Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tämä Ruotsin sähköistysasia olikin huvittava yksityiskohta. Siitä nähtiin, miten luotettavaa tietoa yksi ainoa lähde, VR:n historiikki antaa.
Ruotsin sähköistyksestä käyty keskustelu osoittaa myös hyvin, miten ei ole ollenkaan yksinkertaista sanoa, miten sähköistys on edennyt. Vaan vastaus riippuu siitä, minkälaisilla mittareilla asiaa halutaan mitata.
Sähköistyksen merkitystä liikenteelle kuvannee selkeimmin sähkövedolla tehty kuljetussuorite. Sillekään ei vaan ole yksiselitteistä mittaria, mutta tavallisesti on tyydytty rahdissa tonnikilometreihin ja henkilöliikenteessä henkilökilometreihin. Näissä molemmissa on kuitenkin ongelmansa.
Rahdista osa on tonni- osa tilavuuspainotteista. Esimerkiksi kaasukuljetuksista ei paljon tonneja tule, mutta täysiä vaunukuormia on silti runsaasti. Rahtiliikenteessä joudutaan myös välttämättä aina kuljettamaan osaksi tyhjiä vaunuja, kuten esimerkiksi kaasujen ja kemikaalien kohdalla on. Polttoaineelle ei ole paluukuljetuksia, ja kemikaalitkin muuttuvat tuotannossa toisenlaisiksi tuotteiksi, joita varten tarvitaan erilaisia vaunuja.
Henkilöliikenteessä kuljetetaan myös aina runsaasti tyhjää kapasiteettia (esim. metrossa noin 85 %). Työmatkat mennään yhteen suuntaan, ja juna on sama koko reittinsä päästä päähän, kun lähtiessä onkin varattava tilaa väliasemilta nousijoille.
Antero
Ruotsin sähköistyksestä käyty keskustelu osoittaa myös hyvin, miten ei ole ollenkaan yksinkertaista sanoa, miten sähköistys on edennyt. Vaan vastaus riippuu siitä, minkälaisilla mittareilla asiaa halutaan mitata.
Sähköistyksen merkitystä liikenteelle kuvannee selkeimmin sähkövedolla tehty kuljetussuorite. Sillekään ei vaan ole yksiselitteistä mittaria, mutta tavallisesti on tyydytty rahdissa tonnikilometreihin ja henkilöliikenteessä henkilökilometreihin. Näissä molemmissa on kuitenkin ongelmansa.
Rahdista osa on tonni- osa tilavuuspainotteista. Esimerkiksi kaasukuljetuksista ei paljon tonneja tule, mutta täysiä vaunukuormia on silti runsaasti. Rahtiliikenteessä joudutaan myös välttämättä aina kuljettamaan osaksi tyhjiä vaunuja, kuten esimerkiksi kaasujen ja kemikaalien kohdalla on. Polttoaineelle ei ole paluukuljetuksia, ja kemikaalitkin muuttuvat tuotannossa toisenlaisiksi tuotteiksi, joita varten tarvitaan erilaisia vaunuja.
Henkilöliikenteessä kuljetetaan myös aina runsaasti tyhjää kapasiteettia (esim. metrossa noin 85 %). Työmatkat mennään yhteen suuntaan, ja juna on sama koko reittinsä päästä päähän, kun lähtiessä onkin varattava tilaa väliasemilta nousijoille.
Antero