Yksityinen pysäköinninvalvonta

Elmo Allen · 16 Maaliskuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Minua ei myöskään häiritsisi jos jokaisen liikennöitsijän omat tarkastajat saisivat määrätä sakkoja liputtomasta matkustuksesta, mutta sakkojen pitää olla johdonmukaisia ja linjassa aiheutettuun vahinkoon, ja mieluiten valtion tai liikennöintialueen viranomaisen vahvistamia.

No mutta siitähän tässä päätöksessä on kyse: yksityisellä sopimuksella saa määrätä valvontamaksuja miten haluaa, ja KKO siunasi käytännön. Ei niihin tarvitse viranomaiselta lupaa kysyä, eikä niitä mihinkään valtion viranomaisten päätöksiin ole sidottu, ja ne ovat laillisia niin kauan kunnes oikeusistuin toteaa ne kohtuuttomiksi. Mitään hajua ennen sitä ei ole, mikä on kohtuullista. Jos siis vaikka Paunu haluaa ruveta rahastamaan 300 euron valvontamaksuja liputtomilta, sillä on siihen oikeus. Sillä ei ole mitään yhteyttä joukkoliikenteen tarkastusmaksun suuruuden kanssa.

Ja lisäyksenä: Ei minua todellakaan huoleta se, että henkilöautoilijoiden asema heikkenisi yksityisten valvontamaksujen myötä, vaan yleisten sopimusoikeuden periaatteiden väljeneminen yksityisiä rankaisumenetelmiä suosivaksi.

Vesa Nurminen · 16 Maaliskuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Minua ei myöskään häiritsisi jos jokaisen liikennöitsijän omat tarkastajat saisivat määrätä sakkoja liputtomasta matkustuksesta, mutta sakkojen pitää olla johdonmukaisia ja linjassa aiheutettuun vahinkoon, ja mieluiten valtion tai liikennöintialueen viranomaisen vahvistamia.

Tämä taitaisi vaatia toimiakseen käytännössä oman säädöksensä lakiin. Ja se pitäisi myös sovittaa olemassa olevan lain kanssa. Ei varmaankaan tulisi olemaan ihan ongelmatonta. Tulee muutos lakiin tai ei, suurehko väärinkäytösten ja tulkintaongelmien mahdollisuus on kuitenkin olemassa olemassa, sekä pysäköinti- että muissa maksuissa.

Elmo Allen · 16 Maaliskuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Tulee muutos lakiin tai ei, suurehko väärinkäytösten ja tulkintaongelmien mahdollisuus on kuitenkin olemassa olemassa, sekä pysäköinti- että muissa maksuissa.

Ja lisäksi kannustinten ristiriitaisuus: Viranomaisella ei ole erityistä taloudellista intressiä maksimoida antamiaan sakkomaksuja. Yksityisellä on. Se johtaa käytäntöön, jossu yksityinen valvontamaksuja määräävä taho määrää niitä vähintään sen verran kuin se pystyy edes vähänkin osoittamaan. Yksityistä valvojaa ei kiinnosta väärinpysäköivien autojen määrän minimointi vaan sen maksimointi. Siksi sillä on intressi vedota mahdollisimman moniin muotoseikkoihin. Eikä yksityistä tahoa kiinnosta antaa maksuja anteeksi, vaikka esimerkiksi maksu olisi aiheutunut siitä, ettei myönnetty lupa vain ollut näkyvillä.

Ja se pyrkii ennen kaikkea vetoamaan niihin, jotka maksavat kyseenalaisetkin sakot päästäkseen vähällä vaivalla, koska keskimääräinen ihminen ei jaksa tapella muutaman kympin valvontamaksusta. Käytännössä siis lähellä kiristystä. Kesti todella kauan ennen kuin tähänkään oikeuskäsittelyyn asti päästiin.

Kannatan pysäköinninvalvonnan lisäämistä ja tiukentamista. Mutta en kannata sen vallan antamista yksityisille tahoille niiden voitonmaksimointipyrkimyksiin.

R.Silfverberg · 16 Maaliskuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Tämä taitaisi vaatia toimiakseen käytännössä oman säädöksensä lakiin. Ja se pitäisi myös sovittaa olemassa olevan lain kanssa. Ei varmaankaan tulisi olemaan ihan ongelmatonta. Tulee muutos lakiin tai ei, suurehko väärinkäytösten ja tulkintaongelmien mahdollisuus on kuitenkin olemassa olemassa, sekä pysäköinti- että muissa maksuissa.

Totta kai lakeja pitää tarkentaa, koska ne ovat vanhentuneita eivätkä vastaa enää nyky-yhteiskunnan ilmiöitä ja käytäntöä. Tässä tapauksessa (jos vilkaisee HS:n keskustelufoorumin kirjoituksia), osa näköjään pitää KO:n tulkintaa yhä vääränä koska kuvittelevat elävänsä agraariyhteiskunnassa jossa auto on työhevoseen rinnastettavissa oleva tuotantohyödyke jonka käyttöä ei saa muu kuin Kruunu rajoittaa.

Joukkoliikenteessä esim tarkastusmaksulaki koski alunperin vain raideliikennetä koska kuviteltiin että bussiin noustaan aina hamaan tappiin asti kuskin oven kautta, eikä tarkastajia tarvita erikseen bussissa. Myöhemmin sitä on ilmeisesti muutettu ja EU:n myötä otettiin tarkastusmaksujen perintäoikeus pois sellaisilta liikennöitsijöiltä joiden oikeushenkilömuoto on muu kuin viranomainen. Mutta ketä se hyödyntää että pitää veronmaksajien/matkustajien rahoilla perustaa organisaatioita joissa on iso joukko tarkastajia joilla on virkamiesten asema, palkkaus ja työajat? Luulisi että matkalippujen hintoihin saataisiin alennuspaineita jos viranomaisten palkkaamien tarkastuspartioiden sijaan lippuja saisi tarkastaa myös vartiointiliikkeen kaverit tai liikenneoperaattorin oma henkilökunta. Maksu se on maksu vaikka voissa paistaisi. Tai mikä sen takaa että viranomainen kijoittaa jonkun sakon "oikeammin " kuin joku muu. Noille kavereille, jos he kirjoittavat sakon väärin perustein ja jos saavat potkut, löytyy aina töitä vaikka ravintolan vahtimestarina. Ja ravintoloiden eteispalvelut mitä kailkkea siihen sisältyykin mihin hintaan, eivät toimi minkään Kruunun valvonnan alla.

t. Rainer

Compact · 16 Maaliskuu 2010

tlajunen sanoi:
Voisihan sen muotoilla siten, että jokainen matka maksaa 80 euroa, mutta halutessaan voi ostaa matkan pituudesta riippuvan alennuslipun automaatista tai henkilökunnalta.

Noinkin tietysti!

Ja toisinpäin, jos ei selviä mistä pommilla matkustava on oikein lähtenyt, lätkäistään sakon lisäksi normaali lipun hinta raskaimman mukaan.

Esimerkiksi jos Kemijärveltä tulevassa junassa matkustaja jää kiinni Pasilan paikkeilla, kokonaiskulut voivat olla: tarkastusmaksua 80 e + matkalipun hintaa 83 e => summa 163 euroa.

Koskaan ei tarkastuksessa pääse pelkällä 80 e:lla, vaan aina tulee maksettavaksi myös matkan peruslippu.

R.Silfverberg · 16 Maaliskuu 2010

Elmo Allen sanoi:
Ja se pyrkii ennen kaikkea vetoamaan niihin, jotka maksavat kyseenalaisetkin sakot päästäkseen vähällä vaivalla, koska keskimääräinen ihminen ei jaksa tapella muutaman kympin valvontamaksusta. Käytännössä siis lähellä kiristystä. Kesti todella kauan ennen kuin tähänkään oikeuskäsittelyyn asti päästiin.

Toistaiseksi tulkinta lienee sellainen että näitä sakkoja tai valvontamaksuja saa määrätä vain yksityisalueille väärin tai ehtojen vastaisesti pysäköidyille autoille. Kenenkään ei ole pakko pysäköidä yksityisalueelle. Jos haluaa varmistaa että tulee sakotetuksi oikein ja veronmaksajien rahoila lkustannetun virkamiehen toimesta, voi jättää autonsa kadun varteen.

Sama logiika toimi ravintoloissa. Kenenkään ei ole pakko mennä ravintolaan ja alistua vahtimestareiden pärstäkerroin-hinnoitteluuun jos halaa syödä tai pistää viihteelle.

t. Rainer

kuukanko · 16 Maaliskuu 2010

tlajunen sanoi:
Voisihan sen muotoilla siten, että jokainen matka maksaa 80 euroa, mutta halutessaan voi ostaa matkan pituudesta riippuvan alennuslipun automaatista tai henkilökunnalta.

Kaukojunissahan lippua konduktööriltä ostaessa tulee jo lisämaksu. Tätähän olisi helppo kehittää: konduktööri päivystää jokaiselta asemalta lähdön jälkeen 5 min määrätyssä paikassa junassa. Liputtomien matkustajien on heti junaan tultuaan käytävä ostamassa lippu konduktöörin päivystyspisteestä. Kun 5 min on mennyt, kiertää konduktööri tarkistamassa liput, ja siinä vaiheessa lipun ostavilta peritään 80 e lisämaksu lipun myymisestä omalle istuinpaikalle.

Elmo Allen · 16 Maaliskuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Kenenkään ei ole pakko pysäköidä yksityisalueelle. Jos haluaa varmistaa että tulee sakotetuksi oikein ja veronmaksajien rahoila lkustannetun virkamiehen toimesta, voi jättää autonsa kadun varteen.

Niin, kenenkään ei ole pakko myöskään käydä kaupassa eikä kylässä koskaan. Mutta mitä sanot siihen, että Helsingin käräjäoikeudenkin pihaa valvoi yksityinen taho ja varmaan valvoo taas jatkossakin? Kenenkään ei ole pakko käydä valtiollisissa ja kunnallisissa virastoissa?

Ja kyse on ihan siitä periaatteellisesta ongelmasta, että rakennetaan voitonhankkimiskeinoksi sopimusrikkomukset. Yksityinen hallintavalta ei tule olla libertaristista, jossa omalla maallaan saa tehdä mitä haluaa, ja vedota vain valinnanvapauteen, että ei ollut pakko tulla.

Sopimusoikeuden tulisi olla talouskasvua maksimoivaa, mutta rangaistusmaksujen perintämahdollisuuden maksimointi ei ole sellaista. Yksityinen pysäköinninvalvontayritys ei tähtää pysäköintipaikkojen käytön optimointiin, vaan niiden käytön mahdollisimman suureen rankaisuprosenttiin ja valvontamaksujen maksimointiin suhteessa niiden antamiseen käytettyihin kuluihin.

Toki jossain vaiheessa pysäköintivalvontapalveluja tilaava firmakin rupeaa laskeskelemaan menetettyjä myyntitulojaan, kun pysäköinti muodostuu asiakkaille vastenmieliseksi, mutta silloinkaan tuskin markkinatasapaino asettuu yhteiskunnan kannalta optimaaliseksi. Kunhan nyt edes saadaan yleensäkään tietoa siitä, miten hyvin pysäköinninvalvontamaksumarkkinat alkavat toimia. Eikä näin tule käymään esimerkiksi yksityisten taloyhtiöiden pihalla, jossa pysäköinti ei tuota myyntituloja eikä maksa muutenkaan mitään.

---------- Viesti lisätty kello 16:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:22 ----------

kuukanko sanoi:
ja siinä vaiheessa lipun ostavilta peritään 80 e lisämaksu lipun myymisestä omalle istuinpaikalle.

Lisäksi voidaan ottaa käytäntöön junastapoistamismaksu 80 euroa, joka peritään, kun konduktööri poistaa junasta sellaisen matkustajan, joka ei suostu matkalippua ostamaan ollenkaan. Jos junassa on se tarroilla ilmoitettu heti ovella, on matkustaja junaan noustessaan tämän ehdon hyväksynyt.

R.Silfverberg · 16 Maaliskuu 2010

Elmo Allen sanoi:
Sopimusoikeuden tulisi olla talouskasvua maksimoivaa, mutta rangaistusmaksujen perintämahdollisuuden maksimointi ei ole sellaista. Yksityinen pysäköinninvalvontayritys ei tähtää pysäköintipaikkojen käytön optimointiin, vaan niiden käytön mahdollisimman suureen rankaisuprosenttiin ja valvontamaksujen maksimointiin suhteessa niiden antamiseen käytettyihin kuluihin.

Yksityinen pysäköintivalvonta yksityisillä alueilla tulee yhteiskunnalle halvemmaksi koska sen työvoimakustannukset ovat paljon halvemmat kuin virallisten pysäköinninvalvojien suorittama valvonta. Kaupungin pysäköinninvalvojat ovat virkamiehiä joilla on virkaehdot ja virka-ajat jne. Jos heidän pitäisi ehtiä valvoa kaikilla yksityisalueila tapahtuvaa pysäköintiä niin siinä on kunnille yksi rahareikä lisää kaiken terveydenhuollon ja muiden peruspalvelujen kustantamisen lisäksi, ja minä en halua sitä ruveta kustantamaan.

Yksityinen valvontayhtiö voi maksimoida voittonsa palkkaamalla liikkuvia pätkätyöläisiä kuten opiskelijoita määräaikaisiin suhteisiin tarpeen mukaan, tai yksittäinen kiinteistö voi valtuuttaa talonmiestään tai huoltoyhtiötään jakamaan valvontamaksuja. Autojen väärinpysäköinnin kohdalla on, kun on kyse yksityisalueesta, kuitenkin kyse omaisuuden väärinkäytöstä ja järjestysrikkomuksesta ja alueiden valvonta ja rikokmusten ehkäisy ei ole ristiriidassa minkään "jokamiehenoikeuden" kanssa.

Jos joku kokee tulleensa kohdelluksi väärin yksityisen pysäköinninvalvonan taholta voi kohtelunsa riitauttaa joko oikeuteen tai jollekin asiamiehelle. Nykyään esim kameroilla varustettujen kännyköiden ansiosta asioiden todellista laitaa todistavien seikkojen kuvaaminen ja äänittäminen on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.

Tietysti lakieja pitää nyt muuttaa niin että tulkintaerimielisyydet vähenevät minimiin ja että valvontamaksut tai miksi niitä sitten kutsutaan ovat ymmärrettäviä ja mitoitettu suhteessa haittaan. Mutta siihen asti mennään KO:n tulkitsemalla linjalla ja siinä ei ole mielestäni mitään väärää.

t. Rainer

Elmo Allen · 16 Maaliskuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Jos heidän pitäisi ehtiä valvoa kaikilla yksityisalueila tapahtuvaa pysäköintiä niin siinä on kunnille yksi rahareikä lisää kaiken terveydenhuollon ja muiden peruspalvelujen kustantamisen lisäksi, ja minä en halua sitä ruveta kustantamaan.

Onko sinulla siis varmaa tietoa siitä, että kunnallinen pysäköinninvalvonta on kunnalle tappiollista toimintaa? Minä olen melko varma, ettei se ole.

late- · 16 Maaliskuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Yksityinen pysäköintivalvonta yksityisillä alueilla tulee yhteiskunnalle halvemmaksi koska sen työvoimakustannukset ovat paljon halvemmat kuin virallisten pysäköinninvalvojien suorittama valvonta.

Pysäköinninvalvonta on itse asiassa kaupungille kannattavaa ainakin Helsingissä, mutta tässä on nyt kyse minusta ja varmasti Elmostakin aivan muusta asiasta. KKO:n päätös ei liity pysäköinninvalvontaan itsessään, vaan oikeuteen määritellä sopimuksia kummallisilla tavoilla. Jatkossa saattaa yhteen jos toiseen paikkaan ilmestyä kylttejä siitä mitä kaikkea hyväksyy, jos vaikkapa astuu sisälle kauppakeskukseen tai miksei myös Kelan konttoriin tai kaupungin palvelupisteeseen. Esimerkkinä Kampin keskuksessa uhkailtiin joskus huomattavalla maksulla, jos käyttää vessaa maksamatta. Varmasti löytyy paljon muutakin laskutettavaa. Tämä hämärästi syntyvien sopimusten järjestelmä on hyvin vaarallinen.

Yksityinen pysäköinninvalvonta yksityisalueilla voidaan sallia erikseen lainsäädännöllä, jos niin halutaan, ja tätä on suunniteltukin. Nyt sille avattiin mahdollisuus outoa sopimusoikeudellista reittiä, mitä en pidä suotavana. Vierastan kyllä viranomaisvallan ulottamista yksityisille muutenkin, mutta eksplisiittisesti lain kautta säädettynä se sentään tehtäisiin oikealla menettelyllä.

teme · 17 Maaliskuu 2010

Elmo Allen sanoi:
Ja lisäyksenä: Ei minua todellakaan huoleta se, että henkilöautoilijoiden asema heikkenisi yksityisten valvontamaksujen myötä, vaan yleisten sopimusoikeuden periaatteiden väljeneminen yksityisiä rankaisumenetelmiä suosivaksi.

Siitä on syytäkin olla huolissaan mutta yksityinen valvonta nyt vaan on se mitä seuraa siitä että julkinen valvonta on riittämätöntä. Eikä että mitään valvontaa ei ole. Jos tuota yksityistä pysäköinninvalvontaa ei sallita niin vaihtoehto on sitten portit.

Jos esimerkiksi Helsingin pysäköinninvalvonnalle olisi enemmän henkilökuntaa niin mitään markkinaa yksityiselle pysäköinninvalvonnalle ei olisi. En tiedä miksi näin ei ole, kiinteistövirastossa työskentelevä tuttu kertoi rekrytoinnin olevan hankalaa, mutta epäilen kyseen olevan myös siitä että pysäköinninvalvonta on epäsuosittua. Rahasta homma ei ole kiinni, pysäköinninvalvonta on kannattavaa jopa nykyisillä pienillä maksuilla.

kaakkuri · 17 Maaliskuu 2010

Tässä on julkisen valvonnan osalta kysymyksessä puhtaasti resurssimäärittelykysymys. Käsitykseni mukaan kaikissa Suomen kunnissa missä kunta harjoittaa pysäköinninvalvontaa on se tilanne että pysäköintivirhemaksujen tuotto on suurempi kuin pysäköinninvalvonnasta aiheutuvat kustannukset.
Siten pysäköinninvalvontaan osoitettu resurssi on ollut aina nettotuottava resurssi jonka niukkuus ei siten voi ainakaan taloudellisesti olla perusteltua. Niukkuus lieneekin perua jostain muusta syystä.

Kunnat valvovat myös yksityisessä omistuksessa olevien alueiden pysäköintiä ja ainakin osassa kunnista ne perivät siitä maksun samoin kuin perivät yksityisetkin alalla toimivat "valvojat". Etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olleen jo pitkään se tilanne että pysäköinninvalvontaa ei riitä sinne missä sille olisi tarvetta. Edellä olleen perusteella kysymys on joko valvontaa pyytävien tahojen osaamattomuudesta pyytää kunnallista valvontaa tai kitsaudesta maksaa maaomaisuutensa asiallisen käytön valvonnasta. Kolmas vaihtoehto on että kunta ei ole osannut kohdentaa pysäköinninvalvontaan sellaisia voimavaroja että asia olisi tullut hoidetuksi jolloin yksityiselle sopimusviritteiselle "valvonnalle" on tilaa.

Kyseisessä Korkeimman oikeuden ratkaisussa, joka on perusteluineen luettavissa tässä osoitteessa http://www.kko.fi/50187.htm, eriävän mielipiteen jättäneet jäsenet Aarnio ja Rautio viittaavat sopimusoikeudellisesti mm. joukkoliikenteen hoitamiseen ja siinäkin tapauksessa syntyvään konkludenttiseen sopimuksen solmimiseen mistä tässäkin tapauksessa on kysymys. Joukkoliikenteessä on vain se ero tähän sopimusoikeudelliseen konstruktioon nähden, kuten jäsenet viittaavatkin, että kaikille on selvää joukkoliikenteessä matkustamisen maksullisuus kun taas pysäköinnin osalta näin ei ole. Lisäksi valvontamaksu on syntyneen sopimuksen rikkomuksen sanktio jolloin sopimuksen syntymisen ymmärtäminen tulisi olla sopimuksen osapuolille selvää. Mielestäni, ja kuten Aarnio ja Rautiokin toteavat, tieliikennelain ja pysäköintivirhemaksulain sanamuodot ovat antaneet luottamuksensuojaa pysäköijälle siitä että sopimusrikkomukseksi kirjattu sanktiomaksu ei olisi lain mukainen jolloin se olisi vaikutukseton. Nyt KKO:n enemmistö on todennut että pysäköinnin alalla konkludenttinen sopimus on solmittavissa asettamalla taulu pellon reunaan, vaikka aikaisempi käytäntö olisi vähintäänkin horjuvaa, jolloin sopimukseen sisältyvien rikkomussanktioidenkin perintä sopimusperusteisesti on mahdollista.

Siten pääasiallinen huomio KKO:n ratkaisussa on sopimusoikeudessa eikä siinä että (etenkin PK-seudun) kunnat hölmöilevät alueensa pysäköinninvalvonnan järjestämisessä. Kunnilla olisi ollut aikaa vuosikausia järjestää pysäköinninvalvontaansa nettotuottavasti siten että yksityiselle sektorille ei syntyisi edes tilaa toimia moisen kikkailun varassa.
Kuten jo edellä tulikin esille (Elmo Allen'n ja late-:n) kommenteissa, villakoiran ydin on valvontatoiminnan järjestäjän motiiveissa ja oikaisukeinoissa. Silfverbergin mainitsema "Jos joku kokee tulleensa kohdelluksi väärin yksityisen pysäköinninvalvonan taholta voi kohtelunsa riitauttaa joko oikeuteen tai jollekin asiamiehelle" merkitsee siten aina oikeudenkäyntiä riita-asiassa jolloin jo pelkkä prosessikynnys oikeudenkäyntimaksun muodossa on suurempi kuin sopimusperusteinen sopimussakkomaksu. Asiamiestä asiaan ei ole tällä hetkellä olemassakaan jolloinka (Silfverbergin) ajatuksena lienee kuluttaja-asiamiehen käyttö. Se sopii vain kuluttaja-asemassa oleville. KA:n käsittelyjono on tällä hetkellä alueesta riippuen käsittääkseni 12-15 kk joka ei tullene lyhenemään mikäli pysäköinti siirtyy yksityisoikeudellisena sopimuksena samalle ovelle.

En näe että asiassa olisi kahden parkkifirman lisäksi yhtään voittajaa. Yksityisillä alueilla tapahtuvat ylilyönnit liian herkästä pysäköinninvalvonnasta johtavat toki hiljalleen siihen että kyseisen kauppaliikkeen asiointi vähenee ja kauppiaan intressi saada asiakkaita liikkeeseensä voittaa parkkifirman sakotusintressin mutta vahinko on jo tapahtunut siinä vaiheessa. Ehkäpä kauppias aloittaakin oman parkkipirkkoilun siinä vaiheessa KKO:n päätöksen nojalla ja valvoo omaa pihaansa 150 euron uhalla mutta jos on riittävästi plussa-pisteitä, voi kuitata parkkisakot niillä. Hienoako?

ultrix · 17 Maaliskuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Joukkoliikenteessä esim tarkastusmaksulaki koski alunperin vain raideliikennetä koska kuviteltiin että bussiin noustaan aina hamaan tappiin asti kuskin oven kautta, eikä tarkastajia tarvita erikseen bussissa. Myöhemmin sitä on ilmeisesti muutettu ja EU:n myötä otettiin tarkastusmaksujen perintäoikeus pois sellaisilta liikennöitsijöiltä joiden oikeushenkilömuoto on muu kuin viranomainen.

UKK:n allekirjoittama, kesäkuussa 1979 voimaan astunut alkuperäinen tarkastusmaksulaki nimenomaisesti sallii tarkastusmaksujen määräämisen vain raideliikennettä harjoittaville julkisyhteisöille. VR-Yhtymähän ei ole sellainen, Valtionrautatiet oli.

R.Silfverberg sanoi:
Mutta ketä se hyödyntää että pitää veronmaksajien/matkustajien rahoilla perustaa organisaatioita joissa on iso joukko tarkastajia joilla on virkamiesten asema, palkkaus ja työajat?

R.Silfverberg sanoi:
Yksityinen pysäköintivalvonta yksityisillä alueilla tulee yhteiskunnalle halvemmaksi koska sen työvoimakustannukset ovat paljon halvemmat kuin virallisten pysäköinninvalvojien suorittama valvonta. Kaupungin pysäköinninvalvojat ovat virkamiehiä joilla on virkaehdot ja virka-ajat jne.

Poliisit ovat virkamiehiä. Silti poliisimiestenkin virka-ajat saattavat olla vaikkapa pe-la yöllä. Myös sairaaloiden lääkärit ovat tietääkseni virkasuhteisia ja heitä tarvitaan 24/7. Mikään ei estäne "parkkipirkkojen" virka-ajan laajentamista.

R.Silfverberg sanoi:
Luulisi että matkalippujen hintoihin saataisiin alennuspaineita jos viranomaisten palkkaamien tarkastuspartioiden sijaan lippuja saisi tarkastaa myös vartiointiliikkeen kaverit tai liikenneoperaattorin oma henkilökunta. Maksu se on maksu vaikka voissa paistaisi. Tai mikä sen takaa että viranomainen kijoittaa jonkun sakon "oikeammin " kuin joku muu.

R.Silfverberg sanoi:
Yksityinen valvontayhtiö voi maksimoida voittonsa palkkaamalla liikkuvia pätkätyöläisiä kuten opiskelijoita määräaikaisiin suhteisiin tarpeen mukaan, tai yksittäinen kiinteistö voi valtuuttaa talonmiestään tai huoltoyhtiötään jakamaan valvontamaksuja. Autojen väärinpysäköinnin kohdalla on, kun on kyse yksityisalueesta, kuitenkin kyse omaisuuden väärinkäytöstä ja järjestysrikkomuksesta ja alueiden valvonta ja rikokmusten ehkäisy ei ole ristiriidassa minkään "jokamiehenoikeuden" kanssa.

Totta, jokamiehenoikeuttahan ei voi toistaiseksi rajoittaa minkäänlaisilla sopimusoikeudellisilla ehdoilla. Lapinjärvellä on muuten järven kiertävä reitti, joka kulkee yksityisten maitten läpi. Yhdessä kohtaa on maanomistajan pystyttämä kyltti, joka kieltää läpikulun "ryhmässä" vedoten luonnonsuojeluun ja uhaten lainvoimattomalla 1000 € sakolla. Anglosaksisen oikeusjärjestyksen maissa tämä voisi olla jopa lainvoimainen, meillä onneksi ei.

Mikään ei estä viranomaista palkkaamasta opiskelijoita ja muuta prekariaattia jakamaan pysäköintivirhemaksuja.

Julkisen viranomaistoiminnan ulkoistaminen, johon liittyy julkisoikeudellisia maksuja on todennäköisesti Perustuslain 124 § kanssa ristiriidassa. Sen mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Ehdottamasi linja kuulostaa omankädenoikeudelta, joka on Rikoslain 17 luvun 9 § tarkoittama rikos: Joka oikeutensa puolustamiseksi tai toteuttamiseksi omin valloin ryhtyy toimeen, jota hän ei saa tehdä ilman viranomaisen myötävaikutusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, omankädenoikeudesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Näkisin myös omankädenoikeuden delegoinnin kolmannelle osapuolelle omankädenoikeuden harjoittamisena.

R.Silfverberg sanoi:
Jos joku kokee tulleensa kohdelluksi väärin yksityisen pysäköinninvalvonan taholta voi kohtelunsa riitauttaa joko oikeuteen tai jollekin asiamiehelle. Nykyään esim kameroilla varustettujen kännyköiden ansiosta asioiden todellista laitaa todistavien seikkojen kuvaaminen ja äänittäminen on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin.

Todistusvastuun pitäisi kyllä olla sillä, joka vetoaa sopimukseen. Pysäköinninkieltosopimuksen rikkominen pysäköimällä (erikoinen tapa muuten muodostaa sopimus; sopimuksen syntyminen edellyttää sen rikkomista) pitää todistaa, ja todistusvälineenä kamera on ihan mainio. Samalla pitäisi kuitenkin pystyä osoittamaan, kenenkä kanssa sopimus on syntynyt (auton omistaja ei välttämättä ole auton kuljettaja, eikä kolmannen puolesta voi sopia ilman valtakirjaa). KKO:n päätöksen mukaan tosin näyttää siltä, että valtakirjaksi riittää auton lainaus, jos omistaja ei osaa sanoa, kuka auton on pysäköinyt.

Mielenkiintoista muuten olisi, jos joku ummikkonärpiöläinen ajaisi Stadiin, pysäköisi yksityiselle ParkComin valvomalle kiinteistölle ja riitauttaisi asian ymmärtämättömyytensä vuoksi. Uskoisin, että "asiakas" voittaisi.

339-DF · 17 Maaliskuu 2010

Tämä KKO:n ratkaisu, jota sivumennen sanon pidän yleisen oikeustajun vastaisena, jättää vielä paljon kysymyksiä ilmaan.

Nythän herra A pysäköi oman autonsa itse ja solmi siis KKO:n mukaan sopimuksen, jonka lopputuloksena syntyi velvollisuus suorittaa valvontamaksu 40€.

Entäs jos herra A lainaa autonsa neiti B:lle? Sitten neiti B pysäköi ja solmii sopimuksen yritys X:n kanssa. Yritys X kirjoittaa valvontamaksun. Mutta maksu kirjoitetaan autolle ja yritys X luulee, että herra A on heidän sopimuskumppaninsa. Kun se peltilehmä ei kyllä voi olla mikään sopimuskumppani (viranomaisen pysäköintivirhemaksu on eri asia), niin yritys X ei oikeastaan tiedä sopimuskumppaniaan.

Kun sitten neiti B jättää maksun maksamatta ja yritys X karhuaa sitä herra A:lta, joka ei ole sopimuskumppani, niin eikös homma lopu siihen, että herra A lähettää ystävällisen kirjeen, jossa hän toteaa, ettei ole pysäköinyt autoaan sinne eikä siten ole X:n sopimuskumppani? Että väärään osoitteeseen tuli, sorry vaan.

Yrityshän voi kysyä A:lta, että kukas sitä teidän autoanne sitten ajoi, mutta ei A:n tarvitse siihen vastata. Yritys voisi tehdä asiasta rikosilmoituksen, jolloin poliisi voisi kysyä A:lta, ja tämän olisi pakko vastata. Mutta ei rikosilmoitusta voi tehdä, kun ei ole tapahtunut rikosta, vaan pelkkä yksityisoikeudellinen sopimusrikkomus.

Sitten on vielä sekin, että herra A voi jättää autonsa itse minne huvittaa ja valehdella yritys X:lle, ettei ajanut sitä itse. Sekään ei ole rikollista, koska asia ei kuulu yritys X:lle mitenkään. Poliisille ei kuulusteluissa saa valehdella, eikä oikeudessakaan. Mutta yritys X ei ole viranomainen.

Eli homma vuotaa kuin Kiasman katto. Mitähän tästä vielä tulee?

---

Ja vielä ihan toinen juttu, ja huomattavasti pahempi. Voiko KKO:n tuomiota tosiaan tulkita siten, että omakotitalon omistaja voi laittaa pihalleen kyltin, jossa lukee kahdella kielellä "Läpikulku kielletty. Astumalla tontille hyväksyt ehdot. Kiellon vastaisesta läpikulusta suoritettava 100€ valvontamaksu" ja ruveta sitten perimään ihmisiltä tällaisia maksuja? Kuulostaa minusta enemmän oman käden oikeudelta kuin oikeusvaltiolta.