Espoon kaupunkirata

Viimeksi muokattu:
Mutta hiukan ihmetyttää, mikä vaatii liikenteen keskeyttämisen vielä ensi vuonnakin?
Syytä en tiedä, mutta muistelisin, että ennen ensimmäistä katkoa oli vielä epäselvää tarvitaanko kolmatta katkoa vai ei. Jossain vaiheessa se kolmaskin varmistui.
 
Tikkurilan asemalla on suljettu kaksi raidetta. Uutisessa lukee näin:

Vaikka työ raiteilla valmistuu heinäkuun puolivälissä, aikataulumuutokset ovat voimassa 27.7. asti, koska samaan aikaan tehdään töitä myös Espoon kaupunkiradalla.


Miksi Helsingin ja Hiekkaharjun välillä täytyy mennä vähemmän liikennettä, jos Leppävaarasta länteen ei ole liikennettä? Onko tuossa kyse vain siitä, ettei haluta suunnitella kalustokiertoa lyhyelle ajanjaksolle?
 
Tästä se taas alkaa, eli Leppävaaran ja Kauklahden (tai käytännössä Karjaan) välillä ei hetkeen kulje junia.
Ei kulje, ei. Tosin tänä aamuna huomasin, että ainakin yhden Sm5:sen sisänäyttö ei suostunut uskomaan sitä. Ja Reidarkin vakuutteli "tämän junan jatkavan Kirkkonummelle", kun tultiin Huopalahteen. Ulkokilvissä määränpäänä näkyi kyllä Leppävaara, reittitunnus U puuttui kylläkin. Sisätilojen kattoihin kiinnitetyissä näytöissä määränpäänä näkyi todellinen määränpää eli Leppävaara, ilman reittitunnusta.
 
Eilen myös I-junassa kuulutettiin vaihtoyhteydestä Kauklahden ja Kirkkonummen lähijuniin Huopalahdessa. Joskin kyseinen vuoro oli myös Vehkalan väliin jättävä vuoro ja Vehkalakin silti kuulutettiin.
 
Joskin kyseinen vuoro oli myös Vehkalan väliin jättävä vuoro ja Vehkalakin silti kuulutettiin.
Viime vuonna kuulutettiin Vantaankosken/Kivistön ja Vehkalan lähestyessä, että "Hyvät matkustajat, ratatöistä johtuen tämä juna ei pysähdy Vehkalassa. Vehkalaan pääset vaihtamalla junalla Vantaankoskella tai Kivistössä.", vaikka Vehkala silti kuulutettiinkin.
 
Miksi Helsingin ja Hiekkaharjun välillä täytyy mennä vähemmän liikennettä, jos Leppävaarasta länteen ei ole liikennettä? Onko tuossa kyse vain siitä, ettei haluta suunnitella kalustokiertoa lyhyelle ajanjaksolle?
Ei. Pääradan ja Rantaradan (pois lukien A-junien) kierrot ovat erillään, joten rantaradan katkolla ei I-, P- ja K-juniin ole vaikutusta kunhan A-junat kulkevat normaalisti.
Syy miksi I-, P- ja K-junat kulkevat nyt harvennetusti on Tikkurilassa olevat Vantaan ratikan työt, jotka ovat sulkeneet raiteet 5 ja 6. Täten molempien suuntien I-, P- ja K-junat joutuvat käyttämään raidetta 4. Tämä vaatii yhteisen 10 minuutin vuorovälin, jotta junat pääsevät Tikkurilasta ohi.
 
Syy miksi I-, P- ja K-junat kulkevat nyt harvennetusti on Tikkurilassa olevat Vantaan ratikan työt, jotka ovat sulkeneet raiteet 5 ja 6. Täten molempien suuntien I-, P- ja K-junat joutuvat käyttämään raidetta 4. Tämä vaatii yhteisen 10 minuutin vuorovälin, jotta junat pääsevät Tikkurilasta ohi.
Tuohan ei ollut tässä kysymys. Kysymys oli, miksi pääradan vuoroväli on harvempi 17.7.-27.7, kun Tikkurilan raiteet on siinä vaiheessa palautettu jo käyttöön.
 
Minkä takia Espoon kaupunkiradan tunnuksena esitetään A:ta ja Siuntioon ajetaan nyt Y-junaa? Eivätkö E ja S olisi kaikin puolin loogisemmat vaihtoehdot?

Vaihtaisin myös Z-junan L:ksi kun kerta Lahteen menee suurin osa vuoroista. Nykyinen L voisi olla K niinkuin Kirkkonummi. Keravalle voisi kulkea N kuten ennenkin, varsinkin kun reittiä aiotaan jatkaa Nikkilään. Yksi erikoisuus on myös se, että osa R-junista jatkaa Tampereelle, mutta T-junat päättyvät aina Riihimäelle.
 
Viimeksi muokattu:
E olisi kyllä ehdottomasti järkevämpi tunnus kuin A. S:ää halutaan kai välttää lähijunissa, koska se on myös Pendolinon tunnus. Keravalle/Nikkilään tarvitaan sekä K että N, koska vain osa junista jatkaisi Nikkilään tai toisena selvitettynä vaihtoehtona N-junat kulkisivat vain Nikkilän ja Keravan välillä eli yhteys olisi vaihdollinen.
 
Vaihtaisin myös Z-junan L:ksi kun kerta Lahteen menee suurin osa vuoroista. Nykyinen L voisi olla K niinkuin Kirkkonummi. Keravalle voisi kulkea N kuten ennenkin, varsinkin kun reittiä aiotaan jatkaa Nikkilään. Yksi erikoisuus on myös se, että osa R-junista jatkaa Tampereelle, mutta T-junat päättyvät aina Riihimäelle.
Linjatunnusten vaihtaminen keskenään ei ainakaan auta satunnaisia matkustajia. Kerran kun tunnus on vakiintunut, sitä ei kannata vaihtaa ilman erittäin hyvää syytä. E:stä olen samaa mieltä, että se on tunnuksena A:ta parempi. Kummatkin ovat tosin esiintyneet alustavissa materiaaleissa eli voi hyvin olla, että se tuleekin.

Keravalle/Nikkilään tarvitaan sekä K että N, koska vain osa junista jatkaisi Nikkilään tai toisena selvitettynä vaihtoehtona N-junat kulkisivat vain Nikkilän ja Keravan välillä eli yhteys olisi vaihdollinen.
Tähän vielä lisäyksenä, että ei ole tarkoituksenmukaista (tai välttämättä edes mahdollista) ajaa 2- ja 3-yksikköisiä junia Nikkilään. K-junan takaosa pitäisi siis joka tapauksessa irrottaa Keravalla ennen matkan jatkumista. Lisäksi, nyt suunnitelulla 30-60 min vuorovälillä vaihtoyhteydet nopeampiin lähijuniin voitaisiin mahdollistaa Keravalla, joten suurin osa todennäköisesti vaihtaisi junaa. On siis järkevämpi ajaa nuo kaksi täysin erillään toisistaan.
 
Keravalle/Nikkilään tarvitaan sekä K että N, koska vain osa junista jatkaisi Nikkilään tai toisena selvitettynä vaihtoehtona N-junat kulkisivat vain Nikkilän ja Keravan välillä eli yhteys olisi vaihdollinen.
Ei muillakaan linjoilla (kuten U, M, R, Z) ole erillisiä tunnuksia, vaikka osa vuoroista ajaa vain osan reitistä. N on ihana tähänkin asti ollut Keravalle päättyvä linja, jatkossa vain osa vuoroista päättyisi Keravalle.

Pääradan uudet lisäraiteet valmistuvat ennen Nikkilän rataa, joten erillisiä Keravalle päättyviä vuoroja tuskin edes jäisi. Pitäähän Järvenpään uusille kaupunkiraiteille myös ajaa junia, kysyntää olisi juurikin 4 junalle tunnissa (2 junaa ajaisi Nikkilään, yhteinen vuoroväli 10 min). Kaupunkiradalla olisi siis jatkossa Hiekkaharjun yläpuolella Nikkilän N- sekä Järvenpään J-junat.
Tähän vielä lisäyksenä, että ei ole tarkoituksenmukaista (tai välttämättä edes mahdollista) ajaa 2- ja 3-yksikköisiä junia Nikkilään. K-junan takaosa pitäisi siis joka tapauksessa irrottaa Keravalla ennen matkan jatkumista.
En usko, että on kannattavaa pätkiä junia noin lyhyen välin takia. Varsinkin, kun henkilökuntakuluihin se ei paljoa nykyään vaikuta. Siihen menee aikaakin, jolloin pahimmillaan tarvittaisiin lisäjuna kalustokiertoon. Kaksi yhden yksikön pendelijunaa Kerava-Nikkilä-välillä olisi yksi vaihtoehto (20 min ajoaika + 10 min kääntöaika), mutta ymmärtääkseni ollaan puuhailtu ihan suoraa junaa Helsinkiin.
S:ää halutaan kai välttää lähijunissa, koska se on myös Pendolinon tunnus.
Hah hah. Kuinkakohan monelle ihmiselle todistettavasti meni Sm2 ja Sm3 sekaisin keskenään silloin, kun Kirkkonummelle pääsi S-junalla ja Pendolinolla? Eli istui Pendoon, kun tarkoitus oli mennä lähijunaan - tai istui Sm2:seen, kun piti päästä nopeasti Turkuun?

Nythän ongelma on vielä olemattomampi, kun VR ei viitsi pysäyttää kaukojunia Kirkkonummella muutenkaan - Siuntiosta puhumattakaan.
 
En usko, että on kannattavaa pätkiä junia noin lyhyen välin takia. Varsinkin, kun henkilökuntakuluihin se ei paljoa nykyään vaikuta. Siihen menee aikaakin, jolloin pahimmillaan tarvittaisiin lisäjuna kalustokiertoon. Kaksi yhden yksikön pendelijunaa Kerava-Nikkilä-välillä olisi yksi vaihtoehto (20 min ajoaika + 10 min kääntöaika), mutta ymmärtääkseni ollaan puuhailtu ihan suoraa junaa Helsinkiin.
Ei tässä ole kyse pelkästään liikennöintikustannuksista vaan myös siitä, minkä verran upouuden laiturin rakentaminen maksaa ym. Tässä lainaus vuoden 2015 tarveselvityksestä:
Liikennöintimallin [jossa kaupunkiradan juna jatkaa Nikkilään] etuna on, että se tarjoaisi vaihdottoman junayhteyden ratavyöhykkeeltä pääkaupunkiseudulle. Tarkastelujen perusteella kuitenkin aamuhuipputunnilla noin 50 % matkustajista vaihtaisi suorasta junayhteydestä huolimatta nopeampiin juniin Keravalla ja noin 20 % matkustajista jatkaisi pohjoiseen Keravalta. Vain 20 % Kerava–Nikkilä-radan matkustajista käyttäisi vaihdotonta yhteyttä. 10 % matkustajista jäisi Keravan aseman ympäristöön tai jatkaisi muulla kulkuneuvolla eteenpäin.

Yksiköiden erottaminen ja yhdistäminen Keravalla ei ole järkevää, minkä vuoksi vaihdottomassa yhteydessä Keravan ja Nikkilän välillä jouduttaisiin myös liikennöimään turhaan kahden tai kolmen yksikön mittaisilla junilla. Lisäksi Kerava–Nikkilä-välin uudet asemat pitäisi mitoittaa kolmelle junayksikölle, mikä lisäisi investointikustannuksia. Kaupunkiradan liikenne toimii käytännössä erillään muusta liikenteestä ja Kerava–Nikkilä-välin liittäminen siihen lisäisi tavaraliikenteen häiriöiden heijastumista kaupunkiradan liikenteeseen. Lyhyet kääntöajat Nikkilässä ja junakohtaukset yksiraiteisella radalla lisäisivät myös Keravan kaupunkiradan liikenteen häiriöherkkyyttä.

Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi suoraa junayhteyttä ei nähty riittävän houkuttelevana vaihtoehtona ja se päätettiin jättää pois jatkotarkasteluista.

Suoran yhteyden ajaminen kaukoraiteita pitkin voisi toimia, kun niin moni vaihtaa nopeamman junan kyytiin joka tapauksessa, mutta Keravan vaihdejärjestelyt ja radan kapasiteetti eivät käytännössä mahdollista sellaista nykytilanteessa.
 
Takaisin
Ylös