Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Helsingin seudun liikenteen (HSL) joka kymmenes bussilinja on niin tappiollinen, että lipputulot kattavat alle kymmenen prosenttia kuluista.

Tappiollisimpia reittejä löytyy yölinjoista, lähibusseista ja maaseudun reiteistä. Lipputulot kattoivat esimerkiksi yölinjojen kokonaiskuluista vain 14 prosenttia. Monella huonosti kannattavalla linjalla on keskimäärin vain muutama matkustaja vuoroa kohden.

Tällaisia ja muita aiheeseen liittyviä asioita löytyy YLEn 12.2.20226 julkaisemasta uutisesta.
 
Yölinjakohtainen kustannustarkastelu erikseen on taas malliesimerkki osaoptimoinnista. Kyseessä on käytännössä normaalien linjojen viimeisten lähtöjen ajamista eri reitillä, niistä leikkaaminen tekee myös päivän lähdöistä vähemmän houkuttelevia, kun rajallisemmat vaihtoehdot paluumatkalle.
 
Helsingin seudun liikenteen (HSL) joka kymmenes bussilinja on niin tappiollinen, että lipputulot kattavat alle kymmenen prosenttia kuluista.

Tappiollisimpia reittejä löytyy yölinjoista, lähibusseista ja maaseudun reiteistä. Lipputulot kattoivat esimerkiksi yölinjojen kokonaiskuluista vain 14 prosenttia. Monella huonosti kannattavalla linjalla on keskimäärin vain muutama matkustaja vuoroa kohden.

Tällaisia ja muita aiheeseen liittyviä asioita löytyy YLEn 12.2.20226 julkaisemasta uutisesta.
Tilastoissa lasketaan kuitenkin jokainen linjavariantti erikseen (esim. 787, 787A ja 787K). Toki artikkelissa sanotaan, että
Joidenkin huonosti kannattavien linjojen auto palaa lähtöpisteeseen paljon täydempänä varianttilinjana, jonka reitti ja kirjaintunnus poikkeavat tulomatkasta.
Tilastojen mukaan linjan 175V kustannus / matkustaja on 17,08€, mutta linjalla 175 luku on 2,65€. Kuitenkin kaikki linjan 175 vuorot kulkevat myös linjalla 175V, joten olisi parempi esittää ne luvut yhdessä.
 
Yksi kalleimman pään linjoista on Nuppulinnan ja Purolan lakkautettujen seisakkeiden vuoksi perustettu korvaava bussilinja. Tuleeko muka halvemmaksi ajaa kokonaista bussilinjaa, kuin ylläpitää minimibudjetilla olemassa olevaa seisaketta ja pysäyttää olemassa olevat junat siinä? Tai vaikka joka toinen juna, kuten ennen vanhaan oli H-juna. Nyt lähijunat paahtavat tuossa asuinalueiden ohi 10 kilometriä pysähtymättä.

Toisin kuin esimerkiksi Luomassa, näillä seisakkeilla on betonilaiturit ym., täyttivät kaikki minimivaatimukset. Sm4/5/7:t kiihtyvät sen verran nopeammin kuin Sm2, että pysähdysten vaatimat 2 minuuttia saisi kurottua jo siirtämällä kaikki Sm2:t pois R-junilta.

Yksi perustelu seisakkeiden lakkauttamiselle oli junaliikenteen sujuvoittaminen, mutta se ei enää päde, kun Keravan kaupunkirataa ollaan jatkamassa ainakin Jokelaan asti.
 
Yksi kalleimman pään linjoista on Nuppulinnan ja Purolan lakkautettujen seisakkeiden vuoksi perustettu korvaava bussilinja. Tuleeko muka halvemmaksi ajaa kokonaista bussilinjaa, kuin ylläpitää minimibudjetilla olemassa olevaa seisaketta ja pysäyttää olemassa olevat junat siinä?
Se sama bussi hoitaa myös alueen koulukuljetuksia eli siitä bussista pitää maksaa joka tapauksessa.
 
Yksi perustelu seisakkeiden lakkauttamiselle oli junaliikenteen sujuvoittaminen, mutta se ei enää päde, kun Keravan kaupunkirataa ollaan jatkamassa ainakin Jokelaan asti.
Ja Helsinki–Riihimäki -hankkeen vuoksi Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet puretaan.
Toisin kuin esimerkiksi Luomassa, näillä seisakkeilla on betonilaiturit ym., täyttivät kaikki minimivaatimukset. Sm4/5/7:t kiihtyvät sen verran nopeammin kuin Sm2, että pysähdysten vaatimat 2 minuuttia saisi kurottua jo siirtämällä kaikki Sm2:t pois R-junilta.
Vain 3 R-junaa per suunta per arkipäivä liikennöidään Sm2-kalustolla.
 
Ja Helsinki–Riihimäki -hankkeen vuoksi Nuppulinnan ja Purolan seisakkeet puretaan.
Onpas hyödyllinen kaupunkirata, kun pysähdyksiä on yhtä harvoin kuin R-junalla. Pitäisikö Riihimäki-Lahti-ratakin muuttaa yksiraiteiseksi tavararadaksi tai non-stop-kaukojunaksi, kun ei sielläkään ole merkittäviä kaupunkeja matkan varrella?
Vain 3 R-junaa per suunta per arkipäivä liikennöidään Sm2-kalustolla.
Juuri siksi olisi helppoa heivata ne pois häiritsemästä aikataulua.
Se sama bussi hoitaa myös alueen koulukuljetuksia eli siitä bussista pitää maksaa joka tapauksessa.
Ennen seisakkeiden lakkauttamista koululaisten kuljetus tuli Tuusulalle halvemmaksi taksilla. Sama koskee noita "3 matkustajaa per vuoro" Sipoon ja Siuntion linjoja, olisi halvempaa tehdä sopimus paikallisen tilataksin kanssa.
 
Onpas hyödyllinen kaupunkirata, kun pysähdyksiä on yhtä harvoin kuin R-junalla. Pitäisikö Riihimäki-Lahti-ratakin muuttaa yksiraiteiseksi tavararadaksi tai non-stop-kaukojunaksi, kun ei sielläkään ole merkittäviä kaupunkeja matkan varrella?

Juuri siksi olisi helppoa heivata ne pois häiritsemästä aikataulua.
Kun katsoo kartta on helppo havaita, miksi Purolan ja Nuppukylän seisakkeet lakkautettiin. Ne ovat keskellä metsää ja peltoa, jonka lisäksi on muutama hassu talo siellä täällä.

Kuitenkin R-junien pysähtyminen Purolassa ja Nuppukylässä hidastaisi Tampereen ja Helsingin välistä matkaa 4-5 minuuttia ja aika Regio Express -tyylisten R-junien olisi myös paljon vaikeampi pysyä poissa nopeampien junien tieltä.

Jos Purolasta ja Nuppukylästä olisi päivässä vaikka yhteensä 25-50 junamatkustajaa, ei olla lähelläkään Regio Express tyyppiseen liikenteeseen sopivia lukuja. Lisäksi Jokela, Järvenpää ja Saunakallio ovat myös aika lähellä, joten muutaman Purolan ja Nuppukylän seisakkeita kävelyetäisyydeltä potentiaalisesti käyttävän matkustajan on syytä käyttää liityntää sinne. Yleisin liityntätapahan tuolla lienee ajo autolla asemalle kuljettajana tai matkustajana.
 
Viimeksi muokattu:
Kun katsoo kartta on helppo havaita, miksi Purolan ja Nuppukylän seisakkeet lakkautettiin. Ne ovat keskellä metsää ja peltoa, jonka lisäksi on muutama hassu talo siellä täällä.
Toisaalta on myös ihan hyvät edellytykset pystyttää lisää isompiakin hassuja taloja, kun junamatka Helsingin keskustaan kestää vain hieman yli puoli tuntia.

Jos Purolasta ja Nuppukylästä olisi päivässä vaikka yhteensä 25-50 junamatkustajaa, ei olla lähelläkään Regio Express tyyppiseen liikenteeseen sopivia lukuja.
Nuppulinnaa käytti HSL:n arvion mukaan 63000 matkustajaa vuonna 2014. Se on n. 172 joka päivä.
 
Vertailun vuoksi, Siuntion (96 junaa/viikko) ja Jokelan (4 junaa/tunti) asemia käytti vuonna 2024 40-42 000 matkustajaa per asema.
Milläköhän tapaa laskenta ollaan toteutettu, kun on vähän vaikea uskoa Jokelan aseman noin alhaista lukua. Onhan se kuitenkin keskellä isohkoa samannimistä taajamaa, toisin kun peltojen ympäröimä Nuppulinna. VR:n laskelmien mukaan Nuppulinnaa käytti 18980 matkustajaa v. 2014, mutta se taas ollaan laskettu vain sinne ostettujen lippujen määrällä, ja mm. kausilipun käyttäjä näkyy laskelmassa vain yhtenä käyttäjänä, joten sitä lukua ei voi kovin tosissaan ottaa.
 
Milläköhän tapaa laskenta ollaan toteutettu, kun on vähän vaikea uskoa Jokelan aseman noin alhaista lukua. Onhan se kuitenkin keskellä isohkoa samannimistä taajamaa, toisin kun peltojen ympäröimä Nuppulinna. VR:n laskelmien mukaan Nuppulinnaa käytti 18980 matkustajaa v. 2014, mutta se taas ollaan laskettu vain sinne ostettujen lippujen määrällä, ja mm. kausilipun käyttäjä näkyy laskelmassa vain yhtenä käyttäjänä, joten sitä lukua ei voi kovin tosissaan ottaa.
Pitää olla Jorvaksen asema, ei Jokelan. Kyllä osaan kirjoittaa...
 
Kun katsoo kartta on helppo havaita, miksi Purolan ja Nuppukylän seisakkeet lakkautettiin. Ne ovat keskellä metsää ja peltoa, jonka lisäksi on muutama hassu talo siellä täällä.
Ei ne sen pienempiä paikkoja ole, kuin monet muutkaan käytössä olevat seisakkeet. Ympärillä on myös alueita kuten Kellokoski, joista on helppo tulla autolla asemalle. Alueelle mahtuisi paljon lisääkin, se voitaisiin esim. koplata MAL:liin.
Kuitenkin R-junien pysähtyminen Purolassa ja Nuppukylässä hidastaisi Tampereen ja Helsingin välistä matkaa 4-5 minuuttia ja aika Regio Express -tyylisten R-junien olisi myös paljon vaikeampi pysyä poissa nopeampien junien tieltä.
Ei Purolan ja Nuppukylän pysähdykset kaupunkiradalla vaikuttaisi mitenkään kauko- tai R-juniin.

Lisäisin palautettavien asemien joukkoon myös Palopuron. Etelä-Hyvinkäälle rakentuu koko ajan uutta asutusta, jonka luontevin auto/bussiliityntäpiste olisi viereisessä Palopurossa sen sijaan, että pitäisi ajella/pyöräillä/mennä bussilla ensin 10 minuuttia pohjoiseen, että pääsisi kohti etelää.

Palopuroon mahtuisi myös heittämällä kaksinkertainen määrä asukkaita aseman välittömään läheisyyteen, ja uskoisin kaupungin olevan kiinnostunut alueen kehityksestä, mikäli seisake luvattaisiin takaisin.
 
Pitää olla Jorvaksen asema, ei Jokelan. Kyllä osaan kirjoittaa...
Rantaradalla on toki vähäliikenteisiä asemia, mutta kun viimeinen vilkas lähiliikenneasema on Kirkkonummi nuo pysähdykset ovat jossain määrin ymmärrettäviä. Lisäksi Espoon ja Kirkkonummen rajoilla on ollut suunnitteilla rakennushankkeita.
Ei Purolan ja Nuppukylän pysähdykset kaupunkiradalla vaikuttaisi mitenkään kauko- tai R-juniin.

Lisäisin palautettavien asemien joukkoon myös Palopuron. Etelä-Hyvinkäälle rakentuu koko ajan uutta asutusta, jonka luontevin auto/bussiliityntäpiste olisi viereisessä Palopurossa sen sijaan, että pitäisi ajella/pyöräillä/mennä bussilla ensin 10 minuuttia pohjoiseen, että pääsisi kohti etelää.
Käsittääkseni Purolan, Nuppukylän tai Palopuron pysähdykset vaikuttaisivat hidastavasti kaikkiin noilla asemilla pysähtyviin juniin. Ei sitä kumminkaan olla tekemässä mitään linjaa, jonka pääteasemana olisi Palopuro, jolloin kauempaa tai kauemmas ei olisi matkustajia.

Realistisissa skenaariossa noilla asemilla pysähtyvä juna pysähtyisi ainakin Jokelassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä ja osa jatkaisi myös Hämeenlinnan ja Toijalan kautta Tampereelle.

Eivät nuo uudet raiteet enää Järvenpään tai pohjoispuolella ole K-juna tyyppistä kaupunkirataa, vaan niitä rakennetaan lähinnä Regio Express - käyttöön ja osa Tampere -Helsinki pikajunista voisi käyttää niitä myös.
 
Takaisin
Ylös