Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

R.Silfverberg · 7 Huhtikuu 2011

339-DF sanoi:
Tuskin Keilaniemen konttoritkaan ovat siellä sen takia, että Otaniemessä on TKK.

Kyllä Keilaniemen ja koko Suur-Tapiolan yritykset ovat nimenomaan sinne aikoinaan tulleet Otaniemen läheisyyden takia. Tietysti Espoon kaupunki puffasi suurimpien kohdalla tarjoamalla tontteja edullisemmin ehdoin kuin Helsinki mutta TKK oli se syötti kun piti tehdä valinta helsingin keskustan ja Espoon välillä Yhteistyö tiedemaailman kanssa on viiden minuutin matkan päässä ja teekkareita saa rekrytoitua helposti. Sama malli, että perustetaan ns teknologiakylä korkeakoulun viereen, on kopioitu muihin Suomen kaupunkeihin eli Lappeenrantaan, Tamperelle ja Ouluun.

EDIT: Jos tähän vielä saa lisätä, niin silloin 1970-luuvulla kun raaden hammas ja monet muut konttorit rakennettiin Espooseen niin asuntotilanne oli vielä lähes ihanteellinen. Espoo oli siihen aikaan periferiaa ja kämpät järjestään halvemmat kuin Helsingissä. Eli työvoima ei tarvinnut mitään tehokasta joukkoliikennettä päästääksen töihin kun sai asua lähellä. Nykyisin etelä-Espoon kämpät ovat ylihinnoiteltuja eli niissä on "Nokia-lisää". Saa mennä johonkin Kauklahteen, Latokaskeen, Espoon keskukseen tai Järvenperään asti jos haluaa kämpän jonka hinnassa ei ole "Nokia-lisää".

t.Rainer

339-DF · 7 Huhtikuu 2011

Mä olen silti vähän skeptinen tämän suhteen. Espoo on voinut käyttää TKK:ta markkinointiargumenttina Keilaniemeä myydessään, ja firmatkin on voineet juhlapuheissa perustella TKK:n avulla, miksi arvokas Helsingin keskusta ei ole kelvannut.

Mutta todelliset syyt tuskin ovat siinä, että teekkareita saa helposti duuniin, kyllä ne teekkarit kulkee vaikka Hakaniemeenkin. Kuinka paljon Fortumilta, Koneelta, Nesteeltä oikeasti on tarvetta asioida TKK:n kampuksella?

Eiköhän todellinen syy Keilaniemen konttoreille ole se, että ne ovat firmojen näkökulmasta kuntarajan oikealla puolella, mutta silti lähellä Helsinkiä, parin minuutin moottoritiematkan päässä. Keilaniemeen oli halvempaa tulla ja kunta otti vastaan punaisella matolla ja kohteli silkkihansikkain.

No, tämä on vain mun käsitykseni. Oikeastaan pitäisi olla jotain luotettavaa tutkimustietoa, että saisi vetää kunnolliset johtopäätökset.

hmikko · 7 Huhtikuu 2011

R.Silfverberg sanoi:
OK Viikissä on maataluus metsätieteet ja jotain biologiaa, ja Santahaminassa on Maanpuolustuskorkeakoulu, mutta se ei riitä.

HY:n biotieteiden ja farmasian tiedekunnat ja mm. Biotekniikan instituutti varmasti arvostavat nimikettä 'jotain biologiaa'. Viikin kampuksella opiskelee luemma 6500 ihmistä (luvussa ei siis mukana henkilökuntaa) ja on sinne yritystoimintaakin sijoittunut. Itse haluaisin opiskella tuota mainitsemaasi mataluustiedettä.

R.Silfverberg · 8 Huhtikuu 2011

339-DF sanoi:
Mä olen silti vähän skeptinen tämän suhteen. Espoo on voinut käyttää TKK:ta markkinointiargumenttina Keilaniemeä myydessään, ja firmatkin on voineet juhlapuheissa perustella TKK:n avulla, miksi arvokas Helsingin keskusta ei ole kelvannut.

Mutta todelliset syyt tuskin ovat siinä, että teekkareita saa helposti duuniin, kyllä ne teekkarit kulkee vaikka Hakaniemeenkin. Kuinka paljon Fortumilta, Koneelta, Nesteeltä oikeasti on tarvetta asioida TKK:n kampuksella?

1970-luvulla nousi Otaniemeen, Tapiolaan ja ympäristöön paljon ns insinööritoimistoja joista jotkut sittemmin kasvoivat suuryrityksiksi, mutta joka tapauksessa näiden syntymiselle oli TKK:lla aikoinaan suuri merkitys. Ennenkuin seutulippusysteemi tuli käyttöön 1986 oli teekkareita helpompi houkutella töihin espoolaisiin firmoihin kuin hesalaisiin. Helsingin keskustaan ovat suuryrityksistä lähinnä jääneet pankit ja vakuutusyhtiöt eli ne jotka työllistävät enemmän ekonomeja ja juristeja.

hmikko sanoi:
HY:n biotieteiden ja farmasian tiedekunnat ja mm. Biotekniikan instituutti varmasti arvostavat nimikettä 'jotain biologiaa'. Viikin kampuksella opiskelee luemma 6500 ihmistä (luvussa ei siis mukana henkilökuntaa) ja on sinne yritystoimintaakin sijoittunut. Itse haluaisin opiskella tuota mainitsemaasi mataluustiedettä.

Korjaan siinä tapauksessa että tarkoitin "kaikkea mahdollista biologiaan liittyvää".
Mutta juuri tätä mahdoollisuutta ajatellen olisi syytä käynnistää raide-Jokerin rakentaminen mahdollisimman pian. Samoin mitä tulee HY:n Kumpulan kampukseen niin ihmettelen kyllä sitä nihkyettä ettei sitä "tiederatikkaa" pasilasta ole satu aikaiseksi.

t. Rainer

Antero Alku · 8 Huhtikuu 2011

R.Silfverberg sanoi:
Samoin mitä tulee HY:n Kumpulan kampukseen niin ihmettelen kyllä sitä nihkyettä ettei sitä "tiederatikkaa" pasilasta ole satu aikaiseksi.

Kyllä olet oikeassa tässä asiassa. Toisistaan hyötyvät toiminnot hakeutuvat yhteen ja kasautuvat. Tai ainakin ovat tehneet niin tähän saakka. Vielä ei netin ja sosiaalisen median aikaa ole nähty niin kauan, että voisi sanoa, vähentääkö se fyysisen läheisyyden merkitystä. Yhdyskuntarakenteen ja sen toimintojen muutokset ovat paljon hitaampia kuin koko netin nykyinen ikä.

Kumpulan kampus on syntynyt hallinnollisilla päätöksillä. Sinne on kehnot liikenneyhteydet, mutta ne eivät vaikuta siihen, menestyykö Kumpula vai ei, koska Kumpulalla ei ole tilaa laajentua. Mutta olennainen kysymys on se, miten tällainen kasautuminen lähtee käyntiin ja voiko siihen vaikuttaa.

Itä-Helsingin ja Länsiväylän varren vertaaminen osoittaa, ettei positiivista kasautumista synnytetä metrolla eikä sen puuttuminen estä sitä. Pikemminkin voi olla päin vastoin, jos metro johtaa siihen, että rakentaminen painottuu sosiaaliseen asuntotuotantoon sen tähden, että metrolle pitää keksiä käyttäjiä.

Sama ongelma voi tehdä Östersundomista nykyisen Itä-Helsingin laajennuksen. Tiivis kerrostalorakentaminen metroasemille ei ole toiminnallisesti monimuotoista kaupunkirakennetta. Jos Östersundomin suunnittelun lähtökohta on – kuten metron kanssa näyttää olevan – että sieltä pitää päästä mahdollisimman nopeasti pois, ei siitä synny menestystä. Espoohan poikkeaa juuri tässä Itä-Helsingistä: Espoota on kehitetty ajatuksella, että espoolaiset pysyvät Espoossa.

Kun tehdään Östersundomia, jossa tärkeintä on että östersundomilaiset matkustavat sieltä pois metrolla ja moottoritiellä, syntyy huonoa epäekologista yhdyskuntarakenteen hajautusta. Siinä ihmiset asuvat kaukana, vaikka lähempänäkin olisi tilaa. Mutta kun ne asemat ovat niin harvassa.

Antero

hmikko · 9 Huhtikuu 2011

Antero Alku sanoi:
Vielä ei netin ja sosiaalisen median aikaa ole nähty niin kauan, että voisi sanoa, vähentääkö se fyysisen läheisyyden merkitystä.

Sanoisin, että yliopistolaitosten suhteen on aika paljon nähty ja että enimmäkseen ei vähennä. Helsingin yliopistohan on nimenomaan nettiaikana panostanut toiminnan keskittämiseen nykyisille kampuksille. Silti esim. biotieteiden osalta kuuluu rutinaa jakaantumisesta Viikkiin ja Meilahteen. Tietty jos katsotaan puhtaasti sitä, että saako jonkun ennalta määritellyn homman hoidettua sähköpostin yms. välityksellä kaupungin toiselta puolelta, niin varmaan usein saa. Eri asia on sitten, että viitsiikö lähteä kuuntelemaan etäisesti mielenkiintoiselta vaikuttavaa esitelmää tai että kenen kanssa ja miten kauas menee lounaalle. Itse olen ollut joskus töissä hajasijoitetulla laitoksella (joka ei ollut Helsingissä ensinkään), jossa puolentoista kilometrin fyysinen etäisyys ilmiselvästi osaltaan pahensi toimistopoliittista 'ne siellä, me täällä' -ilmiötä.

late- · 9 Huhtikuu 2011

Antero Alku sanoi:
kyisen Itä-Helsingin laajennuksen. Tiivis kerrostalorakentaminen metroasemille ei ole toiminnallisesti monimuotoista kaupunkirakennetta.

Enpä toisaalta tiedä onko Etelä-Espoossa erityisen monimuotoista kaupunkirakennetta. Keilalahti-Keilaniemi on puhdas toimistoalue. Tapiola, Matinkylä ja Olari ovat lähes puhtaita asuinalueita. Vain Otaniemi on kampuksena hieman sekoittunut. Itä-Helsingistä puuttuu suuri toimistoalue, mutta onko rakenne muuten olennaisesti erilainen? Lähipalveluiden määrässä ei minusta ainakaan ole suurta eroa.

Kasautumisvaikutusten takia tietointensiiviset työpaikat on mielekästä keskittää tarpeeksi isoiksi kokonaisuuksiksi. Sellaisiksi ne myös hakeutuvat. Ei niitä voida hajauttaa rakenteen reunoille. Siksi Vuosaareen on minusta typerää yrittää saada merkittävästi toimistoja. Herttoniemen ja Itäkeskuksen keskukset ovat periaatteessa tarpeeksi hyvien yhteyksien päässä, mutta muita edellytyksiä ei ole syntynyt. Nopeitakin yhteyksiä seudulle tarvitaan, jos työpaikkaklustereita halutaan vahvistaa.

Paikalliset palvelut ovat eri asia kuin suuret työpaikkaklusterit. Niillä on paljon selvempi kytkentä paikalliseen rakenteeseen. Näihin asioihin voidaan Östersundomissa varmasti vaikuttaa. Sen sijaan koko seudun talouskasvun kannalta on tarjottava riittävän hyvät yhteydet myös työpaikkakeskuksiin. En osaa sanoa varmasti mikä olisi paras tapa tarjota nämä yhteydet. Toivon, että sitä edelleen selvitettäisiin eikä pidettäisi metroa itsestään selvänä vaihtoehtona.

teme · 9 Huhtikuu 2011

Antero Alku sanoi:
Kyllä olet oikeassa tässä asiassa. Toisistaan hyötyvät toiminnot hakeutuvat yhteen ja kasautuvat. Tai ainakin ovat tehneet niin tähän saakka. Vielä ei netin ja sosiaalisen median aikaa ole nähty niin kauan, että voisi sanoa, vähentääkö se fyysisen läheisyyden merkitystä. Yhdyskuntarakenteen ja sen toimintojen muutokset ovat paljon hitaampia kuin koko netin nykyinen ikä.

No nettiala joka on puhissut purkeista alkaen "sosiaalisessa mediassa" ainakin keskittyy. En ihan oikeasti usko että tietotekniikka vaikuttaa työpaikkojen sijoittumiseen paljoakaan, eikä ainakaan hajauttavasti. Ja kun netissäkin fyysisillä etäisyyksillä on väliä, yhtenä anekdoottina että isojen rahoituslaitosten palvelinkeskuksia on maailman kalleimmalla neliöillä New Yorkissa, Lontoossa, jne. Näin siksi että nopeassa kaupankäynnissä ja siihen liittyvässä mallinnuksessa sekunnit on rahaa.

Mikko Särelä · 20 Huhtikuu 2011

Kannattaa mennä vaikkapa Aalto Enterpreneurship Societyn yrittäjyyttä harrastavilta tyypeiltä kysymään tarvitaanko yrittäjyyskulttuurin ja menestyvien yritysten luomiseen henkilökohtaista kontaktia muiden vastaavien ihmisten kanssa, vai riittääkö sosiaalinen media ja sähköposti. Veikkaan tietäväni vastauksen.

walttu · 5 Toukokuu 2011

Yleiskaavaluonnokseen liittyvät keskustelutilaisuudet starttaavat tänään Laiturilta. Alla tarkemmat tiedot aikatauluista/paikoista:

to 5.5. klo 17–20 Laituri, Narinkka 2, Helsinki
ma 9.5. klo 17–20 Kuntokallio, Kuntokalliontie 6, Helsinki
ke 11.5. klo 17–20 Sakarinmäen koulu, Knutersintie 924, Helsinki
to 12.5. klo 17–20 Länsimäen koulu/Ylläs, Pallastunturintie 27, Vantaa

http://yhteinenostersundom.fi/2011/04/tervetuloa-keskustelutilaisuuksiin-toukokuussa/

Niin ja luonnoksen nähtävilläoloaika on siis 21.4.–23.5.2011 eli vielä pari viikkoa aikaa ilmaista mielipiteensä.

teme · 15 Kesäkuu 2011

Aamun Hesarista:

HS Kaupunki 15.6. 2011 sanoi:
Vantaa ei halua rakentaa metroa tai muutakaan Östersundomiin ennen 2030-lukua.

Vantaan kuntapoliitikoista koottu Östersundom-toimikunta on toimittanut alueen yleiskaavoitusta valmistelevalle toimikunnalle lausunnon, että Vantaa keskittyy nyt uuteen Marja-Vantaan kaupunginosaan ja kehäradanvarteen.

Yhteistoimikuntaan kuuluvat alueen kolme kuntaa: Helsinki, Sipoo ja Vantaa...

Talous ei Vantaalla mahdollista uusien kasvusuuntien avaamista nopeasti, korostuu HS:n haltuunsa saamassa lausunnossa.
Vantaan vihreät on aiemmin laskenut, että itämetro maksaisi noin 700 miljoonaa euroa, ja Vantaan kakku olisi 200 miljoonaa.

"Metro ei ole Vantaan kannalta tärkeä, vaan perustuu Helsingin tarpeisiin. Nyt tehdään hirveällä kiireellä kaavaa, joka ei huomioi Sipoonkorven luontoarvoja", huomauttaa vihreän valtuustoryhmän vetäjä, toimikunnan jäsen Anniina Kostilainen.

Ylläri. Vantaa saisi sillä rahalla yhden tai kaksi asemaa jotka on vielä paikallisen KSV:n mielestä lähes rakennuskelvottomissa paikoissa. Rautava ja Pajunen kuitenkin nyt ainakin näyttelee yllättynyttä:

HS Kaupunki 15.6. 2011 sanoi:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) ei ole yhtä kohtelias:

"Tämä tulee puun takaa ja vaikuttaa todella ihmeelliseltä. Tämä osoittaa, että Vantaan politiikka muuttuu Peltomäen myötä. Tähän palataan kyllä."

Niin että palattaisiinko joihinkin rahoitusrealistisiin vaihtoehtoihin.

Max · 15 Kesäkuu 2011

teme sanoi:
Niin että palattaisiinko joihinkin rahoitusrealistisiin vaihtoehtoihin.

Tarkoitatko Vantaan pakkoliittämistä Helsinkiin? :lol:

Sinänsä loistojuttu, jos Vantaan kanta pakottaa edes tutkimaan pikaraitiotievaihtoehdon. Tuo metroasema tulisi Vantaan kannalta todella marginaaliseen paikkaan, kun taas pikaraitiotietä saisi samalla rahalla pitkin ja poikin laajaa kaupunkiamme...

petteri · 15 Kesäkuu 2011

Max sanoi:
Tarkoitatko Vantaan pakkoliittämistä Helsinkiin? :lol:

Espoon ja Vantaan pakkoliittäminen Helsinkiin olisi kyllä hyvä juttu. Kuntien pakkoliitokset ovat olleet Keskustalle punainen vaate, mutta nyt keskusta näyttää jäävän oppositioon. Pakkoliitokset Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa parantaisivat kaupunkien toimintaedellytyksiä niin paljon, että hallituksen olisi syytä toimia, kun kunnat eivät itse halua.

hylje · 15 Kesäkuu 2011

petteri sanoi:
Espoon ja Vantaan pakkoliittäminen Helsinkiin olisi kyllä hyvä juttu. Kuntien pakkoliitokset ovat olleet Keskustalle punainen vaate, mutta nyt keskusta näyttää jäävän oppositioon. Pakkoliitokset Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa parantaisivat kaupunkien toimintaedellytyksiä niin paljon, että hallituksen olisi syytä toimia, kun kunnat eivät itse halua.

Oletko nyt ihan vakavissasi? Hel-Van-Esp-Kaun-kunta on ihan naurettavan iso yksittäinen hallintoyksikkö. Mielummin muodostetaan alueelle kaupunkilääni kansalaisten äänestämällä valtuustolla ja pienennetään nykyisiä kuntia yksikeskustaisiksi. Pikkukunnat voivat toimia asukaslähtöisesti ja kehittää omia keskustojaan, kun lääni puskee kuntien väliset jutut kunnialla.

Vähän niinkuin muualla maailmassa.

kouvo · 15 Kesäkuu 2011

teme sanoi:
Niin että palattaisiinko joihinkin rahoitusrealistisiin vaihtoehtoihin.

Lienee kunnalle "edullinen" kehärata ja naapurikunnan "järkevä" metropäätös hieman avanneet simmuja Vantaalla. Saattavat jatkossa miettiä muutamankin kerran kannattaako sitä loppupeleissä kuitenkaan kaataa miljoonatolkulla euroja helsinkiläisten raskasraidehömpötyksiin.