Lyhyen matkan lippu

339-DF sanoi:
A-vyöhykkeen erikoistapausta voi perustella ihan puhtaasti matkojen määrällä. Niitä tehdään siellä per capita ihan eri luokkaa kuin muilla vöyhykkeillä, vaikka tietysti A-vyöhykkeellä se käyttö lie vähentynytkin kaikkein eniten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta B-vyöhykkeen sisäiset matkat säteittäisillä linjoilla eivät lisää joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia eli niiden marginaalikustannus on lähes nolla. Esimerkiksi jos Fatima matkustaa Itäkeskuksesta Rastilaan, metron vuoroväliä ei tarvitse tihentää tämän takia, koska kuormitushuippu on aivan toisaalla. Jos taas von Fyrckenberg matkustaa nelosella Munkkiniemestä Stockalle, osuu matka siihen kohtaan, jossa on nelosen kuormitushuippu, joten matka aiheuttaa marginaalikustannuksia.

Voidaan myös ajatella, onko oikeudenmukaista, että halvempi lipputyyppi suosii paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevia. A-vyöhykkeen sisäisiä vaihdottomia matkoja tekevät ovat todennäköisesti huomattavasti paremmassa asemassa sosioekonomisesesti kuin B-vyöhykkeen sisäisiä vaihdottomia matkoja tekevät.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyviä pointteja nämäkin on. Ehkä sellainen reittioppaan aika-arvioon sidottu aikaperusteinen lippu olisi reiluin, ja se voisi olla voimassa vyöhykkeistä riippumatta. Mutta toteutuksesta riippuen sekin voidaan kokea epätasa-arvoiseksi. 20 minuutissa pääsee aika eripituisen matkan, jos vertaa kolmosen ratikkaa Punavuoressa ja jotain Sipoon bussilinjaa.
 
Eikö matkan pituuteen perustuva lippu olisi kaikista reiluin? Esimerkiksi lippu olisi voimassa 5 kilometrin säteellä aktivointipaikasta ja hinta tasan 2 euroa. Muutenhan Manskun tietöissä hidastelusta ja ratikoiden kiertoreiteistä pitäisi maksaa ekstraa, joka ei tunnu loogiselta. Toki jokin aikarajoitus pitäisi silti olla, mutta sellainen jolla matkan kerkeää satavarmasti tekemään - vaikka puoli tuntia.
 
HSL:n uutinen: Lyhyiden joukkoliikennematkojen kysynnän selvitys on valmistunut.
”Selvitys oli onnistunut, sillä saimme hyödyllistä tietoa lyhyiden joukkoliikennematkojen kysynnästä. Halusimme ymmärtää, syntyisikö uusia joukkoliikennematkoja, jos tarjolla olisi lyhyille matkoille räätälöity lippu. Noin 80 prosenttia tehdyistä matkoista ei ollut uusia joukkoliikennematkoja, vaan lippua ostaneet kertoivat ostaneensa sen etenkin nykyisen kertalipun sijaan edullisemman hinnan vuoksi”, yksikönpäällikkö Rauno Särkkäaho kertoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Eli matkustajamäärät nousivat 25 %, mutta tällainen nousu on niin mitätön, ettei siitä kannata välittää ollenkaan. Hienoa työtä, Höseli, taas kerran.
 
339-DF sanoi:
Eli matkustajamäärät nousivat 25 %, mutta tällainen nousu on niin mitätön, ettei siitä kannata välittää ollenkaan. Hienoa työtä, Höseli, taas kerran.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos hintoja lasketaan 40% (tai jotain sinnepäin) ja matkustajamäärät kasvavat 25% niin HSL menettää 25% lipputuloistaan. Yhtälailla jos joukkoliikenteestä tehtäisiin ilmainen, matkustajamäärät varmasti kasvaisivat, mutta se on laiha lohtu HSL:lle, jos lipputulot menevät nolliin.
 
339-DF sanoi:
Eli matkustajamäärät nousivat 25 %, mutta tällainen nousu on niin mitätön, ettei siitä kannata välittää ollenkaan. Hienoa työtä, Höseli, taas kerran.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo luku ei mainittu missään uutisessa. 20% lyhyen matkan lipun ostoksesta olivat uutta, eli n. 25-30 000e. Samalla n. 50-60 000e oli kadonnut, koska matkustajat käyttivät AB-lipun sijaan lyhyen matkan lipun.
 
Viimeksi muokattu:
CarrotPie sanoi:
Tuo luku ei mainittu missään uutisessa. 20% lyhyen matkan lipun ostoksesta olivat uutta, eli n. 25-30 000e. Samalla n. 50-60 000e oli kadonnut, koska matkustajat käyttivät AB-lipun sijaan lyhyen matkan lipun.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on matematiikkaa. Jos matkustajista 80 % on entisiä ja 20 % uusia, niin se merkitsee, että matkustajamäärä on kasvanut 25 %.

Ajattele vaikka niin, että jos matkustajia on nyt 1000, niin heistä 800 on entisiä ja 200 uusia. Nousu 800 matkustajasta 1000 matkustajaan vastaa 25 % kasvua. Kun huomioidaan se, että tuo kokeilu oli erittäin rajoitettu alueellisesti, myyntikanavallisesti ja ajallisesti ja aika sekava muuttuvine voimassaoloaikoineen, niin tuo 25 % on aivan valtava menestys.

ettäjaa sanoi:
Jos hintoja lasketaan 40% (tai jotain sinnepäin) ja matkustajamäärät kasvavat 25% niin HSL menettää 25% lipputuloistaan. Yhtälailla jos joukkoliikenteestä tehtäisiin ilmainen, matkustajamäärät varmasti kasvaisivat, mutta se on laiha lohtu HSL:lle, jos lipputulot menevät nolliin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näinhän se on. Parasta olisi varmasti nostaa kertalippujen hinnat sataseen ja kun kukaan ei käyttäisi enää joukkoliikennettä niin sen voisikin sitten lopettaa kokonaan. :cool:

Tuo kasvuprosentti on aivan huikea.
 
Suurin kritiikki lyhyen matkan lippuun kohdistui siihen että se lisäsi matkustajia vain jalankulkijoista, ei autoilijoista. Toinen juttu, olisiko sen edes pitänyt houkutella autoilijoita? Vaikutus kustannuksiin ja tuottoihin oli suurin piirtein +-0, koska lyhyttä alkoivat käyttää ne joukkoliikennematkustajat jotka ennen olivat joutuneet ostamaan täysihintaista pidempään voimassa olevaa lippua.

Minun käsittääksein tämä lyhyen matkan tai 20 minuutin ippu voitaisiin vakinaistaa jos se ei lisää kustannuksia. Jollain kantakaupungin ulkopuolisella alueella se voisi jopa hokutella autoilijoita.
 
339-DF sanoi:
Se on matematiikkaa. Jos matkustajista 80 % on entisiä ja 20 % uusia, niin se merkitsee, että matkustajamäärä on kasvanut 25 %.

Ajattele vaikka niin, että jos matkustajia on nyt 1000, niin heistä 800 on entisiä ja 200 uusia. Nousu 800 matkustajasta 1000 matkustajaan vastaa 25 % kasvua. Kun huomioidaan se, että tuo kokeilu oli erittäin rajoitettu alueellisesti, myyntikanavallisesti ja ajallisesti ja aika sekava muuttuvine voimassaoloaikoineen, niin tuo 25 % on aivan valtava menestys.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nuo prosentit eivät olleet kaikista tehdyistä matkoista, vaan ainoastaan niistä jotka tehtiin lyhytmatkalipulla. Niistä ei siis voi päätellä, että matkustajamäärä olisi kasvanut 25 %, koska matkoja tehdään huomattava määrä muilla lipuilla. Niistä voi ainoastaan laskea, että uusia matkoja oli 20 % x 70 000 = 14 000, mutta koska samaan aikaan kokeilualueella tehtyjen matkojen kokonaismäärää ei tiedetä, niin näillä tiedoilla ei pysty laskemaan montako prosenttia matkustajamäärä nousi. Koko HSL-alueella tehdään n. 30 miljoonaa matkaa kuukaudessa, eli matkojen määrä koko HSL-alueen tasolla nousi n. 0,05 % tuon kokeilun seurauksena.
 
Jaahas, johtopäätöksenä siis, ettei jatkoon:
”Selvityksen perusteella meidän ei ole taloudellisesti järkevää kehittää lyhyiden joukkoliikennematkojen lippua nykyisen valikoiman oheen, sillä se tarkoittaisi huomattavasti vähemmän lipputuloja ilman merkittävää kysynnän kasvua tilanteessa, jossa infrakorvaus- ja operointikustannuksemme ovat kasvussa”, Särkkäaho toteaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietenkin tuo, että lippua käyttäneistä 20 % olisi uusia matkustajia oltaisiin voitu tulkita myös erittäin suureksi nousuksi, koska:
  • Lipun ostaminen oli tehty sen verran kryptiseksi, että sen hankkiminen vaati paitsi oikean asuinpaikan, myös merkittävää harrastuneisuutta
  • Lipulla matkustaessa saattoi saada tarkastusmaksun itsestään riippumattomista syistä, koska ajoneuvosta olisi joutunut pahimmillaan poistumaan liikennevaloissa
Mutta toki, kun tarkoituksena oli osoittaa ettei hinta vaikuta autolla tai taksilla kulkeviin henkilöihin, saatiin haluttu lopputulos.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, minkähänlainen lopputulos olisi saatu, jos näitä olisi myyty R-kioskilta käteistä vastaan.
 
Vähän kummastuttaa ketä varten tämä selvitys tehtiin. Ne jotka olivat valmiita hyväksymään että halvempi lippu pudottaa lipputuloja enemmän kuin se lisää matkustajia olisi uskonut näin sanottaessakin ilman selvitystä. Taas ne, jotka ovat peräänkuuluttaneet A-vyöhykken lippua/ratikkalippua takaisin/yleensä pienempää joukkoliikenteen kynnyshintaa eivät taas kelpuuta selvityksen tuloksia, koska vaikka selvitystä ei olisi tahallaan pedattu antamaan haluttu tulos, niin se oli selvää jo etukäteen annetuista tiedoista, ettei selvitys mittaa kunnolla spontaanin matkustamisen kysyntää.

Minusta 20% uusia matkustajia on kuitenkin huikea tulos vaikka uudet matkustajat tulivat "vääristä" ryhmistä. Vaikka se ei perustelisi kokeillunlaisen lyhyen matkan lipun vakinaistamista, niin se minusta perustelee uutta kokeilua, jossa lipputuote on muokattu vähintään seuraavalle pysäkille voimassa olevaksi ja sen voi ostaa pankkikortilla lukijalta.

Ideaalisti kokeilu kestäisi ainakin vuoden ja siinä ei valikoitaisi matkustajia postinumeron mukaan vaan se olisi rajoitettu joko vyöhykkeeseen (tod.näk. A) tai kulkumuotoon esimerkiksi vain ratikkaan, jolloin saataisiin samanlainen kokeilu kuin edelsi ratikkalipun käyttöönottoa. Näissä tai ihan muunkinlaisten lyhyen matkan lippujen kanssa pitää ratkaista kuinka ne toimivat vyöhykettä ylittäessä, eli annetaanko lipun kilpailla lisävyöhykelipun kanssa. Jos kokeilu on vain A-vyöhykkeellä , kaikilla ennestään kausilipulla kulkevilla on jo vähintään lisäksi B-vyöhykkeelle kelpaava lippu ei tarvitse miettiä syökö lipputyyppi suuren osan lisävyöhykelippujen osuudesta. Pelkästään ratikoihin rajoittuvalla vaihto-oikeuttamattomalla lipulla ei muutenkaan voisi mennä C-vyöhykkeelle.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös