Automaattinen metro

... niillä nopeuksilla kuin metroa halutaan nykyisenlaisilla 2-laiturisilla asemilla. Siis ei ilman isoja kompromisseja suuntaansa, mutta oikean tarpeen tullen onnistuu kyllä.
Juu, aivan. Otetaan käyttöön yhden vaunun junat ja huippunopeudeksi noin 20 km/h sekä liikennöintikäytännöksi sellainen, että seuraava yhden vaunun juna tulee ja pysähtyy asemalla jo seisovan perään valmiiksi odottamaan pääsyä laiturin viereen. Silloin voidaan päästä 25 sekunnin vuoroväliin. Linjanopeus jää ehkä noin 10 km/h:iin, mutta vuorovälihän oli nyt ratkaiseva.

Tästä ei enään paremmaksi pääse, koska 25 sekutnia on aika, joka kuluu siihen, että vaunu ajaa laiturin vierestä pois. Paitsi joidenkin mielestä tietenkin automaatilla... :)

Antero
 
Vs: HS:"Helsinki joutuu lykkäämään uusien asuinalueidensa rakentamista"

Ymmärtääkseni automaattimetrossa on otettu huomoon kaikki tällaiset caset. Eli kameroita ja tunnistimia on siellä täällä.

Muttei ilmeisesti sitä, että näiden ylläpito, huolto, valvonta, tarkkailu ja muut hoituvat vain ihmisvoimin eikä ole ilmaista.

Ehkä peilaat näkökulmaasi sen perusteella että tunnet Tukholman metron paremin kuin Helsingin. Niissä on ikäeroa n 30 vuotta, Helsingissä monet ratkaisut tehtiin jo aluasta alkaen automaattiajoa silmälläpitäen, mutta sitä ei toteutettu heti alussa. Helsingin metrossa kuski ei todellakaan tee mitään muuta kuin aja. Hän ei esim astu ulos ohjaamosta laiturille pysähdysten aikana varmistaakseen ettei kukaan ole jäänyt ovien väliin, kuten Stokiksessa, vaan istuu koko ajan yksin kopissaan, ja oven väliin jäämisiä sattuu todella usein Helsingissä. Jos vaunussa on häiriököintiä niin kuljettaja ei tule, hän ei edes saa tulla matkustamon puolelle hillitsemään rähinöitsijöitä.

1970-luvulla tekniikka ja määräykset olivat täysin erilaiset, nykypäivän automaattimetro ei istu ongelmitta nykyiseen metroon.

Helsinkiin ei tarvita (ainakaan vielä) tukholmalaista syteemiä, että kuljettaja tarkistaa tilanteen ennen liikkeellelähtöä. Liian vähän ihmisiä tähän toimenpiteeseen. Jos kuitenkin joillain asemilla tällaiselle tulee tarvetta, ei ole monimutkainen homma asentaa monitoreja, joista tilanteen näkee. Kuljettajat pitäisi muutenkin kouluttaa puuttumaan ovenväleihin juoksemisen enemmän. Tiedän, että sillä on vaikutusta, etenkin nuoriin ja lapsiin, jos aikuinen ihminen, ja varsinkin, kun tämä on tilanteesta vastaava, huomauttaa. Nyt tuon on annettu täysin levitä käsiin. Ihmiset pitelevät ovia auki "kehteliaisuudesta" jopa tuntemattomille, ja suomalainen "kaveria ei jätetä" tarkoittaa metrossa "annetaan kaikkien kahdensadan odotella meitä kolmea ja sekoitetaan koko metron aikataulu". Tietokonetta on vähän vaikeampi saada huomauttamaan asiasta ja vielä vaikeampi on saada ihmiset kunnioittamaan tätä sanaa.

Tarkoitin, että pelkkä tieto siitä, että välineessä on kuljettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva (esim. konnari tai vastaava), rauhoittaa matkustajia ja varmasti vähentää häiriökäytöstä. Vaikutus on kameraa suurempi ja enemmän ennaltaehkäisevä. Kuljettajan ei tarvitse poistua ohjaamosta, mutta hän havaitsee kameraa ja valvomoa paremmin esim. asemilla tapahtuvat häiriköinnit ja voi kutsua apua nopeammin. Matkustajilta on turha odottaa hätäpuheluiden soittoja, ja hätäkeskuksesta on turha odottaa apua, tämä on todistettu monta kertaa. :icon_frown:

Metron automatisointi tulee mahdollistamaan sen että rutiinityö eli junan ajamista varten ei tarvita suurta joukkoa ja siten voidaan itse asiakaspalvelua parantaa.

Epäilen suuresti, ettei loppujen lopuksi tarvita samaa joukkoa, ja etenkin sitä, että päästäisiin pienemmällä summalla. Joku syyhän siihen on, että vuoroväliä on tiivistettävä niin paljon, vaikka tarvetta ei ole, ja syyhän lienee se, että tuolloin voidaan laskea vertailuun suurempi määrä kuljettajia, jolloin kuljettamattomasta metrosta saadaan vertailussa halvempi. Asiakaspalveluahan se parantaa, jos henkilökunta saadaan laitureille, sitä en epäile hetkeäkään. Mutta pitäisi miettiä, kaikkine ongelmineen ja uhkakuvineenkin, kummassa henkilökunta on tärkeämpää, junassa vai asemilla. Lähtökohtana tietenkin se, että henkilökunnan määrä olisi molemmissa sama.
 
Juu, aivan. Otetaan käyttöön yhden vaunun junat ja huippunopeudeksi noin 20 km/h sekä liikennöintikäytännöksi sellainen, että seuraava yhden vaunun juna tulee ja pysähtyy asemalla jo seisovan perään valmiiksi odottamaan pääsyä laiturin viereen. Silloin voidaan päästä 25 sekunnin vuoroväliin. Linjanopeus jää ehkä noin 10 km/h:iin, mutta vuorovälihän oli nyt ratkaiseva.

Antero

Tämmöinen järjestelmähän on jo käytössä maanpäällä, nimittäin HKL:n ratikkajärjestelmä.
 
Pietarissa ajetaan kahden minuutin välein. Eli aikataulu menettää merkityksensä matkustajan kannalta. Laiturilla on siis juna tai on heti tulossa. Merihaassa hissin odottaminen 14 kerroksisessa talossa kestää pidempään monasti. Ja asemien kauneus tulee vielä päälle.:D:
 
Vs: HS:"Helsinki joutuu lykkäämään uusien asuinalueidensa rakentamista"

Suuri osa kulettajista siirtyy valvomoon
Näillä näkymin valvomohenkilökuntaa (liikenteenohjaajia) ei kuitenkaan tarvitse palkata lisää. Varikon valvomon toiminnot siirtyvät uuteen Herttoniemen valvomoon; 5 varikon vakituista liik.ohjaajaa siirtyy samalla. Eli metrojunankuljettajille ei valvomotöitä ole juuri tarjolla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämmöinen järjestelmähän on jo käytössä maanpäällä, nimittäin HKL:n ratikkajärjestelmä.
Hyvin oivallettu ja aivan oikein. Jostain syystä metrofanaatikot eivät vain usko, että sama fysiikka on voimassa metro-nimisessä raideliikenteessä kuin raitiotielläkin. Eli vuorovälin minimointi hidastuttaa ja puurouttaa liikenteen, aina. Eli se ei suinkaan lyhennä matka-aikaa tai paranna palvelutasoa lähestyessään nollaa, vaikka päinvastaista väitetään.

Niin, ja onhan meillä käytössä myös nollavuorovälin kuljettimia. Yleensä niiden nimi on rullaporras, ja nopeus luokkaa 4 km/h. Mutta vuoroväli on nolla ja ovat nämä myös automaattisia, siis ilman kuljettajaa.

Antero
 
Niin, ja onhan meillä käytössä myös nollavuorovälin kuljettimia. Yleensä niiden nimi on rullaporras, ja nopeus luokkaa 4 km/h. Mutta vuoroväli on nolla ja ovat nämä myös automaattisia, siis ilman kuljettajaa.

Niitä nollavuorovälin automaattimetroja on jo metroasemillakin. Sinne vain kokeilemaan. :smile: Ei muuten ole yksi eikä kaksi, vaan aika monta kertaa, kun niihinkin on häiriöitä tullut. Pysähtyneissä rullaportaissa voi edetä lihasvoiminkin, vaikkei se mitenkään miellyttävää ole, mutta radalle jämähtäneessä automaattimetrossa ei onnistu pomppiminen vaunusta toiseen.

Täsmällisimmin automaattimetro toimisi automaattimatkustajien kanssa. Tarkoituksena lienee kuitenkin kuljettaa ihmisiä. Vaikka kaikkien radalla olevien metrovaunujen liikuttaminen onnistuisi automaatiolla aivan yhtäaikaisesti ja tasanopeudella, niin matkustajien liikkumisnopeus vaunuun ja vaunusta sekä matkustajien määrät vaunuissa vaihtelevat.

Oikea, elävien ihmisten kaupunki ei ole mikään ohjelmoitu kone. Niin metron kuin muunkin kaupunkiliikenteen tärkeä ominaisuus on se, että tarjonta mahdollistaa myös äkillisesti syntyvien matkustustarpeiden hoitamisen. Siksi täytyy ottaa huomioon, että kaikki vuorot ja kaikki vaunut eivät aina kuormitu tasan samalla tavalla.

Toisin on monissa kaukoliikenteen systeemeissä, vai onko? Kun varsinkin lentokoneisiin ja kaukojuniin varataan paikkaliput etukäteen, niin kaikki on laskettavissa ja ennalta ohjelmoitavissa. Tasanopeuksinen, tasakuormitteinen ja tasan aikataulussa pysyvä liikennehän toteutuu niissä ihan itsestään... :biggrin:
 
En nähnyt täällä mitään linkkejä näihin sivustoille: Automaattimetro
En nyt malta olla kertaamatta, kun se on opintojen äiti, eikä oppi ole mennyt perille:
Automaattimetro sanoi:
Automaattijärjestelmä mahdollistaa junien turvallisen ja sujuvan liikennöinnin nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä. Aluksi tullaan käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuoroväliä, mutta teknisesti junia on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin välein.
Automaattimetrojärjestelmällä vaan ei ole mitään tekemistä lyhyempien vuorovälien kanssa, joten ei pidä valehdella että on. Vuoroväli on kiinni ensisijaisesti käytettävästä huippunopeudesta ja pysäkkiajan pituudesta, toissijaisesti siitä, että kulunvalvontajärjestelmä on rakennettu käytettävän vuorovälin mukaiseksi. Se, ovatko kuljettajat junassa vai valvomossa ei vaikuta vuoroväliin juuta eikä jaata.

Kävinpä vilkaisemassa ovia, jotka näkyivät olevan rahdatut tänne Kiinasta Baon kaupungista, tosin Ranskan kautta. Yhä ovat piilossa työmaa-aidan takana. Millähän konstilla kuljettajat hoitavat junan pysäyttämisen ovien kohdalle? Vuosaaren pohjoisella raiteella on toki aikaa justeerata, mutta linjalla ei sitten enää olekaan. Paitsi tietenkin matka-ajan kustannuksella.

Antero
 
En nyt malta olla kertaamatta, kun se on opintojen äiti, eikä oppi ole mennyt perille:

Automaattimetrojärjestelmällä vaan ei ole mitään tekemistä lyhyempien vuorovälien kanssa, joten ei pidä valehdella että on. Vuoroväli on kiinni ensisijaisesti käytettävästä huippunopeudesta ja pysäkkiajan pituudesta, toissijaisesti siitä, että kulunvalvontajärjestelmä on rakennettu käytettävän vuorovälin mukaiseksi. Se, ovatko kuljettajat junassa vai valvomossa ei vaikuta vuoroväliin juuta eikä jaata.


Kävinpä vilkaisemassa ovia, jotka näkyivät olevan rahdatut tänne Kiinasta Baon kaupungista, tosin Ranskan kautta. Yhä ovat piilossa työmaa-aidan takana. Millähän konstilla kuljettajat hoitavat junan pysäyttämisen ovien kohdalle? Vuosaaren pohjoisella raiteella on toki aikaa justeerata, mutta linjalla ei sitten enää olekaan. Paitsi tietenkin matka-ajan kustannuksella.

Antero

Samaa olen itsekkin miettinyt ja päätellyt tämän ketjun aikaisemmista viesteistä tuossa vuoroväli asiassa.

Ja laituriovista sen verran, että pitääpi käydä katsomassa minkälaiselta Vuosaaressa nytten näyttää kun rakennustyöt kesken, ja miten matkustajat siihen suhtautuvat. Onko siellä jo tuo ns. Vaihe 2 käynnissä, vai vasta vaihe 1?

Ja tuo pysäyttäminen on myös kiintoisa asia. Miten kuljettaja oikeasti saa sitten sen täydellisesti siihen, pitää ajaa todella hiljaa että saisi sitten oikeasti tarkalleen pysäytettyä sopivaan kohtaan. Ja kuten totesin Antero, helppoa se on Vuosaaressa ja Mellunmäessa kun aikaa on yleensä 6-8min ennen takaisin lähtöä(vaikka olisikin käynyt kääntöraiteelle), mutta Ruoholahdessa olen taas huomannut että siellä metro saapuu lähtöraiteelle heti kun sen pitäisi lähteä, tai minuutti sitä ennen.
 
Millähän konstilla kuljettajat hoitavat junan pysäyttämisen ovien kohdalle?

Varmaankin samoilla konsteilla kuin muissakin automatisoimattomissa laituriovilla varustetuissa järjestelmissä. Esimerkiksi Pietarin keskustan asemilla, joilla vuoroväli on 1,5 minuutin luokkaa.
 
Varmaankin samoilla konsteilla kuin muissakin automatisoimattomissa laituriovilla varustetuissa järjestelmissä. Esimerkiksi Pietarin keskustan asemilla, joilla vuoroväli on 1,5 minuutin luokkaa.

No toki mutta mitähän nämä konstit mahtavat olla?
 
Tässä periaatekuvassa näkyy, että ovet ovat aika leveät verrattuna metron oviin, eli varaa on. Ovien kohdalle pysähtymisen tekniikasta en tiedä.
 
Varmaankin samoilla konsteilla kuin muissakin automatisoimattomissa laituriovilla varustetuissa järjestelmissä. Esimerkiksi Pietarin keskustan asemilla, joilla vuoroväli on 1,5 minuutin luokkaa.
Oman kokemukseni mukaan kohdistus onnistuu 20 cm tarkkuudella. Kun menee enemmän pieleen, junasta löytyy ”peruutusvaihde”. Toisin sanoen, hyväksytään se, että oviaukot jäävät vähän kapeiksi.

Satuin muuten paikalle, kun Siemensin porukka oli testaamassa jotain ovien kanssa. 200-sarjan junan nylkyttäminen kohdalleen tapahtui noin 5 cm tarkkuudella, kun junalle etsittiin optimikohtaa. Tietenkään näin ei tarvitse toimia liikenteessää, mutta siitä vain näki, mikä on nykyään junan pysäytystarkkuus.

Tässä periaatekuvassa näkyy, että ovet ovat aika leveät verrattuna metron oviin, eli varaa on.
Kuva valehtelee sikäli, että laituriovien leveys johtuu siitä, että 100- ja 200-sarjan junissa ovet ovat eri kohdilla. Junia ei voi pysäyttää siten, että junan oviaukko on aina laiturioven aukon keskellä, vaan se on jommassa kummassa reunassa.

Antero
 
Kuva valehtelee sikäli, että laituriovien leveys johtuu siitä, että 100- ja 200-sarjan junissa ovet ovat eri kohdilla.

Ylimääräistä leveyttä saattaa tosin olla enemmänkin kuin tämä ero vaatii. Pysäyttämistarkkuuden rajoitusten takia laituriovet ovat usein hiukan leveämmät kuin junan oviaukko. Toisaalta leveys hidastaa ovien toimintaa, joten Helsingissä ei välttämättä haluta enää lisää leveyttä junasarjojen eron vaatiman minimin päälle. En osaa sanoa miten on päätetty toimia.
 
Takaisin
Ylös