Länsimetro

[kouvo]

Voisi tehdä yhden todella korkean talon metroasemalle ja sitten pienempiä tornitaloja sen ympärille. Saaren rannoille sitten voisi sijoittaa venelaitureita ja kelluvia veneasuntoja. Pieni uimaranta ja lähikauppakin olisivat kivoja. Kun saari on pieni, rakentamisen on oltava tehokasta. Voi kuvitella vaan, millaiset maisemat sieltä meren ääreltä olisi tornitalon huipulta!

Eräänlaisen ongelman muodostaa kyllä se, että tornitalojen huipuilta olisi varmasti hulppeat maisemat mutta alemmissa kerroksissa ihmiset asuisivat syvissä kuiluissa "ikuisessa yössä". Koivusaari on pinta-alaltaan niin pieni pläntti että se on rakennettava kohtuuttoman tehokkaasti, jotta metroaseman rakentamiselle saadaan edes jonkinlainen tekosyy.

 

[kemkim]

Eräänlaisen ongelman muodostaa kyllä se, että tornitalojen huipuilta olisi varmasti hulppeat maisemat mutta alemmissa kerroksissa ihmiset asuisivat syvissä kuiluissa "ikuisessa yössä".

Ylempiin kerroksiin voitaisiin siksi rakentaa asuntoja ja alemmat kerrokset varata toimistoille. Toimistojen ja asuntojen kesken olisi sitten yhteinen kattoterassi ja -saunaosasto, jonne voisi mennä paistattamaan päivää vaikka ruokatunnilla ja saunomaan tarpeen tullen.

 

[petteri]

Eräänlaisen ongelman muodostaa kyllä se, että tornitalojen huipuilta olisi varmasti hulppeat maisemat mutta alemmissa kerroksissa ihmiset asuisivat syvissä kuiluissa "ikuisessa yössä". Koivusaari on pinta-alaltaan niin pieni pläntti että se on rakennettava kohtuuttoman tehokkaasti, jotta metroaseman rakentamiselle saadaan edes jonkinlainen tekosyy.

Jos ei tykkää tiiviistä asumisesta. voi muuttaa kauemmaksi keskustasta. Ei kaikkia alueita tarvitse rakentaa samalla lailla.

Aika paljon asukkaita mahtuisi Koivusaareen, jos sinne rakennettaisiin vaikka 15-20 kerroksen korkuisia rakennuksia. Suuri osa piha-alueista voitaisiin varmaan kattaa ja lämmittää, niin talvellakin olisi tarjolla mukava "talvipuutarha". Muutenhan korkeat talot luovat "tuulista" tilaa, joka ei sovi kylmään ilmastoomme. Mutta jos pihat katetaan, ei tuotakaan ongelmaa ole.

Olisihan mukava mennä talvellakin kuivin jaloin kauppaan, metroon ..... tai vaikka Stockmannille.

Kun koivusaari on aika pieni ailue varjostus ja pienilmasto-ongelma on varmaan hallittavissa. Siitä olisi sitten helppo liikkua metrolla joka suuntaan.

 

[kemkim]

Aika paljon asukkaita mahtuisi Koivusaareen, jos sinne rakennettaisiin vaikka 15-20 kerroksen korkuisia rakennuksia.

Minä ehdottaisin jopa vieläkin korkeampia. Sellaisia, joita Merihakaan aluksi ehdotettiin, mutta jotka typistettiin nykyiseen olomuotoonsa. Vuosaaren Cirruksen korkuiset olisivat jo varmaan tarpeeksi tehokkaita. Yksi torni voisi olla sitten se maamerkkitorni, joka olisi vielä korkeampi. Ei ole tekniikka tai mikään muu ongelma, vaan asenteet ehkä enimmäkseen, Suomessa kun on totuttu enemmän maan tuhlaukseen kuin tehokkaaseen rakentamiseen. Jos luontoa otetaan punainen tupa ja perunamaa -tyyppiseen käyttöön, se on ok, mutta jos paljon pienempi siivu halutaan rakentaa suuren maailman tyyliin, se on kamalaa ihmisten mielestä.

 

[Aleksi.K]

No niin, nyt alkaa olemaan metroasemat sitten jo pikku hiljaa selvillä. Niitä tulenee nyt alkuun Matinkylään asti. Milloinkohan olisi Kivenlahden vuoro?

 

[339-DF]

HKL valmistautuu taloussuunnitelmassa uusien metrojunien ostoon. En ymmärrä. Hankittaisiinko uudet junat korvaamaan 80-luvun kalustoa vai länsimetron tarpeisiin?

Jos ajatellaan, että metro muuttuu seudulliseksi liikennevälineeksi, niin eikös Espoossa oltu vahvasti sitä mieltä, ettei sitä sitten enää liikennöi HKL vaan joku muu organisaatio (Junakalusto Oy? Länsimetro Oy?)? Jos näin on, niin miksi HKL varautuu hankkimaan junia joita se ei kuitenkaan koskaan hanki? Ihan oikein, että hankintaan varaudutaan, mutta hankinta kuulunee jollekin ihan muulle kuin HKL:lle.

 

[vristo]

HKL valmistautuu taloussuunnitelmassa uusien metrojunien ostoon. En ymmärrä. Hankittaisiinko uudet junat korvaamaan 80-luvun kalustoa vai länsimetron tarpeisiin?

Minuakin kiinnostaa, mitä nyt ollaan hankkimassa. Taas uusi junatyyppi vaiko mikä? Miten olisi välivaunut M200:siin, jolloin niistä saisi vaikkapa 12 kappaletta kolme- tai nelivaunuisia metrojunia. Toki se on jo hieman vanhahtava junatyyppi, mutta kuitenkin ymmärtääkseni on ollut aika hyvä ostos.

Jos ajatellaan, että metro muuttuu seudulliseksi liikennevälineeksi, niin eikös Espoossa oltu vahvasti sitä mieltä, ettei sitä sitten enää liikennöi HKL vaan joku muu organisaatio (Junakalusto Oy? Länsimetro Oy?)? Jos näin on, niin miksi HKL varautuu hankkimaan junia joita se ei kuitenkaan koskaan hanki? Ihan oikein, että hankintaan varaudutaan, mutta hankinta kuulunee jollekin ihan muulle kuin HKL:lle.

HKL:n viimeisiä pyristelyjä ? No, odotellaan seutuorganisaation selvityksen valmistumista.

 

[kuukanko]

eikös Espoossa oltu vahvasti sitä mieltä, ettei sitä sitten enää liikennöi HKL vaan joku muu organisaatio (Junakalusto Oy? Länsimetro Oy?)?

Viime aikoina Espoon virkamiehet ovat kirjoitelleet, että länsimetroakin liikennöi HKL-Metroliikenne, mutta metroliikenteen tilaajaksi muuttuu YTV (tosin tilaajakysymys nyt voi muuttua jo aikaisemminkin seutuorganisaatioselvityksen seurauksena).

 

[Antero Alku]

Milloin Jokeri oli 1. kerran tapetilla?

HKL julkaisi Jokeri-pikaratikan 1990. HKL:n suunittelujohtajana oli silloin Pentti Santaharju.

Johtaja vaihtui 1993 Seppo Vepsäläiseksi, jonka työura alkoi Metrotoimistosta 1970-luvulla. Jokeri siirtyi käytännössä mappiin Ö. Eihän sellainen ole tarpeen, kun kaikki matkustavat keskustan kautta - paitsi autoilijat, jotka pääsevät kehäteitä suoraan töihinsä.

Antero

 

[vristo]

Johtaja vaihtui 1993 Seppo Vepsäläiseksi, jonka työura alkoi Metrotoimistosta 1970-luvulla.

Kaikelle kunnoituksella asianomaista kohtaan, ammattitaitoa toki varmasti on, mutta tämä selittää kaiken nykyisen metromyönteisyyden ja ratikkaviileyden HKL-SUY:ssä minulle . Olen sitä jotenkin epäillytkin, mutta en ole saanut vahvistusta asialle.

 

[linjsuun]

1)Missä sitten, jos saa kysyä?

2) Näistä järjestelmien integroimisesta on tällä palstalla keskusteltu aika ajoin. Oma käsitykseni on, että vaikka se olisi teknisesti aika helppo toteutttaa, niin hallinnollisesti ei. Erot VR:n ja HKL:n yrityskulttuureissa ja VR:n monopoli rautatiehenkilöliikenteessä estävät ainakin toistaiseksi tehokkaasti integroinnin. Kaupallinen integrointi, vaiheittain esim luomalla ensin yhteinen raideliikennelinjakartta, ja lopuksi nimittämällä kaikkia VR:n YTV-alueen sisäällä ajettavia lähijunalinjoja "metroksi", olisi helpompi toteuttaa jos vain tahtoa löytyisi.

Vastaukset kumpaankin edellä olveaan:
1) TKK / Liikennelabra (prof.Lyly)
2) Olen hieman eri mieltä tuon yrtiyskulttuurin vaikutuksesta, mutta samaa mieltä Rainerin kanssa tahdon puuttumisesta, joka näyyttää paitsi jokoliikenteen hoidossa, myös monessa muussa asiassa olevan suurin este Helsingin seudun kehittämisessä.

Samanlaista on itse asiassa Pariisin seudeulla. SNCF (VR) on vielä enemmän monopoli kuin täällä, se on sama kun meidän vanha VR ja Rautatiehallitus yhdistettynä. RATP (vast. HKL) taas on keskustan ja osan lähilliikenten osalta myös monopoliasemassa, ja pitkään eivät tulleet toimeen keskenään. Sitten sedun ylin hallintoelin (vastaa meidän lääninhallintoa) otti ohjaukset käsiin, ja yhteistyö alkoikin sujua.

 

[karihoo]

Tänään Hesari uutisoi Kampin bussiterminaalin mahdollisesta lopettamisesta länsimetron myötä.

 

[Antero Alku]

Tänään Hesari uutisoi Kampin bussiterminaalin mahdollisesta lopettamisesta länsimetron myötä.

Siinä on se hyvä, ettei pohjoisesta tulevia busseja siis ajateta syrjään vaan ne voivat jatkaa ajoaan "Helsingin matkakeskukseen" Asema-aukiolle. Siinä asiassa puolestaan on huonoa se, että sinne on huono ajoyhteys.

Fiksumpaa kuin muuttaa nykyinen Länsiväylän bussien tila kaupoiksi olisi minusta siirtää kaukobussit yläkertaan. Mutta raha puhuu: bussit pysykööt kellarissa, jotta saadaan lisää kauppoja.

Oikeastaan kun ajattelee, niin Helsingin keskusta on liikenteellisesti täysin pilalla. Tämä bussiasemien hajasijoittelu tuo mieleen oikeiden isojen kaupunkien eri puolilla sijaitsevat rautatieasemat, joita nykyään yritetään yhdistää toisiinsa jotta liikenne toimisi. Ehkä 50 vuoden kulutta se asia ymmärretään meillä - edes bussiasemien kanssa.

Antero

 

[kemkim]

Oikeastaan kun ajattelee, niin Helsingin keskusta on liikenteellisesti täysin pilalla.

Niin se on nähtävä. Tärkeät terminaalit on hajasijoitettu (Kamppi) ja tärkeätkään keskustan bussilinjat eivät kulje rautatieaseman kautta (14 ja 14B) tai sujuva reitti on pilattu hitaaksi (65A, 66A, 18). Ainoa keino käyttää joukkoliikennettä sujuvasti on asua metrolinjan varrella, koska se on ainoa näitä hajasijoitettuja paikkoja yhdistävä nopea kulkuvehje, joka ei juutu ruuhkiin. Munkkiniemessä olisi kamalaa asua, kun ratikkareitti on ruuhkineen niin hidas. Munkkivuori olisi vielä pahempi, linja 18 kun on täysi ja ruuhkaisella reitillä. 20 jalankulkijaa odottaa tienylitystä, jotta pari autoa voisi mennä siitä. Autot eivät pääse kulkemaan kunnolla, kun keskustaa ei ole autoille suunniteltu. Pyöräilijöille ei ole kaistoja.

Keskusta on kyllä totaalisen ammattitaidottomasti suunniteltu, kyllä huomaa, ettei maaseutu-Suomessa ole joukkoliikennesuunnittelusta suurta osaamista, ja kun henkilöautoilusuunnittelu ei toimi, niin jätetään mieluummin projekti puolitiehen kuin tehdään sitten kunnollista ei-autosuunnittelua. Lopputuloksena keskusta kuihtuu, kuten monissa Suomen kaupungeissa, mutta keskustan ruuhkat siirtyvät kehäteille, joilla ei ole edes vaihtoehtoja autoilulle. Työpaikkojen lähelle on kaavoitettu liian vähän asuntoja, joten ei edes voi muuttaa lähelle työpaikkaa päästäkseen työmatkojen rasituksesta. Pakko ihmisten kärsiä tällaista arjen huonoa laatua.

 

[339-DF]

Munkkiniemessä olisi kamalaa asua, kun ratikkareitti on ruuhkineen niin hidas.

Siis hä? Asun Munkkiniemessä, ja ikkunan alla on nelosen pysäkki, josta pääsen ruuhka-aikaan n. 16 minuutissa Lasipalatsille. Ei siinä mitään kamalaa ole, eikä ole ruuhkiakaan, mitä nyt Tukholmankadun kääntyvät autot joskus häiritsevät ratikan kulkua. Tervetuloa koeajelemaan!

Munkkivuoressakin olen asunut. Silloin kävelin joka aamu nelosen pysäkille lähes 1,5 km, koska kävely + ratikka oli nopeampi kuin bussi 18, jonka matka-aika Munkkivuoresta keskustaan on/oli ruuhka-aikaan sama tai pidempi kuin lentokoneella Helsingistä Tukholmaan.