Yksityisautoilu vs. joukkoliikenne

Vs: √Öbus

Mutta näinhän valitettavasti noin 95 % autoilun halpuuden puolesta liputtavista laskeekin; vain ja ainoastaan bensakulut. Toki usein ovatkin väkeä, joiden autonkäytön kulut ovatkin vain polttoainekulut (kun on lainassa auto vanhemmilta/kavereilta ja palautettaessa laitettaan vain tankki täyteen).

Mahtavan idealististaūüė≠
 
Vs: √Öbus

Surullinen uutinenha tuo on n√§in √Öbus vaki-k√§ytt√§j√§n√§. √Öbussia suosinu hinnan, palvelun ja kaluston perusteella. Lis√§ksi ei mit√§√§n typeri√§ rajoituksia ja ihme s√§√§t√∂j√§ Helsingin p√§√§ss√§ bussin saavuttua/l√§htiess√§. (matkatavarat). Liputkin saa halvalla (5,90-8,90‚ā¨) vaikka ostaisi samana p√§iv√§n√§ kun l√§ht√∂ on. √Öbussin lopettamisen j√§lkeen onkin jo se ja sama meneek√∂ autolla. Autolla menness√§ hintaa tulee n. 5-10‚ā¨ lis√§√§, maksimissaan. Matkustetaan √Öbussilla viel√§ helmikuuhun asti ja siirryt√§√§ sitten autoon.
Ihmismieli on pirun n√§pp√§r√§ "rationalisoimaan" itselleen toimintatapojaan. Vaikka olisi mink√§lainen "j√§rkipeli" tahansa niin autoiluun liitttyy niin kovat kiinte√§t kustannukset ett√§ 0.20‚ā¨ kilometrihinta on pitk√§ss√§ juoksussa eritt√§in tiukassa. Ei Hki-Tku vedolla autoa saa oikein mitenk√§√§n "kannattavaksi" vaikka kulut jakaisi nelj√§√§nkin pekkaan.
 
Vs: √Öbus

Enpä usko, että monikaan autoilija valitsee autoilun ensisijaisesti hinnan perusteella, vaan erilaisista laadullisista syistä. Pääkaupunkiseudullakin joukkoliikenne on autoon verrattuna lähes ilmaista, mutta suurin osa ei valitse sitä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: √Öbus

Ihmismieli on pirun n√§pp√§r√§ "rationalisoimaan" itselleen toimintatapojaan. Vaikka olisi mink√§lainen "j√§rkipeli" tahansa niin autoiluun liitttyy niin kovat kiinte√§t kustannukset ett√§ 0.20‚ā¨ kilometrihinta on pitk√§ss√§ juoksussa eritt√§in tiukassa. Ei Hki-Tku vedolla autoa saa oikein mitenk√§√§n "kannattavaksi" vaikka kulut jakaisi nelj√§√§nkin pekkaan.

Olen oman auton kustannuksia listannut kahden vuoden ajan, ja vaikka laskuissa on mukana pelk√§t bensat, vakuutukset ja huollot niin kilometrihinta on 0,23‚ā¨. ja tuossa ei siis ole hankintahintaa mukana. Jos miettii ett√§ Helsinki-Turku on 150km x 2 x 0,23‚ā¨=69‚ā¨ ja Pohjolan Liikenne tai Vainio vie vaikka kympill√§ suunta niin ainakin itse miettisin kahteen kertaan l√§hte√§k√∂ omalla autolla. ja lis√§ksi ajamisen vaiva. Toki hintaero tasoittuu jos autossa on enemm√§n kuin yksi henkil√∂ matkassa.
 
Vs: √Öbus

Olen oman auton kustannuksia listannut kahden vuoden ajan, ja vaikka laskuissa on mukana pelk√§t bensat, vakuutukset ja huollot niin kilometrihinta on 0,23‚ā¨. ja tuossa ei siis ole hankintahintaa mukana. Jos miettii ett√§ Helsinki-Turku on 150km x 2 x 0,23‚ā¨=69‚ā¨ ja Pohjolan Liikenne tai Vainio vie vaikka kympill√§ suunta niin ainakin itse miettisin kahteen kertaan l√§hte√§k√∂ omalla autolla. ja lis√§ksi ajamisen vaiva. Toki hintaero tasoittuu jos autossa on enemm√§n kuin yksi henkil√∂ matkassa.

Itse luotan Autoliiton laskureihin hyvin suuntaa-antavina. Laskureita l√∂ytyy osoitteesta http://www.autoliitto.fi/tietopankki/autoilun-kustannukset/laskurit/. Omalle autolleni (Passat Highline Variant 2.0 TDI DSG 150hp) antaa kilometrikustannukseksi 0,47‚ā¨/km, mik√§ varmaan hyvin pit√§√§ paikkansa.

Itse valitsen auton bussin sijaan helppouden ja matka-aikasäästön takia. Olen valmis maksamaan enemmän siitä, että pääsen nopeasti ovelta ovelle, enkä joudu matkustamaan ensin lähiliikenteellä kaukoliikenteen kulkineeseen. Joskus kuitenkin on mukava matkustaa junalla, jossa on tilaa ja mahdollisuus rentoutua. Linja-autolla matkustamista pidän kohtuullisen epämukavana, enkä sitä siksi usein valitse lähiliikennettä lukuunottamatta. Kotoa Konalasta keskustaan tosin menen mieluiten paikallisliikenteen linja-autolla.
 
Vs: √Öbus

T√§st√§ voisi keskustella, ja on keskusteltu, loputtomiin. Se nyt vaan on sill√§ tavalla, ett√§ vaikka te kuinka selitt√§isitte, miten auton kustannuksiin pit√§√§ laskea mukaan, sit√§, t√§t√§, tuota ja viel√§ anopin joulukinkkukin, niin eiv√§t ihmiset toimi sill√§ tavalla. Ihmisten mieliss√§ se on bensakulut vs. matkalipun hinta, ja that‚Äôs it. Silloin joukkoliikenne h√§vi√§√§ aika usein, eik√§ se yht√§√§n lohduta, ett√§ joku hakkaa p√§√§t√§ sein√§√§n ja huutaa, ett√§ v√§√§rin laskettu. Zige on jo auton ratissa ja bussissa on paikka vapaana ‚Äď ja samalla tavalla ajattelee viisi miljoonaa muutakin suomalaista.

En ollenkaan väitä, että olisitte sinänsä väärässä. Eihän auto pelkällä bensalla kulje, kun se pitää ensin ostaa, sitä täytyy säilyttää, se pitää huoltaa, katsastaa ja niin edelleen. Mutta millään näistä ei ole merkitystä, kun autoilija on sen autonsa jo hankkinut ja ajattelee kaikkia näitä kustannuksia ikään kuin ylhäältä annettuna. Ne on kuitenkin maksettava, tekee sen leffassakäyntireissun tai Helsingin-matkan tällä kertaa julkisilla taikka autolla. Ymmärrän tätä ajattelutapaa aika hyvin, ja oli se oikea tahi ei, merkitystä on vain sillä, että tämä on se ajattelutapa, joka ohjaa ihmisen käytöstä.

Mutta miltähän laskelma näyttäisi, jos lähtöoletuksena on se, että auto on joka tapauksessa hankittava esimerkiksi työmatkoja varten ja kaikki kilometreistä riippumattomat kulut jyvitetään niille työmatkoille? Tuollainen ajattelutapa on minusta ihan realistinen ja oikea, jos syy auton hankintaan on ollut vaikkapa työmatkojen helppous ja siitä on sitten valmis maksamaan kaiken sen, mitä se auton hankinta ja pitäminen kustantaa. Jos sitten, tämän päätöksen jälkeen, tahtoo laskea, mitä maksaa reissu Hulluille päiville eri kulkutavoilla, niin minusta aivan hyvällä omallatunnolla riittäisi bensat, pysäköinti ja jonkinlainen teoreettinen vuosihuollon aikaistaminen muutamalla tunnilla tilanteessa, jossa autolle kertyy niin paljon kilometrejä, että vuosihuolto tehdään kilometripohjaisesti eikä aikapohjaisesti.

Itse kuulun siihen todenn√§k√∂isesti aika suureen ryhm√§√§n, joka ei laske yht√§√§n mit√§√§n muuta kuin s√§√§stynytt√§ aikaa. Jos s√§√§st√§n puolitoista tuntia siin√§, ett√§ kuljen autolla juna+bussi-yhdistelm√§n sijasta, niin juna l√§htee ilman minua, vaikka se olisi ilmainen. Ja se auto ‚Äď se on joka tapauksessa hankittuna, eik√§ siit√§ luopuminen ole vaihtoehto.
 
Vs: √Öbus

Tästä voisi keskustella, ja on keskusteltu, loputtomiin. Se nyt vaan on sillä tavalla, että vaikka te kuinka selittäisitte, miten auton kustannuksiin pitää laskea mukaan, sitä, tätä, tuota ja vielä anopin joulukinkkukin, niin eivät ihmiset toimi sillä tavalla.

Niinpä. Eikä pidäkään toimia. Silloin, kun mennään ideologiasta pragmatiikan puolelle, osataan kyllä erottaa toisistaan elinkaarikustannukset ja marginaalikustannukset (rajakustannukset).

Autoliitto esittää keskimääräisen elinkaarikustannuksen ja saa tulokseksi, että tietyllä käyttötavalla tietyn auton pitäminen ja omistaminen maksaa auton käyttöaikana x euroa per km, kun autolla ajetaan vaikkapa 20000 km/v. Bueno. Mutta eivät esim kilometrit 20001-20100 maksa tuota x euroa, vaan jonkin muun summan, yleensä alemman. Osa kuluista on aikaperustaisia, jotka juoksevat riippumatta siitä, liikkuuko auto vai ei.

On aivan oikein laskea siten, että hupimenot lasketaan marginaalikustannusten mukaan, jos auto joka tapauksessa taloudessa on. Kun ne laskee esim kaavalla 2xbensakulut, ollaan vielä aika turvallisella tiellä; siinä tulee mukaan vähän muitakin kilometriperustaisia kuluja kuten huoltoa, arvonalenemaa ja renkaiden kulumista.

Ajankäyttö on aspekti, jota eritoten HSL:n värikynäjannut ilmeisesti eivät ymmärrä alkuunkaan. Jos sille laitettaisiin jokin edes spekulatiivinen hintalappu, linjasto ja aikataulut voisivat näyttää aivan toisenlaisilta.
 
Vs: √Öbus

Enpä usko, että monikaan autoilija valitsee autoilun ensisijaisesti hinnan perusteella, vaan erilaisista laadullisista syistä. Pääkaupunkiseudullakin joukkoliikenne on autoon verrattuna lähes ilmaista, mutta suurin osa ei valitse sitä.
No ei muuten ole ilmaista! Seutulippu 30 pv lähes satanen! Jos pelkästään polttoaine-, rengas- ja huoltokulut laskisi autoilun kuluiksi pääsisin työmatkani (15 km/sivu) halvemmalla kuin julkisilla, koska matka ylittäää kaupungin rajan. Jos ennestään on siis käytössä auto. Jos auton joutuu ostamaan erikseen maksaa tietenkin pääomakulut, vakuutukset, verot, katsastukset, arvonalennus jne jolloin julkisten käyttö tulee halvemmaksi mutta ei se ilmaista ole kuitenkaan.

t. Rainer
 
Tästä voisi keskustella, ja on keskusteltu, loputtomiin. Se nyt vaan on sillä tavalla, että vaikka te kuinka selittäisitte, miten auton kustannuksiin pitää laskea mukaan, sitä, tätä, tuota ja vielä anopin joulukinkkukin, niin eivät ihmiset toimi sillä tavalla. Ihmisten mielissä se on bensakulut vs. matkalipun hinta, ja that’s it. Silloin joukkoliikenne häviää aika usein, eikä se yhtään lohduta, että joku hakkaa päätä seinään ja huutaa, että väärin laskettu.
Näinhän ajattelu on. Ja myös toisinpäin. Kuukausilipun omistajalle joukkoliikenteen käyttö on ilmaista. Koska lippu on jo ostettu kuten auto ja vakuutukset maksettu, jokainen joukkoliikennematka on ilmainen. Mutta jos ottaa sen jo maksetun auton, niin kuluu bensaa, eikä autoilu olekaan enää ilmaista. Siis mieluummin joukkoliikenteeseen.

Tehokkainta liikennepolitiikkaa olisikin käyttää hyväkseen tätä ihmisten ajattelutapaa. Poliittisella päätöksellä voitaisiin halutessa muuttaa tilanne niin, että liikenteen verotus peritään polttoaineen hinnassa. Siis ei autoveroa, jonka maksavat pääasiassa uusien autojen ostajat. Myös lakisääteisen pakollisen liikennevakuutuksen voisi siirtää polttoaineen hintaan. Sillä eihän kukaan aiheuta liikenneonnettomuusriskiä kuin silloin, kun kuluttaa polttoainetta.

Joukkoliikenteen puolella ‚ÄĚilmaisuutta‚ÄĚ voi my√∂s vahvistaa poliittisella p√§√§t√∂ksell√§. Sill√§ joukkoliikenteen hinnoittelusta p√§√§tet√§√§n k√§yt√§nn√∂ss√§ valtuustoissa ja eduskunnassa. Esimerkiksi ‚ÄĚkertalippu‚ÄĚ olisi aina vuorokauden matkustusoikeus. Verorahoista maksettavalla subventiolla voisi hyvin olla kaikkien veronmaksajien hyv√§ksi toimiva vastike, vaikkapa suhteessa subventioprosenttiin. Eli jos subventio on 25 %, jokainen veronmaksaja saa kuukaudessa 8 p√§iv√§lippua.

Mit√§ t√§m√§ voisi olla k√§yt√§nn√∂ss√§? Suomessa autolla ajetaan p√§ivitt√§isajoa noin 40 km/p√§iv√§, jonka vaihtoehtona voi olla joukkoliikenne. Nykyisin polttoaine t√§h√§n maksaa noin 3,5 ‚ā¨. T√§h√§n voi panna noin 3 ‚ā¨ lis√§√§ vakuutuksesta ja autoverosta, eli autoilija maksaisi p√§iv√§st√§ 6,5 ‚ā¨. T√§m√§ olisi nyt autoilun ‚ÄĚhinta‚ÄĚ, sill√§ autoilija ‚ÄĚunohtaa‚ÄĚ maksavansa ehk√§ runsaan euron autonsa huoltamisesta ja toisen euron auton ostamisesta. HSL-alueen seutulipulla kaksi matkaa maksaa nyt 10 ‚ā¨, p√§iv√§lippu 12 ‚ā¨, joten joukkoliikenteen hintatasoa on korjattava. Kuukausiseutulippu maksaa 3,70 ‚ā¨/pv√§, joten vallan hyvin voisi aloittaa vaikka sill√§ hinnalla. Eli sanotaan ett√§ seutukertalippu on 4‚ā¨, ja sill√§ saa matkustaa koko vuorokauden.

Kansalaisen vertailuasetelma siis olisi: autoilu maksaa p√§iv√§ss√§ 6,5 ‚ā¨, joukkoliikenne 4 ‚ā¨. Kumpaa k√§ytt√§isin? Tai: autoilu maksaa 6,5 ‚ā¨/pv√§, joukkoliikennett√§ saan k√§ytt√§√§ ilmaiseksi 8 p√§iv√§n√§ kuussa. Kumpaa k√§ytt√§isin?

Näin siis autoilun ja joukkoliikenteen hintamielikuva voitaisiin kääntää nykyiseen nähden päinvastaiseksi ja totuudenmukaiseksi. Eli vastaamaan sitä, että autoilu on kalliimpaa kuin joukkoliikenne. Ja kansalaisetkin saataisiin ajattelemaan tämä asia oikein.

Antero
 
Vs: √Öbus

Ihmismieli on pirun n√§pp√§r√§ "rationalisoimaan" itselleen toimintatapojaan. Vaikka olisi mink√§lainen "j√§rkipeli" tahansa niin autoiluun liitttyy niin kovat kiinte√§t kustannukset ett√§ 0.20‚ā¨ kilometrihinta on pitk√§ss√§ juoksussa eritt√§in tiukassa. Ei Hki-Tku vedolla autoa saa oikein mitenk√§√§n "kannattavaksi" vaikka kulut jakaisi nelj√§√§nkin pekkaan.

Sehän tietysti riippuu niistä kustannuksista. Tottakai kun meillä ei tuon tyttöystävän kanssa tarvitse muuta maksaa kuin bensakulut, niin bensakuluilla voi suoraan verrata joukkoliikenne lipun hintaan. Tyttöystävän isä kun omistaa tuon toisenkin auton (joka meidän kahden käytössä siis) ja siitä maksaa vakuutukset, verot, huolto jne. muut kulut niin että me maksetaan vaan bensat.

Toki on myös monia sellaisia ihmisiä, joilla se auto muutenkin on hankittuna, esim. töitten tms. muun syyn vuoksi, kyllä mä silloinkin laskisin suoraan vaan bensakulut vs jl-lipun hinta, samat muut kulut siinä silti menisi ajaa sillä sen joukkoliikennematkan tai ei.
 
Näin siis autoilun ja joukkoliikenteen hintamielikuva voitaisiin kääntää nykyiseen nähden päinvastaiseksi ja totuudenmukaiseksi. Eli vastaamaan sitä, että autoilu on kalliimpaa kuin joukkoliikenne. Ja kansalaisetkin saataisiin ajattelemaan tämä asia oikein.

Tähän kyllä vielä lisäisin, että kyse ei ole pelkistä mielikuvista, vaan aivan oikeasti marginaalikustannuksilla on väliä. Eli että ensin ihminen tekee päätöksen siitä, hankkiiko auton, kuukausikortin tms. ja sitten tältä pohjalta tekee päätöksen yksittäisen matkan osalta. Tämä on yksilön kannalta täysin rationaalista, sillä tässä järjestyksessä asia on päätettävä: on etukäteen arvioitava, onko auton omistamisessa tai kausilipussa, sarjalipuissa yms. järkeä.

Autoilussa tämä näkyy siten, että autoilu sinällään on Suomessa kallista, mutta melkoinen osa kustannuksista on kiinteitä, eikä pelkästään ns. luonnollisesti kiinteät kustannukset, vaan melkoinen osa veroista ja vastaavista peritään kiinteinä. Liikennevakuutus on oikein hyvä esimerkki, sillä tosiasiassahan onnettomuuden todennäköisyys riippuu suoraan ajetuista kilometreistä. (Vaikka paljon ajavat tietysti ovat todennäköisemmin kokeneita kuskeja vähän ajaviin verrattuna.) Mutta aivan sama vakuutusmaksu peritään satunnaiselta autoilijalta kuin vaikkapa työnsä takia päivittäin yli sata kilometriä ajavilta. Se on aikamoinen tulonsiirto tosiasiassa. Rationaalinen liikkuja Suomessa siis joko pyrkii viimeiseen asti välttämään kalliin hankittavan ja ylläpidettävän auton hankintaa tai sitten jos se ei onnistu, niin hyödyntämään autoaan maksimaalisesti. Jos vertailukohdaksi ottaisi vaikka Keski-Euroopasta tutut muutaman satasen maksavat rautateiden alennuskortit, joilla liput saa ostaa 25 tai 50% alennuksella, niin meillä ikään kuin autoilijat pakotetaan ostamaan kallilla tuollainen autoilun alennuskortti, jotta voisi ylipäätään autoilla.
 
Tähän kyllä vielä lisäisin, että kyse ei ole pelkistä mielikuvista, vaan aivan oikeasti marginaalikustannuksilla on väliä. Eli että ensin ihminen tekee päätöksen siitä, hankkiiko auton, kuukausikortin tms. ja sitten tältä pohjalta tekee päätöksen yksittäisen matkan osalta. Tämä on yksilön kannalta täysin rationaalista, sillä tässä järjestyksessä asia on päätettävä: on etukäteen arvioitava, onko auton omistamisessa tai kausilipussa, sarjalipuissa yms. järkeä.
Näinhän asia juuri on. Ongelmallista onkin se, että hyvin pitkälle on niin, että ei ole todellista vaihtoehtoa olla hankkimatta autoa. Eli autoilu ei ole vapaaehtoista saati ylellisyyttä, vaan lähestulkoon pakollista. Eli autoillen pystyy tekemään kaikkiea mitä kaupunkilainen nykyään voi tehdä, mutta ilman autoa ei. Menestyksellä kaupunkiamme on rakennettu autoiluun perustuvaksi reilun puoli vuosisataa.

On oikeastaan huvittavaa, ett√§ autoilun kiinte√§t kustannukset ovat alkaneet kiinnostaa vasta vuosituhannen vaihteen j√§lkeen, kun yleis√∂kin alkaa tajuta, ett√§ autollekin on ostettava asunto. Tosiasiassa auton hankintahinnan ja vakuutuksen olisi voinut laskea asumiskustannuksiin jo ennen sit√§, kun tilanpuute johti siihen, ett√§ autoa ei voi seisottaa ‚ÄĚilmaiseksi‚ÄĚ kadun varrella tai mets√§√§n raivatulla hiekkakent√§ll√§. Itse laskin autoilun ja liikkumisen kustannukset asumiskustannuksiksi jo 1980, kun perheellemme hankittiin ensimm√§ist√§ asuntoa Helsingin seudulla. P√§√§dyin silloin optimiin, joka oli juuri Helsingin rajan ulkopuolella. Koska asunto + auto Vantaan puolella oli halvempaa kuin asunto + kuukausilippu rajan Helsingin puolella.

Perusteltua lienee myös kysyä, kykenevätkö kansalaiset arvioimaan järkevästi auton ostamista tai ostamatta jättämistä. Koko ikäni, siis jo 1960-luvulta lähtien, olen kuunnellut keskustelua siitä, kumpi on kalliimpi, oma auto vai taksi. Arvelen, että vain taksin käyttäjät olivat osanneet laskea, paljonko autoilu oikeasti maksaa. Jos auton ostajat olisivat osanneet laskea autoon tarvittavan investoinnin arvon, hekään eivät olisi ostaneet autoa.

Mutta vaikeatahan on määritellä palvelun arvo. Oma auto on käytettävissä heti kun lähdet ulos, taksia ja joukkoliikennettä pitää odottaa. Taksi vie perille oven eteen, oma auto jonnekin parkkihalliin tai kauas kadunvarteen, jos sattuu löytämään vapaan parkkipaikan. Ja moni haluaa yksinkertaisesti omistaa auton, usein vielä kalliin, vaikka ei tarvitsisikaan.

Antero
 
Itse laskin autoilun ja liikkumisen kustannukset asumiskustannuksiksi jo 1980, kun perheellemme hankittiin ensimmäistä asuntoa Helsingin seudulla. Päädyin silloin optimiin, joka oli juuri Helsingin rajan ulkopuolella. Koska asunto + auto Vantaan puolella oli halvempaa kuin asunto + kuukausilippu rajan Helsingin puolella.
Tämä on aika erikoista että jo 1980 kun autoilu muutenkin oli kalliimpaa suhteessa kuin nyt, pystyttiin perustelemaan autoilun "halpuutta" muuttamalla pois Helsingistä. Nythän ne jotka muuttavat Nurmijärvelle ym kehyskuntiin perustelevat että 150 m2 ok-talo + 2 autoa Nurmijärvellä tulee halvemmaksi kuin kerrostalokolmio Helsingin kantakaupungissa eikä yhtään autoa tai n 100 m2 rivaripätkä Espoossa tai Vantaalla ja vain yksi auto. Mä myönnän itse että näin varman on mutta ideologisista syitä en ole Nurmijärvi vaihtoehtoa valinnut.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 23:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:22 ----------

Mutta aivan sama vakuutusmaksu peritään satunnaiselta autoilijalta kuin vaikkapa työnsä takia päivittäin yli sata kilometriä ajavilta.
Vakuutusmaksuthan pienenevät mitä enemmän vahingottomia vuosia kertyy kunnes tullaan maksimibonustasoon. Eli autoilu halpenee ainakin vakuutusten osalta iän myötä. Toinen seikka mikä vuosien myötä tekee autoilun halvemmaksi on jos vaihtaessa autoa ei osta aina hiemompaa ja mahompaa autoa seuraavan kerran. Jos suosii merkkiä jonka arvo säilyy ja pysyttelee ns keskikokoisissa autoissa saatta jopa väliraha pienentyä pikkasen joka kerta kun vaihtaa. Autojen valmistustekniikan kehittyminen, autoveron asteittaiset alentamiset, autoteollisuuden siirtyminen halvan palkkatson maihin ym on edesvaikuttanut autoilun halpenemiseen.

t. Rainer
 
Tämä on aika erikoista että jo 1980 kun autoilu muutenkin oli kalliimpaa suhteessa kuin nyt, pystyttiin perustelemaan autoilun "halpuutta" muuttamalla pois Helsingistä.
Ei silloin ollut kysymys autoilun halpuudesta vaan asuntojen kalleudesta Helsingin rajan sisäpuolella. Ja todellisuudessa se oli ja on vain mielikuvakysymys. Kerrostalo puolen kilometrin päässä kunnanrajan toisella puolella on aivan saman hintainen rakentaa, mutta Helsingin puolella ne vain menivät ja menevät kai edelleenkin kaupaksi selvästi kovemmalla hinnalla.

Liikkumisen osalla meillä oli silloin sellainen tilanne, että toinen meni töihin autolla, koska seudulla ei ole kehämäistä joukkoliikennepalvelua, toinen taas bussilla, koska säteittäistä palvelua on. Käytännössä ero oli siis bussilipun hinnassa Hesan sisällä tai rajan yli. Auoilun hintahan oli sama. Mutta jos olisi lähtenyt kauemmaksi rajasta, autoilun hinta nousi nopeammin kuin asumisen hinta laski. Ja tarpeeksi kaukana olisi ollut pakko ostaa toinen auto.

Antero
 
Mutta vaikeatahan on määritellä palvelun arvo. Oma auto on käytettävissä heti kun lähdet ulos, taksia ja joukkoliikennettä pitää odottaa. Taksi vie perille oven eteen, oma auto jonnekin parkkihalliin tai kauas kadunvarteen, jos sattuu löytämään vapaan parkkipaikan. Ja moni haluaa yksinkertaisesti omistaa auton, usein vielä kalliin, vaikka ei tarvitsisikaan.

Antero

Niin, oma auto ja taksi vie sinne minne olet menossa suoraan, joukkoliikennettä käyttäessä tähän matkaan liittyy usein vaihto jos ei useampikin. Näin ollen auton ja taksin etu on myös matkustusaika. Ja jos laskee tuolle ajan säästölle hintaa, usein vaaka päätyy oman auton käytölle.

Tässäpä esimerkkejä omasta työmatkastani, jotka kuljin viime kesään asti julkisilla, nyt omalla autolla.

Matkaa noin 20 km autolla, Vantaalta Kehä III:n tuntumasta eteläiseen Helsinkiin:

Oma auto, matka aika 28 - 45 minuuttia riippuen ajankohdasta, aamulla yleensä noin 30 minuuttia, iltapäivällä 45 min.

Julkisilla, reittioppaasta:
nopein, kaksi vaihtoa (bussi-juna-bussi), ka. 1h 10 min.
vähiten vaihtoja, yksi vaihto (bussi-bussi), ka. 1h 30 min.
lyhin kävelymatka, 3-4 vaihtoa (bussi), ka 1h 14 min.

Seutulippu 98,60‚ā¨ /kk (30 p√§iv√§√§). K√§yt√§nn√∂ss√§ autoillessa bensaa kuluu noin 90l/kk @1.35‚ā¨/l = 120‚ā¨. Jos tuohon lis√§√§ viel√§ 2‚ā¨ / vrk autoilun kuluja, kuten jossain ehdotettu, saadaan summaksi 180‚ā¨ /kk.
(Jos k√§velisin helsingin puolelle, ja kulkisin helsingin sis√§isell√§ lipulla, matka-aikaan saisi lis√§t√§ 10 min / suunta, s√§√§st√∂√§ 40‚ā¨ /kk)

Julkista liikennettä tulee käytettyä työmatkan ulkopuolella saman verran oli seutulippua tai ei.

Aikaa s√§√§styy keskim√§√§rin 35 minuuttia / suunta, eli noin tunti / vrk. N√§in ollen aikaa s√§√§styy noin 21 tuntia kuukaudessa. Mik√§ tuon s√§√§stetyn ajan arvo on? Minusta se on huomattavasti suurempi kuin se 90 ‚ā¨ jonka maksan ylim√§√§r√§ist√§ siit√§, ett√§ kuljen autolla.

-M
 
Takaisin
Ylös