Oli joka tapauksessa järjetöntä poistaa vakiintunut suomenkielinen nimi käytöstä. Ennemmin voisi kääntää enemmänkin paikannimiä suomeksi ja vastineeksi myös suomenkielisiä paikannimiä (kuten Kivistö) ruotsiksi. Tuo Ultuna on toki sellainen nimi, joka sopii suomeenkin. Joissakin suomenruotsalaisenemmistöisissä kunnissa on poistettu jopa alkuperäisiä suomenkielisiä nimiä käytöstä. Esimerkiksi Parainen sijaitsee suurelta osin Ahlaisten saarella, mutta siitä käytetään suomenkielisissäkin yhteyksissä nimeä Ålön, joka on siis aikoinaan väännetty tuosta suomenkielisestä nimestä.
Ruotsinkieliset paikannimet
- Viestiketjun aloittaja ultrix
- Aloituspäivämäärä
Tuo rekisterikylän nimen koskematta jättäminen olikin jo tiedossa. Mutta vaikuttaisi siis, että nimien kieltä ei määritelty niitä hyväksyttäessä, eli oletettavasti kaikki nimet, joilla ei ole muunkielistä vastinetta ovat virallisia nimiä sekä suomeksi että ruotsiksi. Kiitos vastauksista!
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,301
Vantaan kaupunki voisi muuttaa Länsisalmen kaupunginosan nimen yksikieliseen muotoon Västersundom.
Vantaan nimen voisi ylipäätään myös poistaa ja nimetä sen yksikielisesti Helsingeksi. Vantaa on vain yksi joki ja yksi pieni kylä sen varrella.
Helsingissä voisi Helsinginkadun ruotsinkielisen nimen muuttaa Helsingforsgataniksi.
Vantaan nimen voisi ylipäätään myös poistaa ja nimetä sen yksikielisesti Helsingeksi. Vantaa on vain yksi joki ja yksi pieni kylä sen varrella.
Helsingissä voisi Helsinginkadun ruotsinkielisen nimen muuttaa Helsingforsgataniksi.
Joo aloin myös miettimään sitä, onkohan kaksikielisessä kunnassa paikannimet suomeksi ja ruotsiksi ja paikannimi saattaa vaan sitten olla sama molemmilla kielillä. Eli esimerkiksi Kivistö olisi Kivistö - Kivistö. Mutta tuon kaupunginhallituksen pöytäkirjan perusteella vaikuttaisi siltä, ettei ole määritelty kieltä.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Toisaalta Ultuna lausutaan tavalla, joka on vieras suomen kielelle, jos sen lausuu oikein. Tuo lausuminen puoltaa ehkä eniten suomenkielisten käännösten keksimistä. Toisaalta historia puoltaa sitä, ettei käännetä ruotsinkielisiä paikannimiä suomeksi.
Ruotsinkieliset Helsingin seudulla asuvat osaavat puolestaan lausua suomenkieliset paikannimet, vaikka ruotsissa ei voi olla esimerkiksi sanaa, joka lausutaan samalla tavalla kuin suomen kielen Kivistö.
Viimeksi muokattu:
Kielitoimiston sääntöjen mukaan Östersundom tulee olla paikannimi molemmilla kielillä, koska nimi on lähtöisin maatilan, maatalon tai tässä tapauksessa kartanon nimestä. Saman pitäisi päteä Sköldvikin tai Gammelbackan kohdalla samoilla kulmilla.
Historiallisista syistä ruotsinkielisiä aatelismaita on tietysti ollut enemmän ja ruotsi näin ollen "voittaa", mutta sääntö pätee myös toiseen suuntaan. Eli Sibeliusten Ainolaa esimerksiksi ei mentäisi vääntämään miksikään Ainoby'ksi tai Ainobo'ksi jos sinne kulmille syntyisi laajempaa asutusta.
Historiallisista syistä ruotsinkielisiä aatelismaita on tietysti ollut enemmän ja ruotsi näin ollen "voittaa", mutta sääntö pätee myös toiseen suuntaan. Eli Sibeliusten Ainolaa esimerksiksi ei mentäisi vääntämään miksikään Ainoby'ksi tai Ainobo'ksi jos sinne kulmille syntyisi laajempaa asutusta.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,505
Hienoa, että paikallisille on vastustuksesta huolimatta näytetty, mikä on oikea tapa kirjoittaa heidän asuinalueensa suomeksi. Urakassa olisi jäljellä seuraavat käännöstyöt:
| Nykyinen nimi | Oikeaoppinen nimi |
| Herttoniemi - Hertonäs | Härtonäs - Härtonäs |
| Kaarela - Kårböle | Kårböle - Kårböle |
| Kivinokka - Stenudden | Brändö - Brändö |
| Konala - Kånala | Kånala - Kånala |
| Kulosaari - Brändö | Brändöholmen - Brändöholmen |
| Kumpula - Gumtäkt | Gumtäkt - Gumtäkt |
| Laajasalo - Degerö | Degerö - Degerö |
| Meilahti - Meilans | Meilans - Meilans |
| Munkkiniemi - Munksnäs | Munksnäs - Munksnäs |
| Munkkivuori - Munkshöjden | Munkshöjden - Munkshöjden (alun perin osa Munksnäsiä) |
| Pakila - Baggböle | Baggböle - Baggböle |
| Pasila - Böle | Fredriksberg - Fredriksberg |
| Pitäjänmäki - Sockenbacka (radan eteläpuoli) | Taliby - Taliby |
| Pitäjänmäki - Sockenbacka (radan pohjoispuoli) | Sockenbacka - Sockenbacka |
| Puistola - Parkstad | Fastböle - Fastböle |
| Puotila - Botby gård | Botby gård - Botby gård |
| Rastila - Rastböle | Rassböle - Rassböle |
| Tuomarinkartano / Tuomarinkylä - Domargård / Domarby | Domarby gård - Domarby gård |
| Vartioharju - Botbyåsen | Botbyåsen - Botbyåsen |
| Vattunimi - Hallonnäs | Hallonnäsudd - Hallonnäsudd |
| Vuosaari - Nordsjö | Nordsjö - Nordsjö |
Varmasti löytyy lisääkin, jos penkoo. Ainoa suomenkielinen kartano, joka tuli vastaan oli Tali (jota ei olekaan käännetty väkisin ruotsiksi). Talin ympärille (pohjoispuolelle) muodostunut kaupunginosa oli alun perin Taliby, joka myöhemmin sulautettiin osaksi Sockenbackaa. Huomasin tutkiessani aihetta, että monen paikan ruotsinkielinen kirjoitusasu on muuttunut kerran tai jopa useasti historian aikana (esim. löysin Kulosaaresta myös Brendö-kirjoitusasuja, Rastböle oli Rassböle ym). Tästä syystä voi näyttää, että tuossa olisi paljon kirjoitusvirheitä. Käytin tässä alkuperäisiä kartanon nimiä.
Mielenkiintoisin havainto oli, että kahden saaren nimeä on vaihdettu jossain vaiheessa historiaa: Kivinokka oli ennen oikea alkuperäinen Kulosaari, ja siksi Kulosaaren kartanokin on siellä. Vain saaren länsikärkeä kutsuttiin Kivinokaksi. Nykyisen Kulosaaren nimi oli tuolloin Brändöholmen.
Jos joukkoliikenteessä pysytään minua (ruotsinkielisenä) ilahduttaa, että Fölin toimesta moni Turun kaupunginosan toiskielinen nimi pysyy elossa, kun nimet pyörivät nykään iloisesti bussien linjakilvissä.
Erikoisinta on kuitenkin Googlen paikannimipolitiikka. Jos selain on asetettu ruotsin kielelle Porin kadunnimet pomppaavat ruudulle ruotsiksi, tyyliin Andrégatan – Antinkatu, Elisabetsgatan – Liisankati. Tosielämässä eivät tietääkseni ole olleet arkikäytössä yli 100 vuoteen! Joten oikeastaan väärin tehdä noin, koska nimet eivät edes ole yleisesti ihmisten tiedossa.
Yleisin suomesta ruotsiin kääntämätön paikannimikuvio lienee xxx-järvivägen. Jos paikalla ei ole ruotsinkielistä nimeä sitä ei väkisin ruveta keksimään.
Erikoisinta on kuitenkin Googlen paikannimipolitiikka. Jos selain on asetettu ruotsin kielelle Porin kadunnimet pomppaavat ruudulle ruotsiksi, tyyliin Andrégatan – Antinkatu, Elisabetsgatan – Liisankati. Tosielämässä eivät tietääkseni ole olleet arkikäytössä yli 100 vuoteen! Joten oikeastaan väärin tehdä noin, koska nimet eivät edes ole yleisesti ihmisten tiedossa.
Yleisin suomesta ruotsiin kääntämätön paikannimikuvio lienee xxx-järvivägen. Jos paikalla ei ole ruotsinkielistä nimeä sitä ei väkisin ruveta keksimään.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,993
Tuosta Meilahden nimestä, niin eikö Mejlans kirjoiteta j:llä?
Tuo että miksi Pasila on ruotsiksi Böle eikä Fredriksberg voisi varmaan kirjoittaa romaanin ja itse kannatan vanhempaa Fredriksberg nimeä, mutta kaupunki tuskin suostuu. VR:hän käytti sitä nimeä 1990 asti.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Tuo että miksi Pasila on ruotsiksi Böle eikä Fredriksberg voisi varmaan kirjoittaa romaanin ja itse kannatan vanhempaa Fredriksberg nimeä, mutta kaupunki tuskin suostuu. VR:hän käytti sitä nimeä 1990 asti.
Viimeksi muokattu:
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,069
Joitakin katujen nimiä Porissa näkyy edelleen muillakin kuin suomen kielellä. Maantiekatu. Tuo kilpi on tietenkin retrotarkoituksessa sijoitettu uudelleen tuonne, ja samanlaisia on 6. kaupunginosassa muitakin. Osassa niistä näkyy täysin vanhentunut nimi suomalaisenkin nimen kannalta, paikkakunnalla oli aikanaan huomattava kadunnimien uudistuskampanja, jolloin varsin moni katu sai uuden nimen. Silloin mm. Steinheilinkatu muuttui Juhana Herttuankaduksi (kirjoitusasu "kauhea", usein näkee myös muotoa Juhana Herttuan katu), joka kirjoitettaisiin nyt voimassa olevien ohjeistusten mukaan muodossa Juhana-herttuan katu.
Eiköhän täällä voorumilla ole tilaa kaikenlaisille ketjuille, pari ainakin hyvää knoppitietoa tarttunut matkaan tästäkin
Suomi on sitä paitsi kaksikielinen vain valtion keskushallinnon osalta. Paikallis- ja aluehallinnon yksiköistä osa on yksikielisesti suomenkielisiä ja osa yksikielisesti ruotsinkielisiä.
www.kuntaliitto.fi
Kaksikieliset kunnat ja kaksikielisyys | Kuntaliitto.fi
Joka kolmas suomalainen asuu kaksikielisessä kunnassa
Viimeksi muokattu:
Tässä on ero siinä,
- Miten asiat ovat
- Miten asioiden tulisi olla
Toinen asia sitten on keskustelu siitä, miten asioiden tulisi olla, eikä se myöskään poissulje keskustelua siitä miten asiat ovat nyt.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,505
Suomessa kunta saa halutessaan olla myös yksikielinen, mikäli ruotsinkielisiä on alle 8% asukkaista. Kaksikielisissäkään kunnissa ei ole mitään pakkoa väkisin kääntää nimiä, vaan myös niistä löytyy yksikielisiä paikannimiä.
Nykyään kyllä, käytin tarkoituksella historiallisia nimiä. Referenssinä Helsingin kartta v. 1916, myös googlettamalla löytyy v. 1912 perustettu As. Oy. Meilans.
Löytyi toinekin, Porvoonkatu on ruotsiksi Borgågatan, kuulutus on tosin vain suomeksi, en kyllä muista aiemmin huomanneeni tätä