunuja (ravintolat mukaanlukien) lienee kanssa n50-100? Jos yöjunien ja Venäjän liikenteen tarvitsemat vaunut lasketaan pois, niin koko Suomen päivisin ajettava kaukojunaliikenne voidaan varmaan hoitaa n 250-300 vaunulla.

Karkeasti laskettuna, Helsingistä (tai Turusta) lähtee n 60 kaukojunaa eri suuntiin päivässä ja yksi junarunko ehtii tehdä keskimäärin 2 edestakaista matkaa määränpäähänsä, ja jos junassa on keskimäärin 6 vaunua niin teoriassa 180 vaunua riittäisi, mutta reservissä pitää olla muutama kymmenen vaunua ruuhkatilanteiden hansaamiseksi ja kaluston hajoamisen varalle.

Ajattelin nimenomaan sisustuksen puolesta Pendolino-tasoa, mutta ehkä mieluummin edellä semuloitua 200 km/h Flirt -tyyppistä ja Sm5:tä vähän pidempää junaa.

Mun mielestäni Flirtit ja puput ovat ennenkaikkea lyhyen matkan junia, sisusti ne millaisin penkein tahansa. Tällaisen kompaktin matalalattiajunan konsepti perustuu siihen että ei ole väliseinin ja ovin eristettyjä osastoja, ja silloin ei pystytä pitämään lämpötilaa junien sisällä niin tasaisena kuin perinteisessä junanvaunussa, eli talvisaikaan olisi monien "vilukissojen" olisi pakko matkustaa päällystakit päällä. Myös ravintolaosaston sisustaminen vaunuun joka on sekä lyhyempi kuin perinteinen junanvaunu, että jossa on tasoeroja, on aika haasteellista.

t. Rainer
 
Oletko Rainer koeajanut jo Flirttiä? Näissä Helsingin malleissa on mielestäni hyvin toimivat ilmaverhot ovissa. Pitkän matkan liikenteessä ovien avaukset ovat kovin harvassa, joten ei aivan täydellisetkään ilmaverhot pitänevät ilmanalan varsin mukavana.
 
Oletko Rainer koeajanut jo Flirttiä? Näissä Helsingin malleissa on mielestäni hyvin toimivat ilmaverhot ovissa. Pitkän matkan liikenteessä ovien avaukset ovat kovin harvassa, joten ei aivan täydellisetkään ilmaverhot pitänevät ilmanalan varsin mukavana.

Olen koeajanut mutta koska lähijunakalustossa pidetään muutenkin lämpötila pikkasen alhaisempana kuon kaukojunissa niin ei voi suoralta kädeltä sanoa miten hyvin se ilmaverho eristää lämpöä.

On muitakin seikkoja kuten esim melu. Suomessa Flirt ei juuri kerkiä ajamaan nopeammin kuin 100 km/h ja siinä vauhdssa se on hiljainen, mutta olisiko juna joka on yhtä avoinaista pötköä, nivelkohdissakin, yhtä meluton kuin kaukojunan vaunu 200 km/h vauhdissa?

Ja sitten se seikka joka saattaisi vierastaa suomalaisia: Kaikissa maailmalle toimitetuissa Flirteissä istutaan naamat vastakkain. Vaikka se on yleinen tapa muuallapäin maailmaa junissa, niin suomalainen haluaa ainakin pitkillä matkoilla mielummin matkustaa kuten bussissa tai lentokoneessa eli naamat samaan suuntaan. Ja sekin tiedetään että naamat vastakkain istumajärjestyksellä penkkejä mahtuu enemmän sisään.

t. Rainer
 
Yksikerroksisia IC-vaunuja (ravintolat mukaanlukien) lienee kanssa n50-100? Jos yöjunien ja Venäjän liikenteen tarvitsemat vaunut lasketaan pois, niin koko Suomen päivisin ajettava kaukojunaliikenne voidaan varmaan hoitaa n 250-300 vaunulla.

Olihan luvut Wikipediassa, en vaan nolouttani meinnannut löytää.

Yksikerroksisia IC-vaunuja on 54 kpl ja ravintoloita 12, ja lisäksi kolme kappaletta sinisestä ravintolasta rempattua ja punaiseksi maalattua.

Erilaisia sinisiä vaunuja on valmistettu yli 600 kpl ja niistä on jäljellä n. 500. Tässä siis mukana aggregaatit ja ravintolat ja muut.


Karkeasti laskettuna, Helsingistä (tai Turusta) lähtee n 60 kaukojunaa eri suuntiin päivässä ja yksi junarunko ehtii tehdä keskimäärin 2 edestakaista matkaa määränpäähänsä, ja jos junassa on keskimäärin 6 vaunua niin teoriassa 180 vaunua riittäisi, mutta reservissä pitää olla muutama kymmenen vaunua ruuhkatilanteiden hansaamiseksi ja kaluston hajoamisen varalle.

Viimeisten sinisten pitäisi poistua 2015 ja tuon esittämäsi laskelman perusteella sitten kun 40 uutta kaksikerroksista on liikenteessä niin puhtaasti kapasiteetin puolesta uusien vaunujen ja Pendolinojen pitäisi riittää. Siniset ovat sitten vissiin lähinnä taajamajunaliikenteessä.


Mun mielestäni Flirtit ja puput ovat ennenkaikkea lyhyen matkan junia, sisusti ne millaisin penkein tahansa. Tällaisen kompaktin matalalattiajunan konsepti perustuu siihen että ei ole väliseinin ja ovin eristettyjä osastoja, ja silloin ei pystytä pitämään lämpötilaa junien sisällä niin tasaisena kuin perinteisessä junanvaunussa, eli talvisaikaan olisi monien "vilukissojen" olisi pakko matkustaa päällystakit päällä. Myös ravintolaosaston sisustaminen vaunuun joka on sekä lyhyempi kuin perinteinen junanvaunu, että jossa on tasoeroja, on aika haasteellista.

NSB on siis hankkimassa Flirtejä intercity-liikenteesen. En tiedä millainen sisustus on, mutta kaiketi noihin voi väliseiniä rakentaa. Istumapaikkoja epäilemättä on pituusmetriä kohden vähemmän kuin Sm5:ssä, mutta NSB:n intercity-Flirt on pidempi. Lattian korkeuserojahan on nytkin IC2-vaunuissa, tosin niihin ei ole yritettykään sovittaa ravintolaa. Kysymys kai on yksinkertaisesti siitä, että onko Flirtin nopea versio kapasiteettinsa ja operointikustannustensa puolesta sopiva intercity-liikenteeseen. Norjassa ja muuallakin tähän tulokseen on tultu.

Joka tapauksessa muiden kokemukset taitavat olla jo tiedossa sitten jokus jos VR tai muu operaattori harkitsee pitkän matkan Flirtejä.
 
Viimeksi muokattu:
Väitän, että Sr3 sarjamerkkiä tulee kantamaan joko VR OY:n tai yksityisen IORE-veturit, joita hankitaan Kolarin-Pajalan kaivoksille. Lukekaapa sitä Banverketin ja kai RHK:nkin sivuilta löytyvää selostusta, siinä mainitaan junapainoiksi juuri ne samat, mitä on IOREN vetokyky. :)
http://www.banverket.se/pages/23525/ESBO FI.pdf sivu 19
 
Olihan luvut Wikipediassa, en vaan nolouttani meinnannut löytää.

Erilaisia sinisiä vaunuja on valmistettu yli 600 kpl ja niistä on jäljellä n. 500. Tässä siis mukana aggregaatit ja ravintolat ja muut.

Nyt niitä on jäljellä vajaat 300... taitaa olla vuosia vanhaa tietoa wikipediassa.
 
NSB on siis hankkimassa Flirtejä intercity-liikenteesen. En tiedä millainen sisustus on, mutta kaiketi noihin voi väliseiniä rakentaa. Istumapaikkoja epäilemättä on pituusmetriä kohden vähemmän kuin Sm5:ssä, mutta NSB:n intercity-Flirt on pidempi. Lattian korkeuserojahan on nytkin IC2-vaunuissa, tosin niihin ei ole yritettykään sovittaa ravintolaa. Kysymys kai on yksinkertaisesti siitä, että onko Flirtin nopea versio kapasiteettinsa ja operointikustannustensa puolesta sopiva intercity-liikenteeseen. Norjassa ja muuallakin tähän tulokseen on tultu.

Joka tapauksessa muiden kokemukset taitavat olla jo tiedossa sitten jokus jos VR tai muu operaattori harkitsee pitkän matkan Flirtejä.

Norjassa ei ole varsinaista Intercity-junatyyppiä (ellei lasketa Tukholman -Oslon paria junavuoroa). Virallisesti Norjassa on vain Regiontog ja Lokaltog, joista jälkimmäinen on kaupunkien lähiliikenne ja maaseudun kiskobussit. Regiontog voi olla sitten mitä tahansa pitkän matkan yöjunasta taajamajunaan.

Aikatauluja kun katsoo NSB:n sivuilta niin Norjassa erottuvat pitkän matkan kaukojunat Oslosta Bergeniin, Stavangriin ja Trondheimiin siten että niissä on toisenlaiset palvelut kuin keskipitkän matkan junissa Oslosta läheisiin kaupunkeihin kuten Hamar, Lillehammer, Skien, Halden. Näissä ei ole ravintolaa, vaan ainoastaan automaatti josta saa kahvia ja sämpylöitä. Pitkänkin matkan junissakin ravintola on lähinnä kahvilatasoinen. Kuriositeettina vielä, en tiedä mien nykyisin on, mutta vielä 1990-luvulla Norjan junissa ei anniskeltu lainkaan alkoholijuomia.

Todennäköisesti se "intercity" -liiikenne joihin flirtejä aiotaan laittaa on Skien-Oslo-Lillehammer heiluriliikenne joka nytkin ajetaan moottorivaunujunilla. Pidemmillä reiteillä käytetään joko Signatur-junia joissa on korinkallistusmekanismi kuten pendolinossa tai veturivetoisia (mm EL18 -sarja joka on samanlainen kun VR:n Sr2) perinteisistä pikajunavaunuista koostuvia junia. Kaksikerrosvaunuja ei Norjassa ole eikä taida tulla.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Näissä ei ole ravintolaa, vaan ainoastaan automaatti josta saa kahvia ja sämpylöitä. Pitkänkin matkan junissakin ravintola on lähinnä kahvilatasoinen. Kuriositeettina vielä, en tiedä mien nykyisin on, mutta vielä 1990-luvulla Norjan junissa ei anniskeltu lainkaan alkoholijuomia.

Suomessakaan ei ole pelkästään kaksikerroksisista koostuvissa IC2:issa kuin kärrymyynti.


Todennäköisesti se "intercity" -liiikenne joihin flirtejä aiotaan laittaa on Skien-Oslo-Lillehammer heiluriliikenne joka nytkin ajetaan moottorivaunujunilla.

Tiedot ovat vähän epämääräisiä. Stadlerin tiedotteen mukaan

"A further 24 five-part trains will be ordered from Stadler for medium-length routes throughout the whole of Southern Norway up to the area around Bergen."

Jossain muussa uutisjutussa sanottiin, että junia suunnitellaan pisimmillään kolmen tunnin mittaisille matkoille, jossain muualla puhuttiin Oslo-Bergen ja Oslo-Trondheim -reiteistä. Ulkomaisilla foorumeilla norjalaiset itse vaikuttavat aika skeptisiltä pitkän matkan Flirtin sisustuksen suhteen, mutta siitä ei ole vielä taidettu nähdä kunnollista kuvaa tai suunnitelmaa.

Nyt niitä on jäljellä vajaat 300... taitaa olla vuosia vanhaa tietoa wikipediassa.

Siellä oli listattu eri vaunusarjat ja monesta oli sanottu vaan, että "osa romutettu". Tuo 500 oli meikäläisen pikainen ynnäys epämääräisistä tiedoista. Varmaan se sivu on vanhakin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Suomessakaan ei ole pelkästään kaksikerroksisista koostuvissa IC2:issa kuin kärrymyynti.

Kärrymyynti on kuitenkin ennemmän kuin pelkkä automaatti.

Ilmeisesti matkustajilta saatujen palautteiden perusteella VR aikoo tosissaan varustaa jotkut 2-kerros IC-junat kunnon ravintloilla koska VR:n johto on ilmoittanut että uusien tilattavien 2-kerrosvaunujen joukossa on myös sellaisia joissa on ravintolaosasto.

"A further 24 five-part trains will be ordered from Stadler for medium-length routes throughout the whole of Southern Norway up to the area around Bergen."

Jossain muussa uutisjutussa sanottiin, että junia suunnitellaan pisimmillään kolmen tunnin mittaisille matkoille, jossain muualla puhuttiin Oslo-Bergen ja Oslo-Trondheim -reiteistä. Ulkomaisilla foorumeilla norjalaiset itse vaikuttavat aika skeptisiltä pitkän matkan Flirtin sisustuksen suhteen, mutta siitä ei ole vielä taidettu nähdä kunnollista kuvaa tai suunnitelmaa.

Tietysti ne rataosat joilla junia ehkä tullaan ajamaan ovat pääradat Oslosta Bergeeniin, Trondheimiin jne koska ne ovat käytännössä ainoat merkittävät radat Oslosta pois. Se on eri juttu minkätyyppisille junavuoroile ne asetetaan, 7 tuntia kestävälle Oslo-Bergen pikajunaan vai 2 tunnnin Oslo-Lillehammer junaan, vai jotain siltä väliltä?

t. Rainer
 
Olihan luvut Wikipediassa, en vaan nolouttani meinnannut löytää.

Yksikerroksisia IC-vaunuja on 54 kpl ja ravintoloita 12, ja lisäksi kolme kappaletta sinisestä ravintolasta rempattua ja punaiseksi maalattua.
Nämäkin Wikipedian tiedot heittävät hiukan. Punavalkoisiksi maalattuja Rk-vaunuja on 11 kpl, joista yksi (27819) lienee Sibeliuksen ravintolan varavaunu eli 10 kpl on käytettävissä. Edelleen kaksi näistä näyttää olevan Kemijärven yöjunaparissa 265/274.

Yksikerroksisia IC-vaunuja on 18 (Expt) + 12 (Rx) + 44 (Ex) = 74 kappaletta. Lisäksi kuusi Ex-vaunua on muutettu Sibeliuksen käyttöön. Eli 80 vaunua on yhteensä rakennettu. Saa nähdä, palaavatko Exy-vaunut IC-käyttöön, kun Allegrot aloittavat.
 
Nämäkin Wikipedian tiedot heittävät hiukan. Punavalkoisiksi maalattuja Rk-vaunuja on 11 kpl, joista yksi (27819) lienee Sibeliuksen ravintolan varavaunu eli 10 kpl on käytettävissä. Edelleen kaksi näistä näyttää olevan Kemijärven yöjunaparissa 265/274.

Aamuisin tällainen punainen RK kulkee aina IC 83:ssa Helsingistä Tampereen kautta Pieksämäkeen. On ollut jo useamman vuoden. Paluujunasta ei ole tietoa. IC 57:ssa Vaasaan oli 23.4. myös tällainen. Sen junan vakikäyttäjä en ole, joten jatkuvuudesta ei ole tietoa.
 
Aamuisin tällainen punainen RK kulkee aina IC 83:ssa Helsingistä Tampereen kautta Pieksämäkeen. On ollut jo useamman vuoden. Paluujunasta ei ole tietoa.
Sehän on todettavissa vaikka taskuaikataulusta: IC 83 -> IC 922 Turkuun -> IC 927 Kuopioon, edelleen IC 68 takaisin Helsinkiin.
 
Tämänpäiväinen HS-uutisointi:
VR on päättänyt tilata 40kpl 2-kerrosvaunuja Transtech:lta IC-juniin. :D
 
Viimeksi muokattu:
Jos tuohon lukumäärään on sisällytetty kaikki Sr1-, Dv12- ja Dr14-sarjojen tilalle tuleva kalusto, määrä on vähäinen, vaikkakin hyvin mahdollisesti realistinen.

Hiukan Sr1-sarjaa suuremmalla vetovoimalla varustettuja sähkövetureita hankittaessa kokonaismäärän voi jättää jonkin verran Sr1-sarjaa pienemmäksi, jos kahden Sr1-veturin nipun voi olettaa korvautuvan yhdellä Sr3-veturilla. Tällöinkin on tosin muistettava, että sähköistys laajenee lähivuosina joka tapauksessa Vaasaan ja Kemijärvelle, ja hyvin mahdollisesti muuallekin.

Sata dieselveturia puolestaan on enemmän kuin riittävästi, jos voimallisimmin saneeratun 25-sarjan Dv12-vetureiden ei vielä arvioida olevan poistoiässä. Tämä tosin edellyttää myös uudelta dieselveturityypiltä selkeästi parempaa tehoa kuin Dv12-sarjalta, jotta kahden Dv12-veturin muodostama nippu on aina tai useimmiten korvattavissa yhdellä veturilla.
 
Takaisin
Ylös