Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

Ai. Kyllä meille on ainakin tähän nyt voimassaolevaan asti tullut aina. Olisiko teillä ollut Ei mainoksia -tarra postilaatikossa?

Aikataulukirja ja Kelan lehti (mm.) tulevat postilaatikkoon noista tarroista huolimatta, kun nuo ovat julkisia tiedotuksia. Jos ei tule, se on postinkannon häiriö.
 
Nämä ovat hyviä pointteja, mutta menevät vähän ohi. Markkinointi ei ole vain markkinointiviestintää, vaan se alkaa siitä, että asiat alun perinkin mietitään markkinoinnin näkökulmasta: keitä tämän "tuotteen" käyttäjät ovat, miten he toimivat ja mitä he haluavat? Paljolti siis sitä, että joukkoliikennettä tuotettaisiin asiakaslähtöisesti eikä tuotantolähtöisesti.

Peukku tälle.

Kiitos peukusta. Jatkaisin siitä vielä, että tämä KSV:n selvitys seudun saavutettavuudesta arjessa on juuri sitä markkinoinnin soveltamista joukkoliikenteeseen: opitaan tuntemaan markkinoiden tarpeet. Tosin tuosta pitäisi päästä vielä syvemmälle, nykytilanteesta tarpeisiin. Ja joukkoliikennematkustajan käyttäytyminen tiedetään muutenkin melko heikosti.

Tämä markkinointikeskustelu pitäisi kyllä laittaa omaksi ketjukseen (vai olikohan sellainen jo).
 
En tunne muita kauppakorkeakouluja, mutta Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa (ent. Tampereen yliopiston Kauppakorkeakoulu) opetetaan hyvin pragmaattisesti kauppatieteitä, myös markkinointia.

Minulla on varmaan joku asenneongelma Tampereen yliopiston kauppatieteiden kanssa. Minusta niiden opetusohjelma on ainakin paperilta luettuna ollut jo vuosikymmenet jotenkin pökkelön näköinen. Hyvin vanhakantaisen näköisiä opintokokonaisuuksia jne. En toki voi tietää mitä niiden kokonaisuuksien sisällä tehdään. Turun kauppakorkeakoulu on aina vaikuttanut minusta pragmaattisemmalta ja modernimmalta, ja ennen kaikkea paljon laaja-alaisemmalta. (Disclaimer: jäin aikoinaan 0,2 pistettä hyväksymisrajan alle Tampereen yliopiston taloudellishallinnollisesta tiedekunnasta. Joku voisi selittää asenteeni "happamia ovat sanoi kettu pihlajanmarjoista" -periaatteella. En kuitenkaan usko että näin on, koska alunperin tähtäsin Turun kauppakorkeaan. Hain Tampereelle vain siksi, että alle 20-vuotiaana opintotukea maksettiin vain puolet normaalista tasosta ja laskin, ettei minulla olisi varaa lähteä Turkuun opiskelemaan ennen kuin täytän 20 vuotta. Kuten sitten meninkin opiskeltuani Tampereella vuoden englantilaista filologiaa ja ranskan kieltä, ja käytyäni armeijan.)

Sivumennen sanottuna, Turku oli valintani paitsi edullisten asumiskustannusten vuoksi niin myös siksi, että opetusohjelma vaikutti aidosti modernilta ja laaja-alaiselta -- verrattuna myös hieman vanhakantaisen tuntuiseen Helsingin kauppakorkeakouluun, jonka opetusohjelmaa myös tutkin aikoinaan.
 
Viimeksi muokattu:
Sivumennen sanottuna, Turku oli valintani paitsi edullisten asumiskustannusten vuoksi niin myös siksi, että opetusohjelma vaikutti aidosti modernilta ja laaja-alaiselta -- verrattuna myös hieman vanhakantaisen tuntuiseen Helsingin kauppakorkeakouluun, jonka opetusohjelmaa myös tutkin aikoinaan.

Helsingin kauppiksesta ei mitään vanhakantaisempaa löytynytkään kuin markkinointi, ihan viime vuosiin asti. Sitten tuli aika iso sukupolvenvaihdos, ja opetus on kyllä nykyään ihan veitsenterällä. Ja mielestäni myös sopiva yhdistelmä teoriaa ja pragmaattisuutta.
 
Tähän vastaan kirjoituksen lopuksi.

Osuma! :D

Sitten sieltä pitäisi heittää varmaan pois AMK-puolelle myös arkkitehtuuri ym. soveltavat tieteet. Ja naistutkimus Humakkiin, vai mitä? Ja entäs ne kieli- ja kirjastokurssit?

Kyllähän arkkitehtuurilla on annettavaa. Täälläkin on puhuttu paljon motareiden bulevardisoinnista ja tulevat sukupolvet sen toteuttavat. Kieltentutkimus taas on todella kovaa "tavaraa" verrattuna nyt vaikkapa sitten markkinointiin. Niin kovaa, että jotein kialen rakenteen peruskurssia on aika haastavaa käydä onnistuneesti tenttimässä kaverin luentomuistiinpanojen perusteella krapulassa.

Markkinoinnin tieteellisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta mitä luulet, minkä kattokäsitteen alle mahtuvien asioiden avulla esim. sellaiset yritykset kuin Apple ja Coca-Cola ovat nousseet maailman myydyimpien ja arvostettujen brändien joukkoon?

Nokian brändikin oli joku tovi sitten vielä ihan arvokas, kun firma oli alallaan kehityksen kärjessä, vaikka aika tavallista on sanoa, ettei Nokiassa ymmärretä tai ole koskaan ymmärretty markkinoinnista mitään. Eli kyllä mä sanoisin, että firmojen arvon määrittävä kattokäsite kodinelektroniikassa on teknologia. Coca-Cola on vaikeampi, mutta toisaalta se ei ole lähelläkään joukkoliikennettä.

Miksi jotkut ihmiset käyvät Lidlissä ja toiset Stockmannilla Herkussa, vaikka nämä sijaitsisivat vieri vieressä?

Herkusta saa oliivileipää ja Liiteristä pähkinämysliä. Koska markkinointi-ihmisillä on vaikeuksia hahmottaa maailmaa lokeroimatta sitä, vastaisin siis monivalintakysymykseen, että "tuotevalikoima". Opiskelijana olisi voinut valita myös "hintatason". Näitä on sinänsä hyvä tutkia, jos ei ymmärrä itsestäänselvyyksiä ihan vaan "kelaamalla vähän".

...jos teidän opetuksenne on ollut laadukasta. Mulla on vähän semmoinen tuntuma peruskurssilla istuvana, ettei ole ollut. Tai sitten johtui poissaolosta. :)
En siis koskaan ole ollut yhdelläkään markkinoinnin luennolla. Ainoastaan suorittanut tenttejä (lukematta kirjoja).

Peukku tälle. Peukku myös tälle… …ja tälle.

Feispuukissa nämä.

Palataan takas alun metroon.

Mitä luulet, kuinka suosittu metro olisi, jos se olisi tasan samanlainen kuin bussijärjestelmä, josta markkinointiajattelu on unohdettu kokonaan...

Kuulostaako tutulta? Minusta kuulostaa erittäin paljon vaikkapa Hämeenlinnalta.

Ei kuulosta tutulta. En ole missään tuollaiseen metroon törmännyt, eikä sellaisia ole ymmärtääkseni ollut, ei edes aikaan ennen markkinoinnin yliopistoon saapumista. Se että osaat luoda jonkinlaisen dystopian aiheesta, ei ts. kerro mitään siitä, minkälainen metro olisi ilman markkinointia. Metrojen kehitys lienee maailmanlaajuisesti ollut aika insinöörivetoista.

En ole tutkinut tätä tieteellisesti, eikä mulla ole linkittää tähän tutkimusta, mutta mulla on vahva hypoteesi, että onneton markkinointiosaaminen on vaikuttanut siihen, miksi joukkoliikenne on liikennelaitoskaupunkien ja pitkän matkan kaukoliikenteen ulkopuolella muuttunut auringonlaskun alaksi, kun samankokoisissa (poliittisesti) länsieurooppalaisissa kaupungeissa joukkoliikenne yleisesti menestyy varsin hyvin.

Nyt kuulostaa jo ihan naistutkimukselta. Niilläkin on vahvoja hypoteeseja ja aina niiden tutkimuksissa hypoteeseille löytyy tukea.

Sikäli kun, kuten ymmärsin, olet akateemisen urasi alussa, niin vielä ehdit unohtaa hypoteesit. 98 prosenttia opiskelijoista (ja tutkijoista) tyytyy pohtimaan onko jokin asia jollain tavalla ja pari prosenttia ottaa selvää miksi niin on.
 
Ei kuulosta tutulta. En ole missään tuollaiseen metroon törmännyt, eikä sellaisia ole ymmärtääkseni ollut, ei edes aikaan ennen markkinoinnin yliopistoon saapumista. Se että osaat luoda jonkinlaisen dystopian aiheesta, ei ts. kerro mitään siitä, minkälainen metro olisi ilman markkinointia. Metrojen kehitys lienee maailmanlaajuisesti ollut aika insinöörivetoista.

Se, ettet sinä ole törmännyt metrojärjestelmään, jossa ei olisi huomioitu markkinointia, ei kerro mitään.
Huomiosi, että markkinointia on ollut jo ennen kuin sitä alettiin opettaa yliopistossa, on tosi.

Markkinointia on kaikki se, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin asioista. Rationaalisesti ajateltunahan ne linjat näkisi niistä päreistäkin ihan hyvin, eikä se ole kovin suuri vaiva matkustajalta käydä tiirailemassa niitä aikatauluja siitä aanelosesta. Mutta jostain syystä parempaan tiedottamiseen on tahdottu käyttää rahaa. Luultavasti tämä johtuu siitä, että metrojärjestelmästä on erityisesti haluttu antaa laadukas kuva, eli markkinoida sitä.
Luulenpa minäkin, ettei ole olemassa metrojärjestelmää ilman markkinointia. Syystä tähän en tietenkään voi olla varma, mutta arvaisin metrojärjestelmän hinnalla olevan merkitystä. Kun on tehty jotain niin kallista kuin metro, sen käyttäjämäärien ei kannata antaa jäädä alhaisiksi vain markkinoinnin laiminlyönnin takia.
Bussit vaativat pienemmät infrakustannukset, joten niillä "ei ole väliä". Mutta voisi ollakin. Pitäisi olla.
 
Luulenpa minäkin, ettei ole olemassa metrojärjestelmää ilman markkinointia.

Mä olen seissyt napolilaisella metroasemalla, josta karttani mukaan kulki kaksi eri metrolinjaa, ihmettelemässä, mikä neljästä laiturista on se, jolta minun junani menee. Maan päällä oli M-tunnus, maan alla ei minkäänlaista infoa. Ei opasteita, ei linjojen numeroita, ei määränpäitä, ei väliasemia, ei aikatauluja, ei mitään. Eikä kyse ollut vaikkapa rakennustöiden aikaisista poikkeusjärjestelyistä, siellä nyt vaan ei ollut kertakaikkiaan mitään infoa.
 
Kyllähän arkkitehtuurilla on annettavaa. Täälläkin on puhuttu paljon motareiden bulevardisoinnista ja tulevat sukupolvet sen toteuttavat. Kieltentutkimus taas on todella kovaa "tavaraa" verrattuna nyt vaikkapa sitten markkinointiin. Niin kovaa, että jotein kialen rakenteen peruskurssia on aika haastavaa käydä onnistuneesti tenttimässä kaverin luentomuistiinpanojen perusteella krapulassa.
Tulkitsit minua nyt ihan väärin. Kysyin hivenen poleemisesti, että millä perusteella arkkitehtuuri – tai yliopiston koulumaiset menetelmäopinnot (kielikurssit ja kirjastonkäyttökurssit) on tiedettä? Arkkitehtuurihan on jännästi taiteiden ja tieteiden risteyskohdassa, ja se vähä mitä minä tiedän markkinoinnista kokonaisuutena (esim. sen, että CRM on nykyään tärkeä osa markkinointia) kuulostaa kyllä ainakin luentojen perusteella sangen tieteelliseltä.

Nokian brändikin oli joku tovi sitten vielä ihan arvokas, kun firma oli alallaan kehityksen kärjessä, vaikka aika tavallista on sanoa, ettei Nokiassa ymmärretä tai ole koskaan ymmärretty markkinoinnista mitään. Eli kyllä mä sanoisin, että firmojen arvon määrittävä kattokäsite kodinelektroniikassa on teknologia. Coca-Cola on vaikeampi, mutta toisaalta se ei ole lähelläkään joukkoliikennettä.

Kyllä Nokiakin osaa markkinointia. Ainoastaan tuotesegmentoinnissa sillä oli väärä strategia, ja nyt kantapään kautta oppivat, mitä ihmiset todella ostavat. Lumia 920 on osoitus Nokian hitaan laivan kääntymisestä asennosta Symbian^3 asentoon Windows 8 – siihen en tässä ketjussa ota kantaa, onko se paras mahdollinen liike. Taisi käydä Fordin siteeraus toteen, 2000-luvulle päivitettynä ehkä jotakuinkin "jos kysymme asiakkailta mitä he haluavat, he sanovat haluavansa yhä pienempiä ja halvempia matkapuhelimia QWERTY-näppäimin".

En siis koskaan ole ollut yhdelläkään markkinoinnin luennolla. Ainoastaan suorittanut tenttejä (lukematta kirjoja).
Ja sen huomaa.

Ei kuulosta tutulta. En ole missään tuollaiseen metroon törmännyt, eikä sellaisia ole ymmärtääkseni ollut, ei edes aikaan ennen markkinoinnin yliopistoon saapumista. Se että osaat luoda jonkinlaisen dystopian aiheesta, ei ts. kerro mitään siitä, minkälainen metro olisi ilman markkinointia. Metrojen kehitys lienee maailmanlaajuisesti ollut aika insinöörivetoista.
J-lu hyvä, yritin nyt kuvailla joukkoliikennejärjestelmää, jossa markkinointi on mahdollisimman minimaalista! Meillä on case-esimerkki tällaisesta joukkoliikenteestä, ja se on suurimpien kaupunkien ulkopuolinen bussiliikenne ja myös paikallisjunaliikenne Valtionrautateiden aikaan (erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla, Helsinki poislukien). Se, että on minimivaatimukset täyttävä pysäkki on minusta osoitus huonosta markkinointiviestinnästä.

Ja niin, kauppaa käytiin tuhansia vuosia ennen, kuin kauppatieteet keksittiin. :p

Markkinointia on kaikki se, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin asioista.
Lisää tuohon sanat "muun muassa". Markkinointia on myös moni muu asia, joilla pyritään lisäämään myyntiä tai muuta lisäarvoa. Vaikkapa pyrkimys saada tuottoisimpia asiakasryhmiä kasvatettua ja vähennettyä tappiollisia (pummit ja häiriköt pois, autoilijoita tilalle).
 
Lisää tuohon sanat "muun muassa". Markkinointia on myös moni muu asia, joilla pyritään lisäämään myyntiä tai muuta lisäarvoa. Vaikkapa pyrkimys saada tuottoisimpia asiakasryhmiä kasvatettua ja vähennettyä tappiollisia (pummit ja häiriköt pois, autoilijoita tilalle).

+1.

Lisäisin vielä muuten yleisenä huomiona, että jos mielipiteensä markkinoinnin opetuksesta muodostaa sillä perusteella, mitä peruskursseilla tai jopa kandi- tai AMK-sivuainekursseilla opetetaan, menee aika harhaan. Markkinointi muuttuu huomattavan paljon vakavammaksi tieteeksi, kun päästään pääainetasolle, varsinkin maisteriopetukseen. Toki siltikin monesti pragmaattisuutensa säilyttäen. Mutta peruskurssien opetus on monesti vain yleistä markkinointihenkisyyden ja alan käsitteiden opettamista, eikä sitä voi insinöörimäisesti hyödyntää. Markkinoinnin teoriat eivät myöskään ole usein toisiaan korvaavia ja syrjäyttäviä, vaan erilaisia näkökulmia asiaan. Siksi jokin 4P-malli, vaikkakin yksinkertainen, on ihan hyödyllinen edelleen.

Mutta siis, tuohon ylempään juuri 4P on ihan hyödyllinen, jos pitää lyhyesti selittää miksi markkinointi on paljon muutakin kuin mielikuviin vaikuttamista. 4P siis on Product, Price, Place, Promotion. Eli markkinointi pyrkii huomioimaan, miten tuote ylipäätään on myyntikelpoinen, mikä on sen oikea hinta, missä se on saatavilla ja viimeisenä sitten se, miten siitä viestitään. (Promotion ei tässä tarkoita myyntipromootiota eli alennushintakampanjoita.) Mutta kuten sanoin, tuo on vain yksi näkökulma.
 
Meillä on case-esimerkki tällaisesta joukkoliikenteestä, ja se on suurimpien kaupunkien ulkopuolinen bussiliikenne... Se, että on minimivaatimukset täyttävä pysäkki on minusta osoitus huonosta markkinointiviestinnästä.

Näihin case-esimerkkeihin voidaan lisätä vielä suurimpien kaupunkien sisäinenkin liikenne. Kokemuspohjalta uskallan väittää, että esim. Kuopion tai Jyväskylän paikallisliikenteen "markkinointiosastolla" työskentelee asioita "vasemmalla kädellä" hoitava henkilö. Linja-autokuljettajille esitetty yleisin UKK kuuluu: "Meneekö tämä auto sinne ja sinne". Pysäkkitolppakin on niin "informatiivinen", kun sen päässä isommissakin kaupungeissa usemmiten on pelkkä keltainen pysäkkikilpi.
 
Se, ettet sinä ole törmännyt metrojärjestelmään, jossa ei olisi huomioitu markkinointia, ei kerro mitään.

Ei kerro. Mielenkiintoista sen sijaan olisi nähdä tutkimus siitä, miten markkinointiponnistukset vaikuttavat käyttöasteeseen.

Markkinointia on kaikki se, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin asioista.

Erittäin hyvä kiteytys. Vähän sellaista toissijaista puuhastelua siis. Siinä kun liikenneinsinööri miettii, että miten linja saataisiin nopeammaksi, markkinointiosasto aivomyrskyää, että miten ihmiset eivät kokisi sitä hitaana. Ensimmäisellä on konkreettista arvoa, jälkimmäinen näkyy korkeintaan happyhappyjoyjoy -tilastoissa, joita muut pehmotieteilijät kasaavat.

Kyllä Nokiakin osaa markkinointia. Ainoastaan tuotesegmentoinnissa sillä oli väärä strategia, ja nyt kantapään kautta oppivat, mitä ihmiset todella ostavat.

Tai sitten Nokiassa ei uskottu kosketusnäyttöön, koska sitä ei saatu firmassa toimimaan tyydyttävällä tavalla puhelimen kokoisessa laitteessa.

Ja sen huomaa.

Mutta mitä se kertoo yliopistojen markkinoinnin opetuksen tasosta, että näillä tiedoilla pääsee tenttejä heittämällä läpi. Sehän mulla vähän niinkuin on ollut alusta saakka pointtina...

Lisäisin vielä muuten yleisenä huomiona, että jos mielipiteensä markkinoinnin opetuksesta muodostaa sillä perusteella, mitä peruskursseilla tai jopa kandi- tai AMK-sivuainekursseilla opetetaan, menee aika harhaan.

Kyllä tämä on minun puolelta ollut enemmän timoairaksismaista "milloin minkäkin asian puolesta inttämistä" kuin mitään sen kummempaa. Joskaan en voi kieltää, etteikö joukkoliikennekeskustelun ajautuminen, ilmeisesti kirjoittajien taustoista johtuen, melko useasti linjoista linjakarttoihin joskus ärsyttäisi. KSV on juuri selvittänyt mikä Pk-seudun joukkoliikenteessä mättää ja kunnes nopeuden kaltainen perusasia on kunnossa, on sama, vaikkei linjakarttoja olisi. Pakkokäyttäjät osaavat käytää joukkoliikennettä ilmankin ja sellaista linjakarttaa ei olekaan joka saisi bemarimiehen bussiin.
 
Erittäin hyvä kiteytys. Vähän sellaista toissijaista puuhastelua siis. Siinä kun liikenneinsinööri miettii, että miten linja saataisiin nopeammaksi, markkinointiosasto aivomyrskyää, että miten ihmiset eivät kokisi sitä hitaana. Ensimmäisellä on konkreettista arvoa, jälkimmäinen näkyy korkeintaan happyhappyjoyjoy -tilastoissa, joita muut pehmotieteilijät kasaavat.

Paitsi että Dakkus kiteytti markkinoinnin täysin pieleen, minkä takia tuo kirjoittamasi ei pidä ollenkaan paikkaansa. Lue nyt vaikka minun viestini siitä, mitä markkinointi on.
 
Taas huomasin useita ihan hämmästyttäviä yhdyssanavirheitä lehdessä ja kaupassa.

lauantai makkara
online elokuva lahja kortti

Ja siis ihan asiallisissa yhteyksissä, ei missään äkkiä huitaistussa nettikirjoituksessa. Myös numeroiden kanssa näkee usein käytettävän viivaa kun sanotaan 55 vuotta. Ja sitten taas 55-vuotias kirjoitetaan ilman sitä.
 
Vähän sellaista toissijaista puuhastelua siis. Siinä kun liikenneinsinööri miettii, että miten linja saataisiin nopeammaksi, markkinointiosasto aivomyrskyää, että miten ihmiset eivät kokisi sitä hitaana. Ensimmäisellä on konkreettista arvoa, jälkimmäinen näkyy korkeintaan happyhappyjoyjoy -tilastoissa, joita muut pehmotieteilijät kasaavat.

Voi herraisä miten väärässä oletkaan. Hyvähän se on, että insinööriosasto parantaa liikennettä. Totta kai. Mutta huonostikin järjestetty liikenne voi olla tosi suosittua, kuten vaikka Helsingin ratikat. Ihmiset valitsevat kulkuneuvon nimenomaan mielikuvan eivätkä faktojen perusteella. Sama pätee kyllä kaikkeen muuhunkin. Se, ettet tätä ymmärrä, ei sinänsä yllätä. Yleisesti ihmiset nimittäin luulevat toimivansa tosiasioiden ja järkevien argumenttien pohjalta, oikeasti toimivat fiiliksen ja mielikuvien mukaan. Koska näin on, niin markkinoinnilla on mitä suurimmassa määrin merkitystä.

Oletko muuten koskaan ajatellut, miksi maitohylly on kaupan perimmäisessä nurkassa ja miksi karkit ova kassojen luona? Elmo voi määritellä, onko tämäkin markkinointia, mutta minä voin paljastaa, ettei se ihan sattumaa ole. Vaikka Sinullehan sillä ei ole merkitystä, sillä et koskaan sorru turhiin heräteostoksiin vaeltaessasi maitohyllylle tai odottaessasi vuoroa kassajonossa. Se eilinen Twixkin oli harkittu päätös ja ansaittu palkinto ikävästä työpäivästä, eikö vaan? ;)
 
Takaisin
Ylös