Vs: Helsingin raitiolinjat Jätkäsaaren, Laajasalon ja Kalasataman valmistuttua
Kyllä ymmärsin. Sama järjestelmä on Frankfurtin linjoilla U1, U2 ja U3.
Et tainnut ymmärtää, kun haraat vastaan.
Ratikkaverkko ei ole vanhanaikainen metro, joten ratikkaverkkoa ei tarvitse eikä pidä ajatella kuten vanhanaikaista metroa. Olennainen ero ratikan ja vanhanaikaisen metron välillä on, että linjat ja radat ovat pääsääntöisesti sama asia metrossa, mutta ratikassa ei ole.
Teoreettisena ajattelumallina ihan jännä ajatus, mutta tuskinpa kovin nopeasti totetuu. Miksei voi olla normaaleja ratikoita, jotka menevät 5-7min välein, kuten vaikka Wienissä?
Wienissä on samanlainen hidasratikka kuin meillä, ja siellä on samat periaatteet ja samat ongelmat. Ja sama filosofia ratikan ja metron suhteesta. Sieltä ei voi ottaa meille mallia, kun täällä sama malli on jo.
Ensinnä vuorovälin kanssa on kysymys järjestelmän toiminnasta, ei yksittäisen linjan toiminnasta. Siksi vuorovälit eivät voi olla 5–7 minuuttia, koska eritahtisina ne sotkevat aina toisiaan, kun välillä tulee hetkiä, jolloin pitäisi olla monta linjaa yhdessä paikassa samalla hetkellä. Ja tällainen vuorovälien vaihtelu hankaloittaa vaihtamista, koska vaihtoja ei voi synkata ja sovittaa, vaan vaihtoajat ovat mitä sattuu. Käytännössä vaihtamiseen menee aina enemmän aikaa kuin tasatahtisessa järjestelmässä.
Nelkku ajaa nyt 6 min vuoroväliä (10 vuoroa/tunti). Teoreettinen keskimääräinen odotusaika on 3 min, 10 min vuorovälillä 2 min pidempi. Jos siis matka-aika nopeutuu 2 minuuttia, niin kokonaisaika odotuksineen on sama 10 min vuorovälillä kuin 6 min vuorovälillä. Nykyisellään nelkun ajo Tullinpuomille asti sujuu aika mukavasti. Mutta sitten alkaa se hesalainen tyyli, vähintään 2 pysähdystä per pysäkki. Ja odotellaan valoissa aina.
Tullinpuomin ja Kolmen sepän väliltä ei ole vaikea saada ajoajasta 2 min pois, kun se voi tärvääntyä pelkästään Kansallismuseon ja Lasipalatsin välillä. Jo hetken seuraaminen Lasipalatsin pysäkin liikennettä kertoo, että eihän touhu ihan tervettä ole. Vaunut jonottelevat pysäkille pääsyä ja pysähtyvät usein kahdesti samalla pysäkillä. Odotettuaan ensin parit liikennevalot. Ja kun nelkkujakin on usein 2 peräkkäin, se vain osoittaa, että vuoroväli on liian tiheä, jotta sitä voisi noudattaa ja jotta siitä olisi mitään hyötyä. 2 vaunua peräkkäin tarkoittaa, että toteutuva vuoroväli on 12 min!
Myöhästelystä ei voi päästä, ellei sen syitä poisteta. Valoetuuksia ei voi järjestää, jos vuoroväli on lyhyempi kuin valojen kierto. Ja näin on Mannerheimintiellä, eikä sitä lohduta se, että Tukholmankadulla on väljää. On fiksumpaa, että 2 nelkkua ajaa peräkkäin yhteen kytkettynä ja yhdellä kuljettajalla, kun kahtena erillisenä vaununa. Silloin vuorojen määrä Mannerheimintiellä vähenee ja voidaan ottaa valoetuudet käyttöön.
Huomaa, että matka-aika Munkasta Stockalle (5,5 km) voi nyt olla odotusta 3 min + ajoaika 26 min + myöhään jäänti 6 min = 35 min. Pidemmällä vuorovälillä odotusaika 5 min + ajoaika valoetuuksilla 19 min = 24 min. Pidempi vuoroväli siis palvelee 11 minuuttia paremmin!
Onneksi silti metro aikoinaan tehtiin, vaikka pari välkkyä sitä vastusti. Muuten kaupungissa liikkuminen olisi vaikeampaa.Järki voitti.
Onkohan multa jäänyt jotain huomaamatta, kun en ole nähnyt muuta kuin Munkkivuoren metroaseman välitasanteen, jossa on Alko. Vai onko Munkan metro sellainen optimoitu malli Helsinki, josta kannattavuussyistä on jätetty kaikki asemat pois. Kun sillä lailla tappiollisuus minimoituu.
Antero