Ai. Kyllä meille on ainakin tähän nyt voimassaolevaan asti tullut aina. Olisiko teillä ollut Ei mainoksia -tarra postilaatikossa?Vantaalla asuessani emme saaneet aikatauluja postissa.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Ai. Kyllä meille on ainakin tähän nyt voimassaolevaan asti tullut aina. Olisiko teillä ollut Ei mainoksia -tarra postilaatikossa?Vantaalla asuessani emme saaneet aikatauluja postissa.
Ai. Kyllä meille on ainakin tähän nyt voimassaolevaan asti tullut aina. Olisiko teillä ollut Ei mainoksia -tarra postilaatikossa?
Nämä ovat hyviä pointteja, mutta menevät vähän ohi. Markkinointi ei ole vain markkinointiviestintää, vaan se alkaa siitä, että asiat alun perinkin mietitään markkinoinnin näkökulmasta: keitä tämän "tuotteen" käyttäjät ovat, miten he toimivat ja mitä he haluavat? Paljolti siis sitä, että joukkoliikennettä tuotettaisiin asiakaslähtöisesti eikä tuotantolähtöisesti.
Peukku tälle.
En tunne muita kauppakorkeakouluja, mutta Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa (ent. Tampereen yliopiston Kauppakorkeakoulu) opetetaan hyvin pragmaattisesti kauppatieteitä, myös markkinointia.
Sivumennen sanottuna, Turku oli valintani paitsi edullisten asumiskustannusten vuoksi niin myös siksi, että opetusohjelma vaikutti aidosti modernilta ja laaja-alaiselta -- verrattuna myös hieman vanhakantaisen tuntuiseen Helsingin kauppakorkeakouluun, jonka opetusohjelmaa myös tutkin aikoinaan.
Tähän vastaan kirjoituksen lopuksi.
Sitten sieltä pitäisi heittää varmaan pois AMK-puolelle myös arkkitehtuuri ym. soveltavat tieteet. Ja naistutkimus Humakkiin, vai mitä? Ja entäs ne kieli- ja kirjastokurssit?
Markkinoinnin tieteellisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta mitä luulet, minkä kattokäsitteen alle mahtuvien asioiden avulla esim. sellaiset yritykset kuin Apple ja Coca-Cola ovat nousseet maailman myydyimpien ja arvostettujen brändien joukkoon?
Miksi jotkut ihmiset käyvät Lidlissä ja toiset Stockmannilla Herkussa, vaikka nämä sijaitsisivat vieri vieressä?
En siis koskaan ole ollut yhdelläkään markkinoinnin luennolla. Ainoastaan suorittanut tenttejä (lukematta kirjoja)....jos teidän opetuksenne on ollut laadukasta. Mulla on vähän semmoinen tuntuma peruskurssilla istuvana, ettei ole ollut. Tai sitten johtui poissaolosta.
Peukku tälle. Peukku myös tälle… …ja tälle.
Mitä luulet, kuinka suosittu metro olisi, jos se olisi tasan samanlainen kuin bussijärjestelmä, josta markkinointiajattelu on unohdettu kokonaan...
Kuulostaako tutulta? Minusta kuulostaa erittäin paljon vaikkapa Hämeenlinnalta.
En ole tutkinut tätä tieteellisesti, eikä mulla ole linkittää tähän tutkimusta, mutta mulla on vahva hypoteesi, että onneton markkinointiosaaminen on vaikuttanut siihen, miksi joukkoliikenne on liikennelaitoskaupunkien ja pitkän matkan kaukoliikenteen ulkopuolella muuttunut auringonlaskun alaksi, kun samankokoisissa (poliittisesti) länsieurooppalaisissa kaupungeissa joukkoliikenne yleisesti menestyy varsin hyvin.
Ei kuulosta tutulta. En ole missään tuollaiseen metroon törmännyt, eikä sellaisia ole ymmärtääkseni ollut, ei edes aikaan ennen markkinoinnin yliopistoon saapumista. Se että osaat luoda jonkinlaisen dystopian aiheesta, ei ts. kerro mitään siitä, minkälainen metro olisi ilman markkinointia. Metrojen kehitys lienee maailmanlaajuisesti ollut aika insinöörivetoista.
Luulenpa minäkin, ettei ole olemassa metrojärjestelmää ilman markkinointia.
Tulkitsit minua nyt ihan väärin. Kysyin hivenen poleemisesti, että millä perusteella arkkitehtuuri – tai yliopiston koulumaiset menetelmäopinnot (kielikurssit ja kirjastonkäyttökurssit) on tiedettä? Arkkitehtuurihan on jännästi taiteiden ja tieteiden risteyskohdassa, ja se vähä mitä minä tiedän markkinoinnista kokonaisuutena (esim. sen, että CRM on nykyään tärkeä osa markkinointia) kuulostaa kyllä ainakin luentojen perusteella sangen tieteelliseltä.Kyllähän arkkitehtuurilla on annettavaa. Täälläkin on puhuttu paljon motareiden bulevardisoinnista ja tulevat sukupolvet sen toteuttavat. Kieltentutkimus taas on todella kovaa "tavaraa" verrattuna nyt vaikkapa sitten markkinointiin. Niin kovaa, että jotein kialen rakenteen peruskurssia on aika haastavaa käydä onnistuneesti tenttimässä kaverin luentomuistiinpanojen perusteella krapulassa.
Nokian brändikin oli joku tovi sitten vielä ihan arvokas, kun firma oli alallaan kehityksen kärjessä, vaikka aika tavallista on sanoa, ettei Nokiassa ymmärretä tai ole koskaan ymmärretty markkinoinnista mitään. Eli kyllä mä sanoisin, että firmojen arvon määrittävä kattokäsite kodinelektroniikassa on teknologia. Coca-Cola on vaikeampi, mutta toisaalta se ei ole lähelläkään joukkoliikennettä.
Ja sen huomaa.En siis koskaan ole ollut yhdelläkään markkinoinnin luennolla. Ainoastaan suorittanut tenttejä (lukematta kirjoja).
J-lu hyvä, yritin nyt kuvailla joukkoliikennejärjestelmää, jossa markkinointi on mahdollisimman minimaalista! Meillä on case-esimerkki tällaisesta joukkoliikenteestä, ja se on suurimpien kaupunkien ulkopuolinen bussiliikenne ja myös paikallisjunaliikenne Valtionrautateiden aikaan (erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, Helsinki poislukien). Se, että on minimivaatimukset täyttävä pysäkki on minusta osoitus huonosta markkinointiviestinnästä.Ei kuulosta tutulta. En ole missään tuollaiseen metroon törmännyt, eikä sellaisia ole ymmärtääkseni ollut, ei edes aikaan ennen markkinoinnin yliopistoon saapumista. Se että osaat luoda jonkinlaisen dystopian aiheesta, ei ts. kerro mitään siitä, minkälainen metro olisi ilman markkinointia. Metrojen kehitys lienee maailmanlaajuisesti ollut aika insinöörivetoista.
Lisää tuohon sanat "muun muassa". Markkinointia on myös moni muu asia, joilla pyritään lisäämään myyntiä tai muuta lisäarvoa. Vaikkapa pyrkimys saada tuottoisimpia asiakasryhmiä kasvatettua ja vähennettyä tappiollisia (pummit ja häiriköt pois, autoilijoita tilalle).Markkinointia on kaikki se, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin asioista.
Lisää tuohon sanat "muun muassa". Markkinointia on myös moni muu asia, joilla pyritään lisäämään myyntiä tai muuta lisäarvoa. Vaikkapa pyrkimys saada tuottoisimpia asiakasryhmiä kasvatettua ja vähennettyä tappiollisia (pummit ja häiriköt pois, autoilijoita tilalle).
Meillä on case-esimerkki tällaisesta joukkoliikenteestä, ja se on suurimpien kaupunkien ulkopuolinen bussiliikenne... Se, että on minimivaatimukset täyttävä pysäkki on minusta osoitus huonosta markkinointiviestinnästä.
Se, ettet sinä ole törmännyt metrojärjestelmään, jossa ei olisi huomioitu markkinointia, ei kerro mitään.
Markkinointia on kaikki se, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin asioista.
Kyllä Nokiakin osaa markkinointia. Ainoastaan tuotesegmentoinnissa sillä oli väärä strategia, ja nyt kantapään kautta oppivat, mitä ihmiset todella ostavat.
Ja sen huomaa.
Lisäisin vielä muuten yleisenä huomiona, että jos mielipiteensä markkinoinnin opetuksesta muodostaa sillä perusteella, mitä peruskursseilla tai jopa kandi- tai AMK-sivuainekursseilla opetetaan, menee aika harhaan.
Erittäin hyvä kiteytys. Vähän sellaista toissijaista puuhastelua siis. Siinä kun liikenneinsinööri miettii, että miten linja saataisiin nopeammaksi, markkinointiosasto aivomyrskyää, että miten ihmiset eivät kokisi sitä hitaana. Ensimmäisellä on konkreettista arvoa, jälkimmäinen näkyy korkeintaan happyhappyjoyjoy -tilastoissa, joita muut pehmotieteilijät kasaavat.
Vähän sellaista toissijaista puuhastelua siis. Siinä kun liikenneinsinööri miettii, että miten linja saataisiin nopeammaksi, markkinointiosasto aivomyrskyää, että miten ihmiset eivät kokisi sitä hitaana. Ensimmäisellä on konkreettista arvoa, jälkimmäinen näkyy korkeintaan happyhappyjoyjoy -tilastoissa, joita muut pehmotieteilijät kasaavat.