Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla
Jos tätä sovelletaan kaupunkiin, todetaan, ettei kaupunki ole omavarainen. Ei voi kuvitella, että kaikki ihmiset voivat muuttaa kaupunkiin ja maaseudulla ei asu enää ketään. Kaikki kaupungit ovat riippuvaisia maaseudusta ja ihmisistä, jotka tuottavat siellä sen, millä kaupunkilaiset elävät. Ja kaupunkilaisten on myös itse tuotettava jotain ruokansa vastikkeeksi, elleivät kaupunkilaiset sitten ole orjuuttaneet maaseudun asukkaita. Maaorjuus ei kuitenkaan taida olla oikein suosittu ajatus kaupunkien elättämiseksi.
Olen minäkin käynyt ruokakaupassa muualla kuin Suomessa. Suonenjoella en muista käyneeni, mutta ketjumarketeissa olen ympäri Suomen vieraillut niin usein, että olen todennut ketjuohjauksen voiman käytännössä. Aiheesta voi keskustella myös kaupan henkilöstön kanssa. On hyvin tarkkaan mietitty, miten paljon valikoima saa poiketa ketjun normaalivalikoimasta.
Ulkomailla kaupat tietenkin näyttävät ihmeelliseltä valikoimaltaan, koska siellä on paljon sellaista, mitä meillä ei ole. Mutta on vaikeampi huomata, mitä siellä ei ole. Ja turistina ei tule ehkä poiketuksi tavallisissa kaupoissa. Mutuvertailut eivät ylipäätään ole kovin luotettavia.
Ylipäätänsä on lapsellista esittää kaikki mustavalkoisena. Jos joku oikeasti haluaisikin asua keskellä metsää, se ei tarkoita, että kaikki ihmiset haluavat. On terveellistä ymmärtää, etteivät ihmiset ole vain yhdenlaisia, vaan kaikenlaisia, minkä vuoksi yksi ainoa ratkaisu ei koskaan ole hyvä – vaikka monen idealistin mielestä niin pitäisi olla.
Siksi ne idealismit eivät koskaan toimikaan.
Antero
Kuka hoitaa tuotannon yhteiskunnassa, jossa kaikki ovat töissä palvelualalla? Eivät palvelut varsinaisesti tuota mitään, koska ne eivät ole välttämättömiä. Jos ravintolassa on vain tarjoilijoita, mitä he tarjoilevat ja mitä asiakkaat syövät? Ihminen tarvitsee ravintoa ja turvallisen leposuojan ja paikan jälkeläisten kasvattamiseen. Kaikki muu ”tuotanto” on turhaa.1. Vastaus on, että koko ajan yhä suurempi merkitys. Tyypillisesti hyvinvoinnin kasvaessa yhä suurempi osuus kansantuotteesta tulee palveluista.
Jos tätä sovelletaan kaupunkiin, todetaan, ettei kaupunki ole omavarainen. Ei voi kuvitella, että kaikki ihmiset voivat muuttaa kaupunkiin ja maaseudulla ei asu enää ketään. Kaikki kaupungit ovat riippuvaisia maaseudusta ja ihmisistä, jotka tuottavat siellä sen, millä kaupunkilaiset elävät. Ja kaupunkilaisten on myös itse tuotettava jotain ruokansa vastikkeeksi, elleivät kaupunkilaiset sitten ole orjuuttaneet maaseudun asukkaita. Maaorjuus ei kuitenkaan taida olla oikein suosittu ajatus kaupunkien elättämiseksi.
Onko sinulla jotain tilastotietoa siitä, miten laaja valikoima kaupassa on oltava? Kaupan ala on kuitenkin kanssasi toista mieltä. He haluavat supistaa valikoimaa, koska mahdollisimman suppea valikoima on heidän mielestään parempi, koska se tuottaa paremmin.2. Päivittäistavarakauppa tuo hyvin esiin sen, mikä kaupungissa on kiinnostavaa: vaihtoehtojen rikkauden. On epäilemättä totta, että suonenjokelaisen vähittäiskaupan tuskin kannattaa varastoida 150 tuotetta enempää...
Olen minäkin käynyt ruokakaupassa muualla kuin Suomessa. Suonenjoella en muista käyneeni, mutta ketjumarketeissa olen ympäri Suomen vieraillut niin usein, että olen todennut ketjuohjauksen voiman käytännössä. Aiheesta voi keskustella myös kaupan henkilöstön kanssa. On hyvin tarkkaan mietitty, miten paljon valikoima saa poiketa ketjun normaalivalikoimasta.
Ulkomailla kaupat tietenkin näyttävät ihmeelliseltä valikoimaltaan, koska siellä on paljon sellaista, mitä meillä ei ole. Mutta on vaikeampi huomata, mitä siellä ei ole. Ja turistina ei tule ehkä poiketuksi tavallisissa kaupoissa. Mutuvertailut eivät ylipäätään ole kovin luotettavia.
Minä en väitä, että kaupunki tekee köyäksi tai luo kurjuutta. Kirjoitin, ettei kaupungissa asu pelkästään rikkaita, vaikka keskustassa asunnot ovatkin kalliita. Ja tämä merkitsee sitä, ettei kaupunkia voi arvioida rikkaiden ihmisten ja heidän elintapojensa perusteella. Jos niin tekee, tekee virheen.3. Kyse ei ole siitä, että kaupungit loisivat kurjuutta, vaan siitä, että köyhät hakeutuvat sinne, missä on enemmän (toimeentulo)mahdollisuuksia.
Muistutus on väärä. En ole väittänyt, että ihmiset haluavat asua haja-asutusalueella. Olen sanonut, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa eikä mahdollisuutta ostaa asuntoa kantakaupungista. Mahdollisuutta siksi, ettei niitä kantakaupungin asuntoja riitä kaikille. Varaa siksi, että kantakaupunkiasunnon hinnalla he saavat suuremman asunnon Helsingin ulkopuolelta, jo Espoosta tai Vantaaltakin. Eli Helsingin ulkopuolella on muitakin kuntia kuin Nurmijärvi, vaikka se näyttää olevan kovin vaikeata ymmärtää.4. Muistuttaisin tässä yhteydessä siitä, että olet useampaan otteeseen todennut ihmisten haluavan asua haja-asutusalueilla (metsässä, toisin sanoen).
Ylipäätänsä on lapsellista esittää kaikki mustavalkoisena. Jos joku oikeasti haluaisikin asua keskellä metsää, se ei tarkoita, että kaikki ihmiset haluavat. On terveellistä ymmärtää, etteivät ihmiset ole vain yhdenlaisia, vaan kaikenlaisia, minkä vuoksi yksi ainoa ratkaisu ei koskaan ole hyvä – vaikka monen idealistin mielestä niin pitäisi olla.
Siksi ne idealismit eivät koskaan toimikaan.
Antero