Automaattinen metro

Varsin yksinkertainen este: ei ole maksajaa. Espoo ei pitkiä laitureita tarvitse, eikä Helsinki ole valmis maksamaan investointia naapurin puolella.

Ei Espoo niitä lyhyitäkään olisi tarvinnut, vaan silti laitettiin satoja miljoonia menemään, joten rahalla sitä ei enää oikein voi perustella. ;)
 
Ei Espoo niitä lyhyitäkään olisi tarvinnut, ...
Mutta kyllä tässä vielä voi käydä niin, että Espoo alkaa haluta normaalimittaisia asemia. Eihän Helsingin tarvitse omalla puolellaan metroa rampauttaa, jos ahdasta tulee. Kun tarvitaan 6 vaunun junia, ei niiden käyttäminen Helsingin ongelma ole. Se on vain Espoon ongelma. Pitkät junat eivät aja Ruoholahtea pidemmälle, joten Espoon vuoroväli harvenee jo siitä lähtien.

Strafican viimeisimmässä raportissa huipputunnin suurin matkustajamäärä Espoon puolella oli vajaa 8000 hlö/h. Jos samaan aikaan Kulosaaren sillalla on 12.000 hlö/h, niin nämähän menevät hauskasti samassa suhteessa kuin 4-vaunuiset junat Espoossa ja 6-vaunuiset Helsingissä. Pikku ongelma vain on siinä, että junat eivät Ruoholahdessa lyhene.

Mutta voihan sen ratkaista näin:

Helsingin liikenne vaatii nykyisen 90 vaunua tunnissa. Kun ajetaan 3 minuutin vuoroväliä, ja 12 minuutin välein ajaa 6-vaunun juna ja niiden välissä 3 minuutin väleillä 4-vaunuiset junat, ajetaan yhteensä nykyiset 90 vaunua tunnissa. Näistä siis vain 4-vaunuiset ajavat Espooseen. Ja kas, silloin sinne ajaa 60 vaunua tunnissa. Eli kysynnän ja tarjonnan suhteet ovat samat, ja homma on tasapainossa.

Espoolaisille on sitten vain niin, että siellä menee 3 junaa 3 minuutin välein, sitten tulee 6 minuutin väli. Jos haluavat harventaa vuoroja Tapiolasta länteen, niin jättäköön sitten joka kolmannen vuoron pois, jolloin Matinkylään muodostuu tasainen 6 minuutin vuoroväli.

Tasainen vuoroväli ja eripituiset junat johtavat siihen, että lyhyissä junissa on ahtaampaa kuin pitkissä. Koska kuorma jakautuu tasan junien, ei vaunumäärien kesken. Jos tämä osoittautuu ongelmaksi, se ratkeaa ajamalla 4-vaunuiset junat 2,7 minuutin vuorovälillä edelliseen ja 6-vaunuiset 4 minuutin vuorovälillä.

Sitten kun espoolaisia kiukuttaa tällainen, ja se, ettei joka junalla pääse edes Tapiolaan, niin voi muistuttaa siitä, että ihan itsellä oli kiire jättää asemat lyhyiksi silloin, kun ne olisi vielä helposti olleet pidennettävissä.

Vaan veikkaankohan oikein, jos arvaan, että tälle ehdotukselle käy aivan samoin kuin niille, joista 339-DF linkitti 10 vuoden takaa. Joku jälleen vakuuttaa, ettei voi tehdä kuten sanon, koska se joku on aina oikeassa.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Ei Espoo niitä lyhyitäkään olisi tarvinnut, vaan silti laitettiin satoja miljoonia menemään, joten rahalla sitä ei enää oikein voi perustella. ;)

Ei olisi, ei. Metrollahan Espoo lähinnä "osti" itselleen tärkeitä asioita, toisin kuin Sipoo. Nyt ei taida olla enää tarvetta pistää turhiin laituripidennyksiin euroakaan
 
Vs: Vuosaaren aseman laituriovet puretaan

Mistään automatisoinnista ei ole tällä hetkellä mitään päätöstä. Tilanne on sama kuin oli esimerkiksi 1990-luvulla. Miksi jättää pystyyn sujuvaa liikennöintiä haittaavia ovia, kun niitä ei mahdollisesti koskaan tulla tarvitsemaan mihinkään?
En automaattia toivo enkä ovien säilyttämistäkään kannata, mutta kannattaa lukaista silti: http://yle.fi/uutiset/puolelle_minu...ron_automatisoinnista_vaannetaan_taas/7872078
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
En automaattia toivo enkä ovien säilyttämistäkään kannata, mutta kannattaa lukaista silti: http://yle.fi/uutiset/puolelle_minu...ron_automatisoinnista_vaannetaan_taas/7872078
Tuokin juttu alkaa suurella valheella siitä, että vuorovälien tihentäminen onnistuu vain automaatilla.

Miksi tällaiset valheet ja uskomukset elävät niin sitkeästi? Yksi vastaus löytyy HS:n tämän päivän kolumnista, jonka on kirjoittanut Jari Kaaro.

Ihmisen mielessä vaikuttavan ilmiön nimi on kognitiivinen dissonanssi. Kaaron esimerkit ovat kuvaavia, mutta Helsingin metro ja sen automatisointi käyvät myös esimerkiksi siinä missä maailmanloppu, jolle ilmoitetaan kerta toisensa jälkeen uusia päiviä, eikä loppu vaan koskaan tule. Mutta jokaisen tulemattoman päivän jälkeen usko maailmanloppuun vain vahvistuu.

Kunpa joku psykologi pääsisi joskus istumaan metromiesten kokouksiin tekemään havaintoja, kuten oli järjestetty salaa maailmanlopun manaajien joukkoon. Silloin selviäisi, mikä on se kognitiivinen dissonanssi, jolla metrofanaatikot kääntävät tappionsa voitoksi. Eli miten se, että tässä tapauksessa metron automatisointia ei saada aikaiseksi vain vahvistaa sitä, että automatisointi pitää saada, maksoi mitä maksoi. Tätähän tässä pyöriteltiin 10 vuotta, kute YLE kertoi. Ja joku haluaa jatkaa edelleen.

Antero
 
Vs: Metron M200-junien loppunytkähdys

Huomasin tänä aamuna metrossa pienen muutoksen ainakin siinä M200-vaunussa, tai siis kahden vaunun yksikössä, jossa matkustin. Siitä oli poistettu keskiosan seinää vasten nousevat penkit, ja niiden tilalla oli yhdellä reunalla jonkinlaisen puoli-istumisen mahdollistavat tangot (samaan tapaan kuin joillakin bussipysäkeillä) ja toisella puolella kiinteät penkit, joiden alla oli suljettavaa säilytyslaatikkotilaa. Ainakin noin äkkiseltään ne vaikuttivat samanlaiselta kuin M100:n vaunujen päädyissä olevat vähän korkeammat penkit, jopa niin samanlaiselta että ne luultavasti ihan konkreettisesti olivat sellaisia, jostain M100:sta vietyjä. En ole huomannut tällaista aiemmin, mutta ajattelin että jos jossain niin täällä joku varmaankin osaa kertoa, mistä lienee kyse? En valitettavasti töihin kiirehtiessäni hoksannut katsoa vaunujen numeroa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metron M200-junien loppunytkähdys

Kyse on tainnut olla niistä junasta, jotka ovat käyneet aiemmin Siemensin käsittelyssä automaattivarustelua varten. Muistaakseni joskus olikin jossain täällä puhetta, että siellä uusien penkkien alla olisi tiloja automaattimetron erinäisille laitteille, joita ei nyt tulekaan, kun automatisointisopimus purettiin. Muutokset ovat tainneet M200 junien kohdalla lähinnä kosmeettisia, toisin kuin automaattivarustelluissa M100-junissa, sillä nämä käsittelyn käyneet M200-junat ovat kytkettävissä tavallisiin M200:iin.
 
Vs: Metron M200-junien loppunytkähdys

Kyse on tosiaan juuri Siemensin käsittelyssä käyneestä M200 vaunuparista (muistaakseni 211).
Kiinteä sivuttaispenkki on ihan erillistuotantoa ja sen alla on Siemensin automaatiolaitteille tarkoitettu kaappi. Penkki on kolmen istuttava ja sen selkänoja on ikkunan takia normaalia.
Vastapäiset taittoistuimet on korvattu ns. nojailutangon prototyypillä. Nojailutangon idea on kloonattu M300:sta eikä sillä ole varsinaisesti mitään tekemistä automaatioasennusten kanssa.

Kuva penkistä ja tangoista (julkisuutta välttelevä henkilö poistettu kuvasta huomaamattomasti)
M200 penkki ja tangot.jpg

Ja vertailuksi M300 nojailutanko.
IMG_0070_800.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Metron M200-junien loppunytkähdys

Kiitos kuvista ja huomaamattomasta photoshoppauksesta, nyt olen tosiaan paljon viisaampi. Ja tottahan tuo on, että kyseessä ei tietenkään voinut olla M100:n penkki toisin kuin ensin luulin, koska siinä on tilaa kolmelle. Tyyli vain on aika suoraan sieltä, enemmän kuin M200:sta! #fuusiometro
 
Vs: Metron M200-junien loppunytkähdys

Kiitos kuvista ja huomaamattomasta photoshoppauksesta, nyt olen tosiaan paljon viisaampi. Ja tottahan tuo on, että kyseessä ei tietenkään voinut olla M100:n penkki toisin kuin ensin luulin, koska siinä on tilaa kolmelle. Tyyli vain on aika suoraan sieltä, enemmän kuin M200:sta! #fuusiometro

Kaikkien junien penkkien tyyli on melko samanlainen (urat ym.). Tuo nimenomainen penkki tuo mieleen M100 penkin, koska se on laatikon päällä. M100:ssahan penkkien alla on sokkelit, kun muissa junissa penkkien alunen on vapaa.
 
Vs: Metron M200-junien loppunytkähdys

Kaikkien junien penkkien tyyli on melko samanlainen (urat ym.). Tuo nimenomainen penkki tuo mieleen M100 penkin, koska se on laatikon päällä. M100:ssahan penkkien alla on sokkelit, kun muissa junissa penkkien alunen on vapaa.
Itse laskisin tuon "nimenomaisen" penkin M100:maisuudeksi suht matalan selkänojan. Satasien istuimia ei kuvissa näy, mutta 200:sen korkeita selkänojia sitten näkyy enemmänkin.
 
Pöly ei edes ehtinyt laskeutua edellisestä automatisointihankkeesta, kun uusi jo alkaa. HKL:n toimitusjohtaja kertoo HS:n haastattelussa, että päätös metron automatisoinnista on tulossa käsittelyyn vielä ennen kesää.
 
Takaisin
Ylös