Ruotsinkieliset paikannimet

Aiheesta ohi, sä olit telkkarissa tänään, Kiinassa asuvista suomalaistia kertovassa ohjelmassa!
OT: Joo, näinhän kävi. Kyseessä oli uusinta kesältä 2008, jolloin oli Pekingin olympialaiset. Tuon ohjelman teon ajasta tilanne on hieman muuttunut ja perheemme asuu tätä nykyä Helsingin Roihuvuoressa ja teen työtäni ammatissani, eli linja-autonkuljettajana.
 
Espoossa Träskändan (Järvenperän) kartanon ja siellä nykyisin toimiva vanhainkoti ympäristöineen (puisto, jokilaakso ja taajama sen ympärillä tunnetaan yleisesti nimellä Aurora. Virallisesti kuuluu Järvenperään mutta ainakin 70-luvulla muistan että Aurora oli postiosoite (jotkut luokkakaverini asuivat siellä ).

Espoon Järvenperässä sijaitsee Träskändan kartano, jonka kenties tunnetuin omistaja on ollut - kukas muukaan kuin - Aurora Karamzin. Kartanon alueella sijaitseva nykyinen kuntoutuslaitos on nimeltään Aurorakoti ja alueen nimistössä kartanon entisen omistajan nimi kyllä näkyy.
 
Arabia ei ole saanut nimenstä posliinitehtaasta van päinvaston. Ennen Arabian tehtaita Arabian paikalla oli Arabiaängen eli Arabianiitty. Se Arabia on otettu raamatusta. Muualla Suomessa on kanssa raamatusta otettuja paikan nimiä kuten Kaanaa ja Egypti. t. Rainer

Eero Haapanen sanoi:
Arabia on Helsingin kaupungin Forsbyn tilasta 1800-luvun alkupuolella erottama vuokra-alue. Paikan nimeksi pantiin Arabia jatkona viereisten paikkojen nimityksille Jerikonniitty (Jerikohagen) ja Kaanaanmaa (Kanaansland).
Vanhassakaupungissa on edelleen Kaanaantie, -kuja ja -piha.
Taasen Arabia on antanut aiheen nimetä monet Toukolan kadut Aasian ja jonkin verran Afrikankin eri maiden ja kaupunkien mukaan.
 
Ottamatta kantaa siihen miten nimen Östersundom kohdalla olisi pitänyt toimia, ajattelin kertoa muutama viikko sitten suoraan Helsingin nimistönsuunnittelijalta kuulemani perustelut miksi "Itäsalmi" ei Helsingissä säilynyt käytössä. Kuten nykyään muutenkin, pyritään olemassaolevaa (ei siis täysin uutta) nimistöä "virallistaessa" huomioimaan nimen käyttäjät ja heistä nimenomaan paikalla asuvat. He siis tavallaan "päättävät", miten heidän kotipaikkaansa nimitetään. Tässäkin tapauksessa kaupunginsuunnitteluvirasto kartoitti liitosalueen nimistöä laajasti alueen asukkailta ennen päätöksentekoa. Näin saatiin ajantasaista tietoa siitä, mitä nimiä alueella oikeasti käytetään (eli voitiin poistaa karttaan jääneitä käyttämättömiä nimiä ja lisätä uusia). Nimen Östersundom kohdalla kartoitus osoitti, että kielestä riippumatta alueen asukkaat lähes poikkeuksetta käyttivät muotoa Östersundom. Itäsalmea ei pidetty näinollen tarpeellisena säilyttää.
Asiaa oltaisiin voitu kuitenkin katsoa hieman nenää pidemmälle ja huomata, että tulevaisuudessa enemmistö alueen asukkaista tulee suomenkielivaltaiselta alueelta.

Kerrohan, mitäs oleellista siinä välissä on tapahtunut?
Suomenkielisten osuus on kasvanut merkittävästi.
No, voisihan Aurinkolahti olla vaikka Costa del Sol tai Côte de Soleil, kun kerran kyseessä on keinotekoinen nimi.
Keinotekoisuus on mielestäni sivuseikka, mainitsinpahan vain. Mielestäni suomenkieliset nimet ovat paras vaihtoehto selvälle enemmistölle, suomenkieliselle, Helsingissä. Poikkeuksia toki voi aina olla perustellusti. Arabia paikannimenä tulee posliinitehtaan mukaan, mutta mielestäni alueelle olisi voitu keksiä imagollisesti vieläkin arvokkaampi nimi.
Mutta ei silloin, jos alueella on 49 % ruotsinkielisiä? Jos alueen enemmistö on ruotsinkielinen (ja alkuperäisesti ruotsinkielistä), kuten Suomen etelä- ja länsirannikoilla), niin mihin erillistä suomenkielistä versiota tarvitaan? Kuitenkin ainoa paikka, jossa suomenkieliseen paikannimistöön on tullut ruotsinkielinen enemmistö on Ruotsin Lappi.
Niin kauan, kun alue on hallinnollisesti Suomea, on muiden asukkaiden alueelle muuttoa kohtaan suotuisampaa, että alueella on suomenkieliset paikannimet. Siis ruotsinkielisten lisäksi. Ja 49 prosentista: johonkin raja on vedettävä. Ehdotin 50 prosenttia, mutta vaikka se olisi 90%, koskisi se silti suurinta osaa suomen kunnista.

Esimerkiksi koska Tiksissä on kyltti "Tikkurilan asema / Dickursby station", olisi englannilta jo valmiiksi kuulostavan paikannimen käyttö Vantaan risteysaseman englanninkielisenä nimenä fiksua. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Tikkurilan asema voisi tosiaan olla Vantaan (keskusrautatie)asema, kuten Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella on tapana, muun muassa.
Mutta, kuten Nymankin tuossa totesi, niin pidän suuressa arvossa, että suomenruotsi pysyy maamme toisena virallisena kielenä, myös jatkossakin.
Eihän tästä ole välttämättä ketjussa kyse? Mitä, jos suurin osa suomalaisruotsalaisista alueella X käyttää suomenkielisiä paikannimiä, vaikka ruotsinkielisiäkin olisi tarjolla? Nyt on kyse vain paikannimistä, tarvitseeko niidenkin olla ruotsiksi alueella, joka on Suomessa, ja sisältää esim. yli 50% tai vaikka yli 90% suomenkielisiä. On myös muistettava, että suuri osa suomenruotsalaisista osaa suomea.
 
Asiaa oltaisiin voitu kuitenkin katsoa hieman nenää pidemmälle ja huomata, että tulevaisuudessa enemmistö alueen asukkaista tulee suomenkielivaltaiselta alueelta.

Tästä olen samaa mieltä ja olinkin aika varma, että alue saisi jonkun suomenkielisenkin nimen. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä varmaan "koskaan" käykään. Pahimmillaanhan ruotsinkielinen nimi saattaa olla "imagosyistä" hankala niille, jotka eivät kaksikielisyyttä arvosta. Mutta tuskin se sentään esimerkiksi muuttohalukkuuteen vaikuttaa, tai jos vaikuttaa, niin toivottavasti positiivisesti. Ei nimi Westendkään alueen arvostusta vähennä.
 
Tikkurilan asema voisi tosiaan olla Vantaan (keskusrautatie)asema, kuten Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella on tapana, muun muassa.

Tikkurila sentään juuri ja juuri voisi olla Vantaan keskusta, toisin kuin Espoon keskus, joka on vain kaupungintalon sijaintipaikka, ei mitenkään muuten Espoon keskusta. Mutta ei se silti olisi kovin järkevää, koska Tikkurila on silti vain yksi aluekeskus siinä missä Malmi, Leppävaara ja Itäkeskuskin. Olisi eri asia, jos Vantaa olisi jokin Solnan kokoinen kunta, jolla on ihan oikeutetusti Solna Centrum ja Solna station. Ja kuntauudistuksen myötä Vantaan verolääni muutenkin katoaa paikkana, jonka jälkeen nimi Vantaa jää enää joelle. Siinä vaiheessa olisi aika hölmöä, että olisi asema ilman siihen liittyvää paikkaa. Kyllä, meillä on Huopalahden asemakin, mutta onko niitä pakko tehdä lisää?
 
Kyllä, meillä on Huopalahden asemakin, mutta onko niitä pakko tehdä lisää?

Ei ole pakko, eikä niitä toivottavasti tehdäkään. Huopalahden asemankin nimen voisi muuttaa Haagan tai Etelä-Haagan asemaksi, jolloin se olisi luontevaa jatkumoa Pohjois-Haagan asemalle (joka itseasiassa sijaitsee Lassilassa). Ja samalla aseman nimi kertoisi missä kaupunginosassa ollaan.
 
Mitä paikannimiä PK-seudulla tiedätte jotka eivät ole suomea eikä ruotsia?
Nyt ei tule muita mieleen kuin Aviapolis, joka alkaa olla aika vakiintunut.
Eirakin on vähän tulkinnanvarainen; Eira on ilmeisesti nimetty sairaalan mukaan. Sairaala taas on nimetty pohjoismaisen mytologian Eir:in mukaan, joka luonnollisesti oli lääketieteen jumalatar. Eli tavallaan yhteys ruotsin kieleen on, mutta samalla asian voisi tulkita niin, että alueen ja sairaalan nimi on lainattu muinaisruotsista. Mutta tämä tulkinta asettaisi sitten kaikki kalevala aiheiset paikanimet kyseenalaisiksi. Toki Eira on myös Suomalainen naisen etunimi...

Mitä tulee ruotsinkielisten paikannimien käyttöön, niin kyllä niitä käytetään ja ainakin itse pyrin niitä käyttämään. Toki joissain keskusteluissa saatetaan käyttää suomenkielisiä nimiä jos ruotsinkielinen nimi ei heti tule mieleen. Itä-Helsingissä on paljon itselle hankalia suoraan kieleltä toiseen käännettyjä tai muuten vaan täysin poikkeavia nimipareja. Jotka siis eivät yhtään muistuta toisiaan: Kontula - Gårdsbacka, Myllypuro - Kvarnbäcken, Vuosaari - Nordsjö, Roihuvuori - Kasberget, Laajasalo - Degerö. Nämä sekoittaa helposti: Vartiokylä - Botby, Vartioharju - Botbyåsen, Puotinharju - Botbyhöjden, Puotila - Botby gård. Miksei vain Puotila - Botby?
 
Nämä sekoittaa helposti: Vartiokylä - Botby, Vartioharju - Botbyåsen, Puotinharju - Botbyhöjden, Puotila - Botby gård. Miksei vain Puotila - Botby?
Virallisesti Vartiokylä on kaupunginosa ja nuo muut mainitut ovat tämän kaupunginosan osa-alueita.
Puhekielessä Vartiokylällä yleensä tarkoitetaan Vartioharjua. Vartioharjun alueella on ollut se asutus, joka on ollut olemassa ennen ainuttakaan lähiötä.
Nimi Vartiokylä on väärä käännös sanasta Botby. Bot* tarkoittaa vanhaa ruotsinkielistä miehen nimeä. Aikansa nimistötoimikunta löysi sanasta kuitenkin vartiotulta tarkoittavan sanan :icon_frown:.
Asiaa on sittemmin "korjattu" Puotila -sanalla johdannaisineen.
Ennen alueliitosta ihmiset täällä asuivat Puotinkylässä (nykyinen Vartioharjun alue siis). Lapsuudessani kaikki puhuivat Puotinkylästä. Onhan meillä urheiluseurakin, Puotinkylän Valtti.
Puotila - Botby menisi aivan pieleen. Kaupunginosan nimenä paras olisi Puotinkylä - Botby. Osa-alueiden nimet jääkööt ennalleen.
 
Kuulostaa hyvältä, kannattaa kuitenkin tutustua Kotimaisten kielten keskuksen juuri julkaisemaan uuteen sähköiseen versioon luettelosta "Svenska ortnamn i Finland". Tätä suositusta seuraavat pääosin mm. ruotsinkielinen lehdistö ja monet viranomaiset, ja sitä laadittaessa on selvitetty mm. nimien todellista käyttöä nykyään.
Nääh, se suomenkielinen muoto on joka tapauksessa siinä aikataulujulkaisussa näkyvillä, joten annettakoon ruotsin kielen ja -tutkijoille sekä historioitsijoille myhäilyn aihetta. :) Kiitos kuitenkin linkistä (ja kahlaan gradusi läpi!).

Asiaa oltaisiin voitu kuitenkin katsoa hieman nenää pidemmälle ja huomata, että tulevaisuudessa enemmistö alueen asukkaista tulee suomenkielivaltaiselta alueelta.

Suomenkielisten osuus on kasvanut merkittävästi.
Entäs sitten? Sanassa Östersundom ei ole ainoaakaan äännettä, joka olisi suomenkieliselle hankala, toisin kuin vaikkapa sanassa "Kyrkslätt" [tšyrk'slet]. Eikä edes suomen kieltä pitkään vihannut Ruotsin valtio koskaan muuttanut Kiirunan kunnan nimeä "Fjällripa":ksi eikä Haaparantaa "Aspnäs":iksi. (Todettakoon samalla, että Övertorneå on Ylitornion ylimuistoinen rinnakkaisnimi molemmin puolin jokea.)

Keinotekoisuus on mielestäni sivuseikka, mainitsinpahan vain. Mielestäni suomenkieliset nimet ovat paras vaihtoehto selvälle enemmistölle, suomenkieliselle, Helsingissä. Poikkeuksia toki voi aina olla perustellusti. Arabia paikannimenä tulee posliinitehtaan mukaan, mutta mielestäni alueelle olisi voitu keksiä imagollisesti vieläkin arvokkaampi nimi.
No niin, pitäisiköhän sen sittenkin olla Iittala? Vai Nuutajärvi? Vai pikemminkin Fiskars, koska sillehän Arabia ja Iittala nykyään kuuluvat…? ;)

Niin kauan, kun alue on hallinnollisesti Suomea, on muiden asukkaiden alueelle muuttoa kohtaan suotuisampaa, että alueella on suomenkieliset paikannimet. Siis ruotsinkielisten lisäksi. Ja 49 prosentista: johonkin raja on vedettävä. Ehdotin 50 prosenttia, mutta vaikka se olisi 90%, koskisi se silti suurinta osaa suomen kunnista.
Tälleen FYI, Helsingin seudun 400 000 tulevasta asukkaasta aika iso osa tulee olemaan jostain muualta kuin Suomesta kotoisin… Olisi ehkä perusteltua puhua paikasta Östersundomin ja Itäsalmen ohella myös Восточний Пролив-nimellä! Vakavasti ottaen: niin kauan kuin paikannimistö ei ole kohtuuttoman hankalaa käyttää, on turha kääntää paikannimiä toiselle kielelle. Tavastkyrot, Träskändat ja Messubyt ovat sikäli eri asia, että ne ovat satoja vuosia vanhoja, vakiintuneita nimiä, olkoonkin umpisuomenkielisellä alueella. Samoin kuin Paraiset, Närpiöt ja Tammisaaret.

Tikkurilan asema voisi tosiaan olla Vantaan (keskusrautatie)asema, kuten Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella on tapana, muun muassa.
No mutta, Espoon ja Tampereen asemat eivät ole mitään keskusrautatieasemia. Turun ja Helsingin asemat ovat, ja Espoo voisi olla selkeyden vuoksi "päärautatieasema", mutta Tampere ei, koska se on ikävä kyllä ylipäätään kaupungin ainoa henkilöliikennettä palveleva liikennepaikka. :icon_frown: Jos otetaan muutama lakkautettu asema takaisin käyttöön, kannatan Hbf-statusta Tampereenkin asemalle.

Mitä, jos suurin osa suomalaisruotsalaisista alueella X käyttää suomenkielisiä paikannimiä, vaikka ruotsinkielisiäkin olisi tarjolla? Nyt on kyse vain paikannimistä, tarvitseeko niidenkin olla ruotsiksi alueella, joka on Suomessa, ja sisältää esim. yli 50% tai vaikka yli 90% suomenkielisiä. On myös muistettava, että suuri osa suomenruotsalaisista osaa suomea.
Hauska ilmiö keskisellä Pohjanmaalla: ruotsinkieliset puhuvat vapaamuotoisessa kielessä Kokkolasta [kåckåla] ja suomenkieliset Larsmosta. Vaikka Kokkola–(Gamla)Karleby ja Larsmo–Luoto.

Tästä olen samaa mieltä ja olinkin aika varma, että alue saisi jonkun suomenkielisenkin nimen. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä varmaan "koskaan" käykään. Pahimmillaanhan ruotsinkielinen nimi saattaa olla "imagosyistä" hankala niille, jotka eivät kaksikielisyyttä arvosta. Mutta tuskin se sentään esimerkiksi muuttohalukkuuteen vaikuttaa, tai jos vaikuttaa, niin toivottavasti positiivisesti. Ei nimi Westendkään alueen arvostusta vähennä.
Mulla on sellainen tuntuma, että ruotsinkielinen (tai ihan minkä tahansa germaanisen kielinen) nimi tuo vain hienon alueen mielikuvan = arvostusta alueelle, ellei se ole liian talonpoikainen tai överinvaikea ääntää. Esimerkiksi umpisuomenkielisen Nokian yksi suosituimpia asuinalueita on nimeltään Hasselbacka, jota yritettiin kai jossain vaiheessa muuttaa joksikin Pähkinärinteeksi. Asukkaat kuitenkin halusivat asua nimenomaan Hasselbackassa eikä missään Pähkinärinteessä, joten herraskainen nimi sai jäädä.

Jo tsaari Pietari Suuri perusti Nevanlinnan paikalle nimenomaan Sankt-Peterburgin, eikä mitään Petrogradia – vaikka kaupunki on silläkin nimellä joskus tunnettu. Lähistölle rakennettiin mm. Oranienbaumin palatsi Kaarostan pitäjään ja Kronstadt Retusaarelle. Ja Peterhofin, suomeksi Pietarhovin palatsi. Vasta Maailmansodan myötä rakkaus germaanisiin nimiin katosi hallitsijasuvulta. :)
 
Mulla on sellainen tuntuma, että ruotsinkielinen (tai ihan minkä tahansa germaanisen kielinen) nimi tuo vain hienon alueen mielikuvan = arvostusta alueelle, ellei se ole liian talonpoikainen tai överinvaikea ääntää. Esimerkiksi umpisuomenkielisen Nokian yksi suosituimpia asuinalueita on nimeltään Hasselbacka, jota yritettiin kai jossain vaiheessa muuttaa joksikin Pähkinärinteeksi. Asukkaat kuitenkin halusivat asua nimenomaan Hasselbackassa eikä missään Pähkinärinteessä, joten herraskainen nimi sai jäädä.

Lounaishämäläisessä Forssan kaupungissa on paikkoja nimeltään Viksberg ja Tölö. Vanha Tammelan pitäjän pumpulikylä taitaakin olla aika herraskaista aluetta?
 
Jo tsaari Pietari Suuri perusti Nevanlinnan paikalle nimenomaan Sankt-Peterburgin, eikä mitään Petrogradia – vaikka kaupunki on silläkin nimellä joskus tunnettu.

Nimi muutettiin Petrogradiksi ensimmäisen maailmansodan alkupuolella. Samoja aikoja jenkeissä hamupurilaiselle yritettiin vakiinnuttaa nimeä liberty sandwish. (Ja vuosikymmen sitten historia toisti itseään, kun ranskalaisista yritettiin tehdä freedom fries.) Menestys on ollut huono ja samoin pietarilaisille kotikaupunki on aina ollut Piter, jopa neuvostoaikoina, ja tästä versiostahan meidän Pietarikin luontevasti tulee.
 
Takaisin
Ylös