Y-juna lopetetaan

Ei unohtunut Leppävaara. Eilisessä jutussa mainitaan
HBL 28.10.2015 sanoi:
På sträckan mellan Helsingfors och Sjundeå skulle tåget stanna i Böle, Hoplax, Esbo centrum, Masaby och Kyrkslätt.

Leppävaara skipataan näillä näkymin. Toisaalla, onhan mahdollisen Ymikälietunnus-junan aloitukseen vielä 5 kuukautta, joten pysähtymispaikat saattavat vielä muuttua.

Jutussa mainitaan, että pallo on Siuntiolla, jonka pitäisi kaivaa kuvettaan muutaman sadan tuhannen euron edestä vuositasolla. Myöhemmin jutussa mainitaan Siuntion osalta 200.000 €, joka on tosin arvioitu vuosikustannus. Siuntiossa toivotaan, että valtio tulisi kuntaa vastaan ja myöntäisi tukea tuolle joukkoliikennetuelle.
 
Veikkaisin, että Huopalahti on risteysaseman sanelema käytännön pakko. Espoo kompensoi kaukojunien pysähdyksen poisjättöä, mikä tosin ei varmaan ole tarkoitus. En yllättyisi, jos uutisessa olisi tuolta osin virhe ja Espoo meinaisi Leppävaaraa.
Uusi Y ei olisi sama kuin vanha Y. Kun nykyinen Y, kun se iltapäivisin tulee Helsingistä purkaa n 80% matkustajistaan Leppävaarassa, niin voi vain todeta että harakoille menee kapasiteetti kun 2 runkoa jatkaa 20% täyttöasteella eteenpäin kohti läntistä Uuttamaata pysähtyen seuraavan kerran vasta Kirkkonummen Masalassa. Nykyinen Y saataisiin kannattavammaksi jos se jättäisi pysähtymättä Leppävaarassakin, jolloin vain yksi junarunko riittäisi, vähän sarkastisesti ilmaistuna .

Uusi Y olisi HSL:n ostama juna ensisijaisesti ja sen kuuluisi palvella tasaisesti HSL-alueen tärkeimpiä asemia rantaradalla, ja niihin kuuluu myös Huopalahti koska siellä vaihdetaan lentokentän junaan, ja Espoon keskus joka on kernaasti isompi keskus kuin esim Kirkkonummi tai Masala. Leppävaarankin kuuluisi olla mukana, mutta jos se ohittaisi sen niin voi ymmärtää kanssa että se on ihan tarkoituksella, koska sinne menee nykyiset U, S, E ja A-junat + vielä Turun junat, ja tarkoitus ei varmaan olisi että Helsingin ja Leppävaaraan väliä matkustavat tunkisi Y-junaan joka on pidempimatkalaisille tarkoitettu.

t. Rainer
 
Leppävaara on selvästi parempi pysähtymispaikka Turun junilla kuin Espoo. Leppävaarasta on selvästi paremmat vaihtoyhteydet eri puolille Espoota ja työpaikkakeskittymääkin taitaa Leppävaarassa olla enemmän kuin Espoon keskuksessa. Teinitkään ei mitään ongelmia aiheuta. En oikein ymmärrä miten niiden hengailu jossain jotain muuttaisi, ei ole itelle ainakaan osunut että tiellä olisi. Eräs Espoolainen yrittää vaan hakemalla hakea jotakin syitä miksi Leppävaara olisi niin paljon huonompi kuin Espoo.

Tänään tuli nähtyä että Turun junien pysähdyspaikan vaihtaminen Espoosta Leppävaaraan ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Klo 18 jälkeen kulkevaan ns laivajunaan nousi 3 matkustajaa Leppävaarasta. Silloin kun juna pysähtyi Espoossa siihen nousi toistakymmentä.

t. Rainer
 
Tänään tuli nähtyä että Turun junien pysähdyspaikan vaihtaminen Espoosta Leppävaaraan ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Klo 18 jälkeen kulkevaan ns laivajunaan nousi 3 matkustajaa Leppävaarasta. Silloin kun juna pysähtyi Espoossa siihen nousi toistakymmentä.

t. Rainer

Ihmekö tuo. Koska Leppävaara sijaitsee Espoon itäreunalla, se on valtaosasta Espoota päinvastaisessa suunnassa kuin Turku eikä sinne monestakaan syystä ole mielekästä matkustaa. Esimerkiksi liityntäpysäköintipaikkoja on suunnilleen nolla kappaletta.

Bembölen Spagetista on Kupittaalle matkaa moottoritietä noin 140 km eli noin tunti ja kymmenen minuuttia. Talvisaikaan kymmenkunta minuuttia enemmän. Intterkitun ja Jossen ajoaika Leppävaara-Kupittaa sllloin kun aikataulu sattuu pitämään on 1:39 tuntia. Espoossa on aika hitosti osoitteita, joista ajoaika koti-Spagetti-Kupittaa autolla on reilusti lyhyempi kuin Koti-Leppävaara-Kupittaa junalla. Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, mihin vaihtoehtoon valinta tuolloin kohdistuu.
 
Miksei voisi tehdä Y-junasta ns erikoisjunaa, jossa ABC-vyöhykkeiden sisäistä matkustamista ei sallita. Vaan matkan pitää ulottua aina vähintään D-vyöhykkeelle saakka. Toisinsanoen ABC-matkakortti ei kävisi Y-junasssa, vaan pitäisi olla kalliimpi ABCD-matkakortti, tuskin kukaan Leppävaarassa asuva nopeamman matkan takia kalliimpaa matkakorttia ostaa. Näin Y-juna voisi pysähtyä sekä Leppävaarassa että Espoossa, ja miksei vaikka Huopalahdessakin, ilman että Espoolaiset käyttäisivät "heidän" junaansa.
 
Miksei voisi tehdä Y-junasta ns erikoisjunaa, jossa ABC-vyöhykkeiden sisäistä matkustamista ei sallita. Vaan matkan pitää ulottua aina vähintään D-vyöhykkeelle saakka.

No mutta, tämähän tekisi Y-junasta vielä nykyistäkin kannattamattoman. Nythän tavallaan HSL subventoi D-vyöhykkeen liikennettä; ilman sitä ei junia kulkisi.
 
No mutta, tämähän tekisi Y-junasta vielä nykyistäkin kannattamattoman. Nythän tavallaan HSL subventoi D-vyöhykkeen liikennettä; ilman sitä ei junia kulkisi.

Varmasti noinkin. Mutta ajattelin asiaa enemmän matkustajien kannalta. Jokseenkin silti tuntuu kummalta tämä kannattamattomuus, koska Karjaa-Sinutio-Kirkkonummi akselilta Y-junan käyttäjiä on kuitenkin kohtuullisen paljon. Ilman Espoolaisiakin siis. Tuntuu että koko kannattamattomuus on keksitty juttu, jonkin muun syyn takia?
 
Varmasti noinkin. Mutta ajattelin asiaa enemmän matkustajien kannalta. Jokseenkin silti tuntuu kummalta tämä kannattamattomuus, koska Karjaa-Sinutio-Kirkkonummi akselilta Y-junan käyttäjiä on kuitenkin kohtuullisen paljon. Ilman Espoolaisiakin siis. Tuntuu että koko kannattamattomuus on keksitty juttu, jonkin muun syyn takia?

Eihän "kohtuullinen käyttäjämäärä" takaa mitenkään kannattavuutta jos käyttäjämäärältä saatava korvaus ei kata kuluja.
 
Eihän "kohtuullinen käyttäjämäärä" takaa mitenkään kannattavuutta jos käyttäjämäärältä saatava korvaus ei kata kuluja.

Kyllä käyttäjiä on riittävä määrä, vaikkei kenenkään seisoa tarvitsekaan. Ei kannattavuus voi perustua 150% täyttöasteeseen. Kyllä 75% täyttöaste pitää riittää kattamaan kulut. Ajetaan Suomessa tyhjempiäkin junia. Ehdottamallani vyöhykesysteemillä, saataisiin poistettua tämä Helsinki-Espoo välin 150% täyttöaste, jolloin kenenkään ei tarvitsisi seisoa. Lisäksi useampi pysähdys saattaisi tehdä Kirkkonummi-Karjaa välin matkustamisesta houkuttelevampaa, ja lisätä matkustajia, kun ei tarvitsisi vaihtaa junaa.
 
Kyllä 75% täyttöaste pitää riittää kattamaan kulut.

Aikamoisen kalliiksi tulisivat junaliput, jos liikennöinnin kulut pitäisi kattaa tuolla kriteerillä.

Tällä hetkellä mikään HSL-junaliikenne ei kata kulujaan, vaikka matkustajista tuskin on pulaa sen paremmin pää- kuin rantaradallakaan.
 
Aikamoisen kalliiksi tulisivat junaliput, jos liikennöinnin kulut pitäisi kattaa tuolla kriteerillä.

Tällä hetkellä mikään HSL-junaliikenne ei kata kulujaan, vaikka matkustajista tuskin on pulaa sen paremmin pää- kuin rantaradallakaan.

Eipä kai ole tarkoituskaan. Subventio on arvovalinta.

Kaikkien vähiten kannattavaa liikennettä on säännöllisesti matkustavien kuskaaminen. Kausilippujen subventioaste on 75%:n luokkaa, kun se kertalipuilla on melko vähäinen.
 
Miksei voisi tehdä Y-junasta ns erikoisjunaa, jossa ABC-vyöhykkeiden sisäistä matkustamista ei sallita. Vaan matkan pitää ulottua aina vähintään D-vyöhykkeelle saakka. Toisinsanoen ABC-matkakortti ei kävisi Y-junasssa, vaan pitäisi olla kalliimpi ABCD-matkakortti, tuskin kukaan Leppävaarassa asuva nopeamman matkan takia kalliimpaa matkakorttia ostaa. Näin Y-juna voisi pysähtyä sekä Leppävaarassa että Espoossa, ja miksei vaikka Huopalahdessakin, ilman että Espoolaiset käyttäisivät "heidän" junaansa.
Sitä varten on jo de facto IC-junat Turkuun.
 
Raaseporin kaupunginhallitus miettii tämän illan kokouksessaan mm. tällaista. Lähijuna voi tehdä paluun Karjaalle, jos linkissä näkyvä juttu lähtee etenemään.
 
Raaseporin kaupunginhallitus miettii tämän illan kokouksessaan mm. tällaista. Lähijuna voi tehdä paluun Karjaalle, jos linkissä näkyvä juttu lähtee etenemään.

Junapari, joka lähtee Helsingistä M-S 23.03 ja Karjaalta M-P 5.33, on merkitty aikatauluun rullatuolilla, eli Karjaalle tulee menemään joko Sm4 tai Sm5 14.8.2017 alkaen. Aiemminhan jokainen Karjalle asti kulkenut lähijuna oli Sm1/2.
 
Junapari, joka lähtee Helsingistä M-S 23.03 ja Karjaalta M-P 5.33, on merkitty aikatauluun rullatuolilla, eli Karjaalle tulee menemään joko Sm4 tai Sm5 14.8.2017 alkaen. Aiemminhan jokainen Karjalle asti kulkenut lähijuna oli Sm1/2.

Tätä puoltaa myös käsitykseni, että Sm2 kalusto on nyt siirretty tai on lähiaikoina tarkoitus siirtää kokonaan lähiliikennettä hoitavasta tulosyksiköstä "kaukopuolelle". Nythän vastuualueita säädettiin siten, että lähiliikenneyksikkö hoitaa R-junien jatkot Tampereelle asti (kun aiemmin "kaukopuoli" hoiti Riihimäen pohjoispuolen), kun taas Sm2-kalustolle siirretyt entiset veturivetoiset Eil-ruuhkavuorot pysyvät "kaukopuolella" muutoksen jälkeenkin.

Tässä kaikessa ideana lienee se, että eri puolten kuljettajille ja junahenkilökunnalle tarvitsee kouluttaa ja ylläpitää pätevyyksiä suppeampaan määrään eri kalustotyyppejä.
 
Takaisin
Ylös