Automaattinen metro

Ja sitten on tietysti vielä terrori-iskun mahdollisuus. Lontoon metroiskut ahdistivat itseäni pitkän aikaa tapahtuneen jälkeenkin ja vältin metroa (Helsingissä). Enpä tiedä, onko automaattimetro tavallista herkempi terroriteon sattuessa, mutta kauhealta tuntuu, että säästösyistä nipistettäisiin poistumisteiden määrästä ja väljyydestä.

On vain harvinaisen typerää upottaa metroon rahaa siksi, että sieltä voisi pelastautua terrori-iskusta. Paremmin säästää ihmishenkiä, jos se raha käytetään terrori-iskujen ennaltaehkäisyyn. Mikä se tapa sitten onkaan, se on vuorenvarmasti parempi.
 
On vain harvinaisen typerää upottaa metroon rahaa siksi, että sieltä voisi pelastautua terrori-iskusta.

No joo, enpä tosiaan tarkoittanut, että pelkästään terroritekojen takia tulisi kiinnittää turvallisuuteen ja pelastusteihin riittävästi huomiota. Tulipalot yms onnettomuudet ovat tietenkin todennköisempiä kuin ne, mutta kaupunkilaisjärjellä ymmärtääkseni näihin kaikkiin kannattaa vastata suunnilleen samansuuntaisin suunnittelutoimin. Ja terroriteot ovat ikävä kyllä mahdollisia, Suomessakin.

Terrorismin ehkäisy on kasa poliittisia valintoja, enkä aio ottaa siihen asiaan kantaa tällä foorumilla.
 
On vain harvinaisen typerää upottaa metroon rahaa siksi, että sieltä voisi pelastautua terrori-iskusta.

Mitä jos upotettaisiin metroon rahaa siksi, että kun kerran sinne kymmenien metrien syvyyteen louhitaan asema, niin olisi käytön kannalta suotavaa, että sinne pääsisi ja sieltä pääsisi pois - ehkä jopa kahta eri reittiä! Ihan riippumatta turvallisuusmääräyksistä ja junien pituuksista.

Helsingin metron paradokseja on, että järkevällä kaupunkisuunnittelulla metron kapasiteetille ei varsinaisesti olisi käyttöä kantakaupungin ulkopuolella, mutta että metroa ei kantakaupungissa kannata käyttää, koska asemien saavutettavuus kadulta on niin heikko.
 
Tulipalot yms onnettomuudet ovat tietenkin todennköisempiä kuin ne, mutta kaupunkilaisjärjellä ymmärtääkseni näihin kaikkiin kannattaa vastata suunnilleen samansuuntaisin suunnittelutoimin.

Implikaatio termistä "kaupunkilaisjärki" ei ole sama kuin termistä "maalaisjärki", enemmän ehkä päinvastainen http://urbaanisanakirja.com/word/maalaisjarki/. Olen samaa mieltä, että täysin erilaisiin uhkakuviin varautuminen samansuuntaisin suunnittelutoimin on kaupunkilaisjärjen mukaista.

Terrorismi ja metro Helsingissä ovat yhdistelmä, jota varten tuskin on syytä tai varaa varautua. 9/11 hinnat kaikkeen mitä voidaan myydä terrorismilla pelottelulla nousivat pilviin. Sinänsä traaginen tapahtuma on kyllä generoinut mielestäni jopa huolestuttavalle tasolle nousseen terrorismivouhotuksen etenkin länsimaissa.
 
9/11 hinnat kaikkeen mitä voidaan myydä terrorismilla pelottelulla nousivat pilviin. Sinänsä traaginen tapahtuma on kyllä generoinut mielestäni jopa huolestuttavalle tasolle nousseen terrorismivouhotuksen etenkin länsimaissa.

Unohtuiko Norjan tapahtumat reilussa vuodessa? Kyllä Suomessakin aihetta on tarkkailla tilannetta, sillä Jokelan, Kauhajoen tai Hyvinkään tapahtumista ei sellaiseen ole pitkäkään matka.
 
Unohtuiko Norjan tapahtumat reilussa vuodessa? Kyllä Suomessakin aihetta on tarkkailla tilannetta, sillä Jokelan, Kauhajoen tai Hyvinkään tapahtumista ei sellaiseen ole pitkäkään matka.
Ja oli meillä myös Myyrmanni. Lontoo ja sen ”omien poikien” tapahtuma joukkoliikenteessä on myös huomattavasti lähempänä meitä kuin New York.

En halua maalata piruja seinille, mutta realismi on tervettä. Samalla sanon, että tässä ja lainatussa viestissä mainittuihin ongelmiin pitää toki ensisijassa puuttua ennaltaehkäisevästi eli aivan muilla keinoin kuin suojautumalla järkkynyttä mieltä vastaan. Mutta siinäkin asiassa näyttää realismilta, ettei meillä Suomessa riitä mielenkiintoa rahoittaa ennalta ehkäisyä. Vaan ongelmiin puututaan vasta sitten, kun alkaa tapahtua ja puuttuminen maksaa varmasti ja paljon. Mikä siis tarkoittaa, että Suomessa on syytä varautua myös terroriuhkaan metrossa, koska ei olla halukkaita puuttumaan syihin, jotka johtavat terroriuhkaan.

Muuten sanon metron turvallisuusjärjestelyistä, että viranomaisten periaatteisiin tyytymättömien pitäisi väitellä mieluiten viranomaisten kanssa. Minusta viranomaisten periaatteet ovat loogiset ja perustellut. Mutta he itse ovat tietenkin parhaita perustelemaan sille, jonka mielestä metron turvajärjestelyt ovat liian hyvät.

Antero
 
Toisin kuin yleensä luullaan, metrot kestävät pommi-iskuja paljon paremmin kuin bussit. Silloin kun metroissa on sattunut pommi-iskuja on ylensä vain iskun kohteena olleen vaunun matkustajat menehtyneet tai saaneet vakavia vammoja. Jos poliittisen tilanteen vuoksi terrorin uhka kohoaa voidaan vartiointia lisäämällä estää pommi-iskuja. Aikoinaan IRA:n iskujen aikaan Lontoon metroa vartioitiin yhtä tehokkaasti kuin lentokenttiä.

Ammatti- tai amatööriterroristin kannattaa suunnata iskunsa tavarataloihin ja ravintoloihin/yökerhoihin. Niihin suunnatuissa iskuissa uhrien määrä on paljon suurempi kuin metroissa.

t. Rainer
 
Unohtuiko Norjan tapahtumat reilussa vuodessa? Kyllä Suomessakin aihetta on tarkkailla tilannetta, sillä Jokelan, Kauhajoen tai Hyvinkään tapahtumista ei sellaiseen ole pitkäkään matka.

Ei unohtunut, mutta se on ilmeisesti unohtunut että näitä terroristi-iskuja on tapahtunut aina, jopa paljon ennen kaksoistornien sortumista. Tarkoitan sitä, että 9/11-iskuilla oli valtava symbolinen merkitys. Alettiin lietsomaan ainakin omasta mielestäni tarpeettoman suurta terrorismipelkoa. Ei Suomessakaan ennen noita iskuja terrorismista puhuttu niin laajassa viitekehyksessä kuin nykyään, saatika että sitä olisi yhdistetty kotimaan tapahtumiin.

Jos vielä miettii näitä surullisia kotimaassamme tapahtuneita tekoja, niin käytännössähän vastaavan iskun estäminen metrossa on lähes mahdotonta. Millä estetään mieleltään järkkyneen ihmisen epätoivoinen teko, etenkin jos huomioidaan se että tässä pitäisi olla edes vähän kustannusrealismia ja metron tulisi edelleen toimia sujuvasti joukkoliikennevälineenä?
 
Vs: M 300 -hankinta

Jos lyhyiden asemien kapasiteetti alkaa loppua, eiköhän 90 metrin laitureilla pysty ajamaan vaikka 104 metrin junia, jolla saadaan 15 % kapasiteettilisäys, eihän Sm5:ssäkään ole ihan päässä ovia. 90 metrin laituripituus on muuten aika tyypillinen maailman isommissa metroissa. Helsingissä vielä junat ovat merkittävästi leveämpiä muualla, joka tuo lisätilaa. Toki istumapaikkoja myös arvostetaan täällä enemmän, joten tilaakin tarvitaankin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: M 300 -hankinta

Mediassa on esitetty kaikenlaisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi. Joku osasi kertoa että Oslossa Holmankollenin metrolinjan laiturit ovat lyhyemmät kuin muilla, ja siksi osa vaunuista on suljettuina kun juna tulee sille osuudelle. Miksi sellainen ei käy päinsä Helsingissä, en osaa sanoa.

Tänään ehdotti Hesarissa pari asiantuntija-insinööriä, että metron kapasiteetin loppuessa kesken, voisi ajaa metron rinnalla jotain määrättyä runkolinjaa pitkin busseja, jotka ruuhka-aikana poimisi osan pihalle jääneistä metromatkustajista (ts matkustajia jotka vapaaehtoisesti jäävät pois metrosta). Tämä on varmaan arkea tänäkin päivänä monessa miljoonakaupungissa. Se tosin pilaisi metron alkuperäisen idean, koska se toisi bussirallin takaisin Rautatientorille ja Kaisaniemenkadulle, jonka metro aikoinaan poisti, ja teki keskustan viihtyisämmäksi.

Mutta minäpä pistän paremmaksi: Busseja voisi toki lisätä Herttoniemen ja keskustan välille, malttia käyttäen, mutta Sörnäisistä keskustaanhan kulkee raitiolinjoja joita varmaan monet metron kyytiin mahtumattomista matkustajista vapaaehtoisesti käyttäisivät jos sellaine tilanne olisi. :D

Ja kuten late totesi niin ongelma on edessä vasta v 2030 paikkeilla. Ja jos Östersundomin linjan vaatii enemmän kapasiteettia kuin mitä 4-vaunuiset junat pystyvät hoitamaan ninn voihan sille laittaa kulkemaan 6-vaunuisia. Kamppiin asti.

Jotenkin aavistan kuten late kirjoitti että nyt tilattvilla junilla ajetaan automaattiajolla Vuosaari-Matinkylä reittiä päästä päähän ja. M100 ja M200 jää 6-vaunuisina ja käsipelillä Mellunmäen haaraa ajamaan, ja jos metroa jatketaan Östersundomiin tilataan enemmän juuri sille reitille sopivia mahdollisesti 6 vaunua pitkiä junia.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: M 300 -hankinta

Mediassa on esitetty kaikenlaisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi. Joku osasi kertoa että Oslossa Holmankollenin metrolinjan laiturit ovat lyhyemmät kuin muilla, ja siksi osa vaunuista on suljettuina kun juna tulee sille osuudelle. Miksi sellainen ei käy päinsä Helsingissä, en osaa sanoa.

Holmenkollenin rata on vanha ja nykyiseen järjestelyyn on päädytty monen historiallisen mutkan kautta, joihin kuului mm. 20 vuotta vanhan (vissiin allekin) junasarjan hylkääminen. Espoossa tehdään uutta rataa miljardilla ja samaan aikaan hankitaan uusia junia nimenomaan tätä rataa varten. Mielestäni on ihan kohtuullista edellyttää, että lopputulema ei ole mikään käyttäjien kannalta hankala tahaton viritelmä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos lyhyiden asemien kapasiteetti alkaa loppua, eiköhän 90 metrin laitureilla pysty ajamaan vaikka 104 metrin junia, jolla saadaan 15 % kapasiteettilisäys, eihän Sm5:ssäkään ole ihan päässä ovia. 90 metrin laituripituus on muuten aika tyypillinen maailman isommissa metroissa. Helsingissä vielä junat ovat merkittävästi leveämpiä muualla, joka tuo lisätilaa. Toki istumapaikkoja myös arvostetaan täällä enemmän, joten tilaakin tarvitaankin.
Ei tällainen onnistu, koska laituriovet määräävät ovien paikat. Ovet eivät ole tasaisesti jakautuneina junan pituudelle, joten kokonaisten vaunujen on oltava aina samalla kohdalla suhteessa laiturioviin. Puolikkaan vaunun lisääminen 90-metrisiin juniin on muutenkin varsin omituinen ratkaisu.

90 metrin laituripituus ei ole tyypillinen maailman isoimmissa metroissa. Tarkistahan tietosi!

Tänään ehdotti Hesarissa pari asiantuntija-insinööriä, että metron kapasiteetin loppuessa kesken, voisi ajaa metron rinnalla jotain määrättyä runkolinjaa pitkin busseja, jotka ruuhka-aikana poimisi osan pihalle jääneistä metromatkustajista (ts matkustajia jotka vapaaehtoisesti jäävät pois metrosta).
Tällaisen hölmöilyn ovat esittäneet jo aikaisemmin muut kuin joukkoliikenteen asiantuntijat. Oikeat asiantuntijat eivät esitä, että alennetaan metron kapasiteettia ja ryhdytään sitten paikkaamaan puuttuvaa kapasiteettia busseilla.

Tämä on varmaan arkea tänäkin päivänä monessa miljoonakaupungissa.
Kyllä metrokaupungeissa busseja pyörii, mutta ei siksi, että niillä kulkisivat ne, jotka eivät mahtuneet metroon. Bussit kulkevat siksi, että metrosta pääsee myös asemien välisille ja muille metron saavuttamattomille alueille. Tällä bussiliikenteellä on myös tuttu nimi: liityntäliikenne.

Antero
 
Vs: M 300 -hankinta

Tänään ehdotti Hesarissa pari asiantuntija-insinööriä, että metron kapasiteetin loppuessa kesken, voisi ajaa metron rinnalla jotain määrättyä runkolinjaa pitkin busseja, jotka ruuhka-aikana poimisi osan pihalle jääneistä metromatkustajista (ts matkustajia jotka vapaaehtoisesti jäävät pois metrosta). Tämä on varmaan arkea tänäkin päivänä monessa miljoonakaupungissa. Se tosin pilaisi metron alkuperäisen idean, koska se toisi bussirallin takaisin Rautatientorille ja Kaisaniemenkadulle, jonka metro aikoinaan poisti, ja teki keskustan viihtyisämmäksi.

Mutta minäpä pistän paremmaksi: Busseja voisi toki lisätä Herttoniemen ja keskustan välille, malttia käyttäen, mutta Sörnäisistä keskustaanhan kulkee raitiolinjoja joita varmaan monet metron kyytiin mahtumattomista matkustajista vapaaehtoisesti käyttäisivät jos sellaine tilanne olisi. :D

Niin, edelläselostettu vaihtoehto tunnettiin muutama aika sitten nimellä 86S. Tosin kyseinen linja ei ollut olemassa metron tahallisesti aiheutettavan kapasiteettipulan vuoksi, vaan kattavamman joukkoliikennepalvelun vuoksi. Ja linjaahan liikennöitiin sellaisilla ihmeillä kuin nivellinja-auto, joihin nykypäivinä tässä köyhässä (sekä rahallisesti että älyllisesti) valtiossa ei ole varaa. Ylipäätään idea metron tahallisen kapasiteetin leikkauksen paikkaamisesta busseilla on täysin naurattava. Miksi metron kaltaista raskasta raideliikennettä on edes olemassa tai varsinkaan tehdään lisää, jos sitä täytyy paikata bussiliikenteellä? Eikö metroa lähtökohtaisesti pitäisi tehdä niin, että sitä ei tarvitse paikata muulla kuin liityntäliikenteellä? Ja illan kevennyksenä todettakoon, että sanat hesari, asiantuntija-insinööri ja metro samassa yhteydessä luokittelisin sarjaan kuulento, lohikäärme ja polkuvene.

Ja kuten late totesi niin ongelma on edessä vasta v 2030 paikkeilla. Ja jos Östersundomin linjan vaatii enemmän kapasiteettia kuin mitä 4-vaunuiset junat pystyvät hoitamaan ninn voihan sille laittaa kulkemaan 6-vaunuisia. Kamppiin asti.

Vasta 2030? Mieleeni ei tule mitään vastaavaa hanketta, jossa edes käydään keskustelua siitä, että kun tehdään mitä satuu ja kun kapasiteetti loppuu... Virallisen totuuden mukaan automaattimetro aloittaa 2015 "loppuvuodesta", eli siis käytännössä 2017 paikkeilla. Kapsiteettiongelma tulee siis vastaan jo käytännössä alle 15v liikenteen aloituksesta. Eikös normaalisti raideliikennettä suunnitella vähintään sadan vuoden aikajänteellä? Näin lupaava "lopuunmietitty", "perusteltu" ja "välttämätön" sekä "joukkoliikennettä lisäävä" hanke hakee vertaistaan historiankirjoituksessa.
 
Takaisin
Ylös