Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Metakeskustelua liikennepoliitikasta
Ei kaavoitettu autoilun ehdoilla, vaan autoilun mahdollisuuksien perusteella. Silloin aluksi. Nykyään kaavoitetaan nimenomaan autoilun ehdolla. Pysäköintitila määrää käytännössä maankäytön tehokkuuden ja autotiet tonttien sijoituksen.
Vain kaksi asiaa meni modernisteilla pieleen. Autoilu aiheuttaa nykyään enemmän ongelmia kuin hyvää. Kaupunkikeskustojen epäterveellisyys on autoista ja lähiöistä huolimatta jouduttu ratkaisemaan viemäröinnillä, jätehuollolla ja kaukolämmöllä. Tilalle on tullut autoilun aiheuttama epäterveellisyys: lika, pakokaasut, noki, pienhiukkaset, kuolemanvaara.
Tehokkuudella 10.000-20.000 asukasta neliökilometrille ei voi luoda kovin viihtyisää ja vihreätä sisältävää kaupunkirakennetta (Jätkäsaaressa yritetään 15.000 hlö/km2). Mutta tiivismatala (se vanhanaikainen) tuottaa minusta parempaa asuinympäristöä (3000-4000 hlö/km2) kuin metsälähiöt pistetaloineen (1000-2000 hlö/km2).
Antero
Näinhän se meni. Ja hygienia ja siisteysongelmat voitiin ratkaista, kun ei tarvinnut asua tiiviisti kävelyetäisyydellä tai junaradan varressa, vaan hajallaan autotien päässä. Näin olen lukenut modernistien julistuksesta 1930-luvulta ja kaavoituksen historiasta yleensä. Eihän se tietenkään sitä poista, että pistetaloa voi kehua aurinkoa keräävänä myös, toisin kuin umpikorttelin syvää pihamonttua.Ville O. Turunen sanoi:No nyt hieman jäitä hattuun, tämä suunnitteluperinne ei sentään johdu autoista tai niden ehdoilla suunnittelusta. Umpikortteleista luovuttiin hygieniasyistä.
Ei kaavoitettu autoilun ehdoilla, vaan autoilun mahdollisuuksien perusteella. Silloin aluksi. Nykyään kaavoitetaan nimenomaan autoilun ehdolla. Pysäköintitila määrää käytännössä maankäytön tehokkuuden ja autotiet tonttien sijoituksen.
Vain kaksi asiaa meni modernisteilla pieleen. Autoilu aiheuttaa nykyään enemmän ongelmia kuin hyvää. Kaupunkikeskustojen epäterveellisyys on autoista ja lähiöistä huolimatta jouduttu ratkaisemaan viemäröinnillä, jätehuollolla ja kaukolämmöllä. Tilalle on tullut autoilun aiheuttama epäterveellisyys: lika, pakokaasut, noki, pienhiukkaset, kuolemanvaara.
Tehokkuudella 10.000-20.000 asukasta neliökilometrille ei voi luoda kovin viihtyisää ja vihreätä sisältävää kaupunkirakennetta (Jätkäsaaressa yritetään 15.000 hlö/km2). Mutta tiivismatala (se vanhanaikainen) tuottaa minusta parempaa asuinympäristöä (3000-4000 hlö/km2) kuin metsälähiöt pistetaloineen (1000-2000 hlö/km2).
Antero