Akkusähköbussi

339-DF · 4 Toukokuu 2017

MJG sanoi:
Ei kai kuitenkaan päälle vaan rinnalle?

Jos ajantasaus on kolme minuuttia ja tarvittava latausaika viisi, lähdetään viiden minuutin kuluttua, ei kahdeksan, eikö niin?

Jos oletetaan, että 3 ja 5 ovat luvut niin:

Nyt dieselbussilla on aikataulussa 3 min tasausaikaa. Todellisuudessa tuo aika on mitä tahansa nollasta ylöspäin riippuen siitä, milloin auto saapuu päättärille.

Jatkossa sähköbussilla olisi aikataulussa 3+5 min päätepysäkkiaikaa, josta 3 min olisi varattu aikataulun tasaamiseen ja 5 min lataamiseen. Todellisuudessa tuo aika olisi mitä tahansa viidestä ylöspäin riippuen siitä, milloin auto saapuu päättärille. Eli sekä teoreettinen että todellinen päättäritauko pitenevät 5 min.

Erikseen voi olla niitä tilanteita, joissa päättäriajaksi riittäisi 3 min, mutta esimerkiksi tasavuorovälit johtavat siihen, että se päättäriaika onkin 9 min. Silloin ei tietenkään tule lisäkuluja siitä, että päättäriajan minimi kasvaa kolmesta kahdeksaan, koska vuoroväli pakottaa sen päättäriajan pidemmäksi kuin 8.

Sanelle vielä, että tuo kustannusten nousu ja latausajan lisääminen ovat ihan todellisuutta, eivät mitään spekulaatiota. Se voi olla, että toisinkin voisi toimia, mutta kun ei toimita, niin siitä syntyy kuluja ihan oikeasti.

Tuomas · 4 Toukokuu 2017

sane sanoi:
Eikös Tuomas aiemmassa viestissään kirjoittanut, että Linkkerillä pääsee jopa kolme kierrosta ilman lataamista. Ja jos latauspisteet tulee reitin molempiin päihin, on varsin helppo kuvitella, ettei lataukselle tarvitse varata ylimääräistä päättäreille?

Linkkerillä tosiaan olen päässyt jopa kolme kierrosta ilman latausta, mutta täytyy muistaa, että se oli tavallista hiljaisempana sunnuntaiyönä, ja ulkolämpötilakin oli sellainen, ettei lämmitystä tai viilennystä tarvittu. Vaikka olen saman työvuoron ajanut myöhemminkin, en ole samanlaisessa saavutuksessa toista kertaa onnistunut.

Aina olosuhteet eivät ole yhtä ihanteelliset. 23 on ruuhkainen linja, Sturenkatu ja Pasila saattavat hidastaa matkaa merkittävästi, ja liikennevalojakin on rutkasti. Käytännön elämässä Linkkerillä on mahdollista ajaa noin 1½ - 2 kierrosta yhdellä latauksella, ja useimmat kuljettajat lataavat bussin joka kerta Invalidisäätiöllä ollessaan.

Ehkä parempi tapa ajatella asiaa olisi se, että Linkkerin sähkö riittää reilusti yhteen kierrokseen 23:sta. Jos jollakin kierroksella sattuu jäämään vain kaksi minuuttia aikaa päätepysäkille, niin eihän sitä akkua ole täyteen asti pakko ladata. Sitten vasta tulee ongelmia, jos joka kierroksella jää liian vähän aikaa lataamiselle. Rautatientorin latauspiste helpottaa tätäkin asiaa.

sane sanoi:
Onko foorumilla muuten tietoa, kuinka nopeasti näitä sähköbusseja meinataan ruveta ottamaan isommissa määrin käyttöön HSL-liikenteessä?

Linjoille h14 ja h18 tulee seuraavalla kilpailutuskierroksella 30 sähköbussia. Lähde: HS:n sähköbussiartikkeli 13.1.2017.

iiko · 4 Toukokuu 2017

Tuomas sanoi:
Ehkä parempi tapa ajatella asiaa olisi se, että Linkkerin sähkö riittää reilusti yhteen kierrokseen 23:sta. Jos jollakin kierroksella sattuu jäämään vain kaksi minuuttia aikaa päätepysäkille, niin eihän sitä akkua ole täyteen asti pakko ladata. Sitten vasta tulee ongelmia, jos joka kierroksella jää liian vähän aikaa lataamiselle. Rautatientorin latauspiste helpottaa tätäkin asiaa.

Olen jostain kuullut, että tuon Linkkerin lataamisessa tulee helposti ongelmia, jos lataa ja ottaa samaan aikaan matkustajia kyytiin. Sanovat, ettei latauslaite tahdo pysyä paikoillaan kun auto heiluu. Onko tällä jotain faktapohjaa?

sane · 4 Toukokuu 2017

339-DF sanoi:
Sanelle vielä, että tuo kustannusten nousu ja latausajan lisääminen ovat ihan todellisuutta, eivät mitään spekulaatiota. Se voi olla, että toisinkin voisi toimia, mutta kun ei toimita, niin siitä syntyy kuluja ihan oikeasti.

En tuota epäilekään, ettei tällä hetkellä näin olisi. Pilottivaiheessahan tämä on ihan hyväksyttävää: Parempi kerätä käytännön kokemuksia aikataulusuunnittelun tueksi, kuin jättää autoja linjoalle. Mutta sitä epäilen, että näin olisi pakko toimia myös jatkossa (ellei näin tosiaan ole suunniteltu toimittavan suuremmassa mittakaavassa?), kun bussikaan ei tarvitse latausta joka ajantasauksella. Ja eikö näitä latureita olisi aina tulossa vähintään kaksi linjaa kohden?

Miska · 4 Toukokuu 2017

sane sanoi:
Onko foorumilla muuten tietoa, kuinka nopeasti näitä sähköbusseja meinataan ruveta ottamaan isommissa määrin käyttöön HSL-liikenteessä?

Tarkkaa suunnitelmaa etenemisestä ei vielä ole, mutta käsittääkseni halua sähköbussiliikenteen varsin nopeaan laajentamiseen on niin HSL:ssä kuin jäsenkunnissa. Ihan ensi vuonna sähköbusseja tuskin kovin laajasti lisätään. Ensin täytyy päättää sähköistettävistä linjoista ja rakentaa niille tarvittava latausinfra. Markkinoilla tarjolla oleva kalustokin asettaa omat reunaehtonsa. HSL-alueella valtaosa bussikalustosta on A2-(13-metrinen 2-akselinen auto) tai C-tyyppiä (teliauto), mutta näitä ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa todennäköisesti saatavilla kuin ehkä Linkkeriltä eikä sekään ole vielä teliautoa tehnyt. A1-tyyppiä eli 12-metristä standardibussia on saatavilla useilta eurooppalaisilta kalustovalmistajilta, mutta toimitusajat lienevät pidemmät kuin dieselkalustolla. Nivelautoja tullee markkinoille parin vuoden sisällä useilta valmistajilta, mutta dieseltelien korvaamista sähkönivelillä rajoittaa terminaali-infra, joka monin paikoin on suunniteltu siten, ettei nivelautojen käyttäminen ilman kalliita muutostöitä ole mahdollista. Myös linjojen pituus asettaa rajoituksia sähköistykselle. Osviittaa potentiaalisista sähköistettävistä linjoista ja sähköistyksen aikataulusta voi hakea vaikkapa Kuukankorven paikallisliikennesivujen taulukosta, jossa on listattu HSL-alueen liikennöintisopimukset. Helpoimpia tapauksia voisivat ehkä olla metron liityntälinjat niin idässä kuin lännessä sekä Leppävaaran liityntälinjat, mutta katukuilujen hiukkaspäästöjen kannalta kiireisimpiä sähköistettäviä linjoja taas olisivat kantakaupungin alueella liikennöivät linjat.

Tuomas · 5 Toukokuu 2017

iiko sanoi:
Olen jostain kuullut, että tuon Linkkerin lataamisessa tulee helposti ongelmia, jos lataa ja ottaa samaan aikaan matkustajia kyytiin. Sanovat, ettei latauslaite tahdo pysyä paikoillaan kun auto heiluu. Onko tällä jotain faktapohjaa?

Linkkerissä virroitin on rakennettu niin, että sillä on sivusuunnassa tilaa liikkua noin 30 senttiä kumpaankin suuntaan (koulutuksessa saamieni tietojen mukaan). Jos linja-auto on ajettu keskelle "pistorasiaa" ja suoraan, niin ei sen niin paljon pitäisi kallistella, että lataus keskeytyisi.

Koulutusajojen yhteydessä kyllä saatiin pantografi tippumaan alas bussin liiallisen heilumisen seurauksena, mutta se johtui siitä, että Invalidisäätiön pysäkkiä oli levennetty, eikä lataustolppaa vielä ollut siirretty vastaavasti, mikä vei suuren osan 30 sentin pelivarasta. Eli kyllä se varojärjestelmä on kuitenkin uskoakseni olemassa.

Täytyy kyllä todeta, että tämä ei ole tiukkaa faktaa.

Rattivaunu · 6 Toukokuu 2017

aki sanoi:
HSL:n tiedotteesta poimittua: "HSL:n kumppanina hankkeessa ovat mm. HKL, joka rakentaa Helsingin latausasemat ja Helsingin bussiliikenne Oy, joka hoitaa linjan 23 liikennettä"

Noin tiedote todellakin asian kertoo ja sen perusteella minäkin olen arvellut asian olevan juuri noin.

Turussa latauslaitteet on asentanut todellakin energialaitos eli Turku Energia (Turun kaupungin tiedote). Tampereella koko sähköbussijärjestelmä hankittiin Solarikselta sisältäen myös latausaseman. Kunnan ja ennen muuta sen asukkaiden rooli maksumiehenä on varmasti näissä kaikissa tapauksissa erittäin keskeinen.

Noista maksajajutuista oli spekulaatiota Bussiammattilaisen huhtikuun numerossa. Paikkakunnilla, joissa perinteisesti (yhteis)kunta ei ole kovin paljoa panostanut joukkoliikenteeseen, tälläiset näkökohdat ilman muuta herättävät keskustelua. Vuonna 2014 alkaneen TVV-kauden myötä kunnalla tai kuntayhtymällä saattaa alkaa löytyä laajempaakin mielenkiintoa joukkoliikennettä kohtaan. Sitä vastoin niillä paikkakunnilla, joissa bussiliikenne hoituu edelleenkin markkinaehtoisesti, ei liene itsestäänselvyys mikä taho mahdollisen latausinfran rakentaa ja kenen kukkarosta tai minkä välikäsien kautta infra maksetaan. Viimeksi mainituilla paikkakunnilla sähköinen bussiliikenne tuskin muutenkaan on käynnistymässä ensimmäisten joukossa.

Kale · 8 Toukokuu 2017

Tuomas sanoi:
Linkkerillä tosiaan olen päässyt jopa kolme kierrosta ilman latausta, mutta täytyy muistaa, että se oli tavallista hiljaisempana sunnuntaiyönä, ja ulkolämpötilakin oli sellainen, ettei lämmitystä tai viilennystä tarvittu. Vaikka olen saman työvuoron ajanut myöhemminkin, en ole samanlaisessa saavutuksessa toista kertaa onnistunut.

Aina olosuhteet eivät ole yhtä ihanteelliset. 23 on ruuhkainen linja, Sturenkatu ja Pasila saattavat hidastaa matkaa merkittävästi, ja liikennevalojakin on rutkasti. Käytännön elämässä Linkkerillä on mahdollista ajaa noin 1½ - 2 kierrosta yhdellä latauksella, ja useimmat kuljettajat lataavat bussin joka kerta Invalidisäätiöllä ollessaan.

Ehkä parempi tapa ajatella asiaa olisi se, että Linkkerin sähkö riittää reilusti yhteen kierrokseen 23:sta. Jos jollakin kierroksella sattuu jäämään vain kaksi minuuttia aikaa päätepysäkille, niin eihän sitä akkua ole täyteen asti pakko ladata. Sitten vasta tulee ongelmia, jos joka kierroksella jää liian vähän aikaa lataamiselle. Rautatientorin latauspiste helpottaa tätäkin asiaa.

Nyt en tiedä miten pitkä matkana tuo linjan 23 siivu on, mutta paino sanalla olosuhteet sekä kuuluisa HSL-alueen mantra: kiire, kiire ja kiire. Tiedätkö sattumalta kuinka paljon keskiverrolla sähköautolla sen rangeen vaikuttaa olosuhteet, joko talven kylmyys tai kesän kuumuus - tai ihan vain huonot olosuhteet (niinkin pienet asiat kuin lasinpyyhkimien käyttö koko matkan, sateella kosteudesta huurtuvan ohjaamon tuuletus kovalla, ym.)? Voin kertoa lähipiiristä että melkoisesti. Sitten pitääkin kysyä tiedätkö kuinka paljon tuollaisen linja-auton pelkkä jäähdytys (tai lämmitys) kuluttaa energiaa, saatika kaikki muut vipstaakkelit?

Mielenkiinnolla odottelen nykyisen HSL-alueen junien, metron, spårien säännöllisen satunnaisen takkuilun päälle suuremmassa mittakaavassa sähköbussien kanssa sekoilua kun lastentautien kanssa painitaan jopa vuosia. Mahtaa olla kuskeilla hymy naamalla kun ensiksi istut penkissä sen 45-60min siivun ja tämän jälkeen istut 10-15min lataamassa bussia vain lähteäksesi siitä taas siivulle. Koska noitahan ei saa missään tapauksessa ladata ellei kuljettaja ole fyysisesti autossa valvomassa tilannetta. Eli entistä enemmän siinä penkissä istumista, aivan kuin jo nykyinen määrä ei olisi tarpeeksi.

Minun mielestä vanhassa vara parempi niin pitkään kunnes sähkötouhu on varmasti lyönyt itsensä läpi. Aika hölmöläisen hommaa lähteä tälläisellä alueella kuin mitä pk-seutu on, pioneerinä testailemaan sähkölinja-autojen toimintaa käytännössä.

Makke93 · 9 Toukokuu 2017

Kale sanoi:
Nyt en tiedä miten pitkä matkana tuo linjan 23 siivu on, mutta paino sanalla olosuhteet sekä kuuluisa HSL-alueen mantra: kiire, kiire ja kiire. Tiedätkö sattumalta kuinka paljon keskiverrolla sähköautolla sen rangeen vaikuttaa olosuhteet, joko talven kylmyys tai kesän kuumuus - tai ihan vain huonot olosuhteet (niinkin pienet asiat kuin lasinpyyhkimien käyttö koko matkan, sateella kosteudesta huurtuvan ohjaamon tuuletus kovalla, ym.)? Voin kertoa lähipiiristä että melkoisesti. Sitten pitääkin kysyä tiedätkö kuinka paljon tuollaisen linja-auton pelkkä jäähdytys (tai lämmitys) kuluttaa energiaa, saatika kaikki muut vipstaakkelit?

23:n pituus on 9,7km. Linkker painaa 9,5 tonnia kun taas keskiverto sähköauto kuten Nissanin Leaf painaa 1,5. Voi karkeasti sanoa että lasinpyykijöiden vaikutus on 1/6. Luuletko oikeasti ettei lämmityksen vaikutusta ole otettu huomioon kun on laskettu sähköbusseille kiertoaikalisiä tai ettei insinööri tiedä että Suomessa on joskus talvisin kylmä? Näitä sähköbusseja on kokeiltu useamman talven Espoon linjalla 11. Kyllä siinä ajassa tällaiset muuttujan on huomattu.

Kale sanoi:
Mielenkiinnolla odottelen nykyisen HSL-alueen junien, metron, spårien säännöllisen satunnaisen takkuilun päälle suuremmassa mittakaavassa sähköbussien kanssa sekoilua kun lastentautien kanssa painitaan jopa vuosia. Mahtaa olla kuskeilla hymy naamalla kun ensiksi istut penkissä sen 45-60min siivun ja tämän jälkeen istut 10-15min lataamassa bussia vain lähteäksesi siitä taas siivulle. Koska noitahan ei saa missään tapauksessa ladata ellei kuljettaja ole fyysisesti autossa valvomassa tilannetta. Eli entistä enemmän siinä penkissä istumista, aivan kuin jo nykyinen määrä ei olisi tarpeeksi.

Raideliikenteessä junat ja raitiovaunut joutuvat noudattamaan ratojen kulkua. Ne eivät voi ohittaa hajonnutta vaunua kuin vaihteista ja hajonnutta vaunua ei voida ajaa tiensivuun kuten bussiliikenteessä, joka pussiittaa vastaan ja takanatulijat odottamaan ohittamista tai jopa hinausvaunua. Junissa ja Metrossa vikatilanteissa vaikuttaa myös suojavälien noudatus ja turvalaitteiden viat. Raitioliikenteessä haittaavat väärinpysäköidyt autot ja muun liikenteen onnettomuudet joita ei niin vain ohiteta raiteita pitkin.
Huomasit varmaan, että nämä ovat kaikki asioita jotka eivät vaikuta sähköbusseihin eikä matkan viivästymisen pitäisi olla sen suurempi kuin dieselbussilakaan. Laataaminen on laskettu lisäksi kierrosaikoihin ja ne eivät ole pois kuljettajien taukoajoista. Linkkerit kuluttavat nimellisesti 1kwh/km vaikka se olisi kaksinkertainen ääriolosuhteissa ei se tuon 23:n matkan jälkeen 300kW latauslaitteella ole kuin parin minuutin latausaika, olettaen että akut latautuvat lineaarisesti, ja vaikka eivät niin tuplakin tuosta on vain 5 min.
En kyllä usko, että kuljettaja, jonka työnkuvaan kuuluu istuminen 6 tunnin vuoroissa välittävää onko tahti 45min ajamista, 10min istumista ilman ajamista ja normaali tauko vai 45min ajamista ja normaali tauko.

Kale sanoi:
Minun mielestä vanhassa vara parempi niin pitkään kunnes sähkötouhu on varmasti lyönyt itsensä läpi. Aika hölmöläisen hommaa lähteä tälläisellä alueella kuin mitä pk-seutu on, pioneerinä testailemaan sähkölinja-autojen toimintaa käytännössä.

No nyt ei puhuta enää testailusta pioneerinä, busseja on testattu käytännössä ja nyt ollaan päätetty, että vuoteen 2025 mennessä sähköbussien osuus kasvatetaan 1/3 kaikista busseista. Nyt kun ollaan lähdetty ajoissa mukaan on saatu kotimaiselle bussivalmistajalle asiakasperusta, jonka pohjalta se voi lähteä myymään ulkomaille, kuten onkin. Jos olisi odotettu mitä muualla tehdään ja katsottu tuloksia, nämä työpaikat olisivat menneet Puolaan Solarikselle tai Kiinaan. Muutenkin jos Turku ja Tamperekkin ovat jo lähteneet hankkimaan sähköbusseja, niin mikä pääkaupunkiseudussa on niin huonoa, etteivät ne täällä toimisi?

Salomaa · 9 Toukokuu 2017

Linkkeristä olen lukenut myönteisiä juttuja ja erittäin myönteisiä juttuja. Laite kun laite, niin aina ensimmäisiä malleja parannellaan ja jossain se uusi tuodaan esiin. En ole bussiasiantuntija, mutta ymmärsin että Linkker on suomalainen tuote.

Onhan se ja hyvin mielenkiintoista ja pakollista joukkoliikennefoorumin seuraajille seuraavasta tekniikka & talous -lehden artikkelista.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...aikoo-500-miljoonan-euron-yritykseksi-6623544

Odotan itse koska linjalla 51 aloitetaan sähköbussiliikenne, niin pääsen testaamaan matkustajana.

Rattivaunu · 18 Toukokuu 2017

vristo sanoi:
Näitä (Linkker-sähköbusseja) on tulossa kaksi kappaletta linjalla 51, kunhan latausasemat saadaan rakennettua Hakaniemeen ja Malminkartanoon, Neulastielle (on rakenteilla jo).

Nyt ovat Hakaniemessäkin työt alkaneet. Kovin paljon pidemmällä ei oltu eilen Neulastien pysäkillä Malminkartanossa. Ihan lähipäivinä ei Linkker linjan 51 päätepysäkeillä lataa.

Salomaa · 18 Toukokuu 2017

Hyvää kannattaa odottaa.

Rattivaunu · 30 Kesäkuu 2017

Hakaniemessä on nyt tolppa (kuva 29.6.).

Pera · 30 Kesäkuu 2017

Rattivaunu sanoi:
Hakaniemessä on nyt tolppa (kuva 29.6.).

Myös Malminkartanossa on tolppa paikallaan.

Salomaa · 1 Heinäkuu 2017

Kait sitten elokuussa pääsee 51:llä sähköllä. (?)