Automaattinen metro

Kuva valehtelee sikäli, että laituriovien leveys johtuu siitä, että 100- ja 200-sarjan junissa ovet ovat eri kohdilla. Junia ei voi pysäyttää siten, että junan oviaukko on aina laiturioven aukon keskellä, vaan se on jommassa kummassa reunassa.

Antero

Tiedän että 100- ja 200-sarjojen junissa on ovet vähän eri kohdilla, osaako joku sanoa että kuinka paljon se ero sitten on jos vaikka katsoo vaunun ihan edestä ekalle, tokalle ja kolmannelle ovelle?
 
Tiedän että 100- ja 200-sarjojen junissa on ovet vähän eri kohdilla, osaako joku sanoa että kuinka paljon se ero sitten on jos vaikka katsoo vaunun ihan edestä ekalle, tokalle ja kolmannelle ovelle?
Valokuvan perusteella (sori, en nyt jaksa ladata) silloin, kun 200-sarjan juna on jetsulleen kohdallaan, junan ovi ja laituriovi ovat samalla kohdalla vaunun keskiosan puolella. Junan oven ohjaamon puoleinen reuna on silloin puolivälissä laiturioven ohjaamon puoleista puoliskoa. Toisin sanoen, junan päädyssä oleva laituriovi on 1,33 kertaa niin leveä kuin vaunun ovi.

Antero
 
Valokuvan perusteella (sori, en nyt jaksa ladata) silloin, kun 200-sarjan juna on jetsulleen kohdallaan, junan ovi ja laituriovi ovat samalla kohdalla vaunun keskiosan puolella. Junan oven ohjaamon puoleinen reuna on silloin puolivälissä laiturioven ohjaamon puoleista puoliskoa. Toisin sanoen, junan päädyssä oleva laituriovi on 1,33 kertaa niin leveä kuin vaunun ovi.

Antero

Kiitokset :)

Pitääpi sitten lokakuussa mennä katselemaan miten kuskit sovittavat junan oikealle kohdalle... :D Miksiköhän muuten juuri Vuosaari on "testi"asemana?
 
Haltian blogikirjoituksesta 15.9.2010
Mirva Haltia sanoi:
Useampikin johtokunnan jäsen on käynyt tutustumassa Vuosaaren metroasemalla kokeilussa oleviin laiturioviin ja on selvää, että vaunun ja laiturin väliin jäävä suuri kolo on turvallisuusongelma. Metroliikenne jatkaa kokeilua ja ratkaisujen kehittämistä, jotta laituriovista saadaan sellaiset, että ne voidaan ottaa käyttöön. Suurin ongelma on se, että ne asennetaan jälkiasennettuna valmiisiin rakenteisiin. Länsimetron asemilla ovet on otettu alusta asti suunnittelussa huomioon, joten vaunun ja seinän väliin ei jää ihmisen mentävää tilaa.
 
Lauantaiaamun YLE:n aikaisessa haastateltiin automaattimetroprojektipäällikköä. Jutun pääaihe oli, että laituriovien jäätyminen on ongelma, ja sitä varten suunnitellaan nyt laituriovien sähkölämmitystä. Liekö pinta-asemien kattaminen umpiasemiksi kaikessa hiljaisuudessa kuopattu?

Antero
 
Vuosaari taitaa olla hiljaisin pääteasema.

Korjaanpa viimein tämän virheellisen väitteen. Ihan jo yleisen havainnoinnin perusteella (käytän Vuosaaren metroasemaa päivittäin ja Mellunmäen asemaa satunnaisesti) Vuosaari ei todellakaan ole hiljaisin pääteasema. Ja ainakin vuoden 2008 matkustajamäärälaskennat tukevat yleistä havainnointiani (enkä usko lukujen mitenkään radikaalisti sen jälkeen muuttuneen enkä juuri nyt jaksa kaivaa tuoreempia lukuja):

Ruoholahti 16214 matkustajaa / arkipäivä
Vuosaari 13704 matkustajaa / arkipäivä
Mellunmäki 7724 matkustajaa / arkipäivä

Eli Vuosaaren asemaa käyttää päivittäin n. 1,8 kertainen matkustajamäärä Mellunmäkeen verrattuna.
 
Korjaanpa viimein tämän virheellisen väitteen. Ihan jo yleisen havainnoinnin perusteella (käytän Vuosaaren metroasemaa päivittäin ja Mellunmäen asemaa satunnaisesti) Vuosaari ei todellakaan ole hiljaisin pääteasema. Ja ainakin vuoden 2008 matkustajamäärälaskennat tukevat yleistä havainnointiani (enkä usko lukujen mitenkään radikaalisti sen jälkeen muuttuneen enkä juuri nyt jaksa kaivaa tuoreempia lukuja):

Ruoholahti 16214 matkustajaa / arkipäivä
Vuosaari 13704 matkustajaa / arkipäivä
Mellunmäki 7724 matkustajaa / arkipäivä

Eli Vuosaaren asemaa käyttää päivittäin n. 1,8 kertainen matkustajamäärä Mellunmäkeen verrattuna.
Vuosaari onkin kylmin pääteasema, siksi paras testaamiseen.
 
Lauantaiaamun YLE:n aikaisessa haastateltiin automaattimetroprojektipäällikköä. Jutun pääaihe oli, että laituriovien jäätyminen on ongelma, ja sitä varten suunnitellaan nyt laituriovien sähkölämmitystä. Liekö pinta-asemien kattaminen umpiasemiksi kaikessa hiljaisuudessa kuopattu?

Antero

Ei aseman umpinaiseksi rakentaminen ratkaise jäätymisongelmia, jollei asemaa myös lämmitetä talvisin.
 
Ei aseman umpinaiseksi rakentaminen ratkaise jäätymisongelmia, jollei asemaa myös lämmitetä talvisin.
Tässä kuva laituriovien kohdalla olevasta "lattialämmityksestä". Lisäksi ovien ohajusyksikkökotelot ovat lämmitettävät. Muut osat eivät.
 

Liitetiedostot

  • 06122010.jpg
    06122010.jpg
    54.8 KB · Lukukerrat: 242
Tässä kuva laituriovien kohdalla olevasta "lattialämmityksestä".

Turuilla ja toreilla voi havaita kuinka lämmitetyn ja lämmittämättömän katualueen rajalle muodostuu paksu ja liukas jääpolanne. Tullaankohan tätä ongelmaa ratkomaan metroasemilla jotenkin? Kuinka perusteellisesti lumen tulo laiturialueelle halutaan estää?
 
Turuilla ja toreilla voi havaita kuinka lämmitetyn ja lämmittämättömän katualueen rajalle muodostuu paksu ja liukas jääpolanne. Tullaankohan tätä ongelmaa ratkomaan metroasemilla jotenkin? Kuinka perusteellisesti lumen tulo laiturialueelle halutaan estää?
Vuosaari ja Kalasatama ovat huonoja esimerkkejä katetuista asemista ja niiden lumettumisesta. Molemmat ovat näennäiskatettuja. Vuosaaressa seinä ei ole seinä vaan verkko ja Kalasatamassa katon ja seinäkkeiden välit ovat auki.

Jos ja kun koko laitureita ei lämmitetä – mikä oikeastaan on hölmöä, kun katujakin lämmitetään – polanneongelma ei ratkea kuin käsityöllä.

Antero
 
Laituriovet eivät okein toimi. Ikään kuin olisi aivan uusi asia huomata tässä vaiheessa, että on kahdenlaisia junia ja niissä on erilaiset ovet.

Helsingiuutiset 8.1.2011 sanoi:
Metrouudistuksen alku takkuilee Vuosaaressa

08.01.2011 8:00

Jussi Vehkasalo

Vuosaaren metroaseman toiselle laiturille rakennettuja, automaattimetron tuloa ennakoivia laituriovia ei ole voitu ottaa käyttöön, koska metrojunan ja laituriovien väliin jäävästä tilasta tuli ongelma. (Kuvaaja: Jussi Vehkasalo)

Vuosaaren metroasemalle asennettuja, automaattimetron tuloon liittyviä laituriovia ei edelleenkään ole saatu käyttökuntoon.

Jo kuuden viikon ajan Vuosaaressa on ollut käytössä vain yksi metroraide. Laituriovien koekäytön oli tarkoitus alkaa jo aikaa sitten.

Laituriovien asennus käynnistyi alkusyksystä, jolloin metron lähtölaituri oli käytössä vain puoleen väliin asti. Marraskuun lopussa samainen metrolaituri poistettiin kokonaan käytöstä.

–Tämä on niin sanotusti vähän kinkkinen tämä tilanne. Laituriovien asennuksessa ovat eteen tulleet kaikki mahdottomat ja mahdolliset asiat, muotoilee HKL:n turvallisuuspäällikkö Jyri Kaisla.

Laiturinovien ja metrojunan väliin jää liikaa tilaa

Suurin ongelma liittyy siihen, että metrojunia on kahdenlaisia. Vanhemmissa junissa vaunun ovet liukuvat avautuessaan vaunun seinän sisään. Uudemmissa junissa ovet työntyvät ensin ulospäin ja liukuvat auki vaunun ulkoseinää pitkin.

Metrolaiturille asennettujen laituriovien ja metrojunan väliin ei saisi jäädä liian suurta tilaa.

–Metrojunan ja laiturioven väliin luikahtaminen ei saa olla mahdollista.

Laituriovet ehdittiin pultata syvälle metrolaiturin reunaan. Seiniä ei enää aiota siirtää. Pian huomattiin, että metrojunan ja laituriovien väliin jää liikaa vapaata tilaa.

–Nyt ratkaisemme ongelmaa sillä, että muutamme laituriovien junanpuoleisten reunojen rakenteita. Laituriovien kumiset reunalistan olivat liian kapeita ja pehmeitä. Olemme nyt tehneet niihin kohtiin leveämmät rakenteet, Kaisla kertoo ovien muutostöistä.

"Vuosaaren laituriovet jäävät ainoiksi, joissa on jouduttu turvautumaan lisärakenteisiin"


Tammikuun puolivälissä on uusi turvallisuustarkastus, ja jos laituriovet sen läpäisevät, voitaisiin Vuosaaren toinen metroraide uusine laituriovineen vihdoin ottaa käyttöön.

–Olemme oppineet tästä paljon. Jos olisimme ryhtyneet asentamaan laituriovia monille metroasemille samanaikaisesti kiireellä, olisimme tosi ongelmissa.

Kaisla veikkaa , että Vuosaaren laituriovet jäävät ainoiksi, joissa on jouduttu turvautumaan lisärakenteisiin.

–Ratkomme nämä ongelmat, ennen kuin ryhdymme asentamaan laituriovia muille metroasemille. Vuosaaresta saatu oppi käytetään hyödyksi, Kaisla lupaa.

Automaattimetro

– Metroliikenne automatisoituu suunnitelmien mukaan vuonna 2014.
– Uudessa järjestelmässä junat kulkevat täysin automaattisesti ilman kuljettajaa.
– Automaattimetron vuoksi kaikki metroasemat varustetaan laituriovilla.
– Laituriovet ja niiden väliset lasiseinät eristävät laiturialueen rata-alueesta.
– Laituriovet aukeavat vasta, kun juna on pysähtynyt.
– Laituriovien koekäyttövaiheessa metrojunan kuljettaja avaa ja sulkee laituriovet sekä metrojunan ovet.
– Automaattimetro tuo valvontakamerat kaikkiin metrovaunuihin ja junavalvojia asemille.

Lähde: HKL

Muutokset lisäävät ovia ja sähkösilmiä

Vuosikymmenestä toiseen helsinkiläisiä palvellut metro valmistautuu nyt elämänkaarensa suurten mullistusten vuosiin.

Vuoden 2015 lopulla aloitetaan liikenne uudella rataosuudella Ruoholahdesta Matinkylään. Mutta jo sitä ennen toteutetaan mittava uudistus, jossa metroliikenne automatisoidaan.

Laituriovien asentaminen on alkusoittoa uudistukselle. Nähtäväksi jää, kuinka matkustajat ottavat ne vastaan.

Nykymetron ongelmana on joskus, että joku estää tarkoituksella ovien sulkeutumisen, jotta kaveritkin ehtivät kyytiin. Kuskin kuulutus yleensä lopettaa ilkivallan.

Mitä sitten kun on kahdet ovet eikä kuljettajaa?

–Meille tulee lisää silmiä juniin ja asemille myös kameroiden muodossa. Näemme, mikä viivästyttää automaattimetron lähtöä, HKL:n turvallisuuspäällikkö Jyri Kaisla kertoo.
Linkki juttuun, mutta koska se luultavasti kohta lakkaa toimimasta, niin otin tähän koko artikkelin.

Antero
 
Takaisin
Ylös