Automaattinen metro

Lähijunissa käy myös niin, että ollaan Helsingin päärautatieasemalla pari minuuttia pitempään, kun myöhästyviä tulee viiden sekunnin välein juosten sisään.

Täytyy muistaa myös se seikka että siellä lähijunat eivät aina lähde päätepuskimen kohdalta vaan lähtevä juna voi olla kahden rungon eli yli 100 m juoksumatkan takana. Toisillleen täysin ventovieraaat junamatkustajat ovat toisiaan kohtaan solidaarisia koska VR "simputtaa" matkustajia juoksuttamalla heitä ylimääräisiä matkojai.

Metrossa ovien väliin jääntiä en ymmärrä muuksi kuin kiusanteoksi tai nuorisojengien kurittomuudeksi, koska metrojunat kulkevat niin tiheään ja kävelymatkat portaiden ja junan välillä ovat hyvin lyhyet.

t. Rainer
 
Toisillleen täysin ventovieraaat junamatkustajat ovat toisiaan kohtaan solidaarisia koska VR "simputtaa" matkustajia juoksuttamalla heitä ylimääräisiä matkojai.

Jos matkustaja myöhästyy junasta sadan metrin ylimääräisen kävelyn takia, niin silloin on kyllä lähdetty liikkeelle liian myöhään. Turha siinä on yrittää syyttää ketään muuta kuin itseään.
 
Metrossa ovien väliin jääntiä en ymmärrä muuksi kuin kiusanteoksi tai nuorisojengien kurittomuudeksi, koska metrojunat kulkevat niin tiheään ja kävelymatkat portaiden ja junan välillä ovat hyvin lyhyet.

Itse näkisin asian kuitenkin niin, että metroon kiiruhtava henkilö ei nyt varsinaisesti kelaile vuorovälejä, kävelymatkoja tai muita matkustajia. Se nyt vaan on suhteellisen harmillista myöhästyä kulkuneuvosta jonka näkee muutaman metrin päässä, eikä siihen mitään tietoista kiusantekoelementtiä välttämättä liity.
 
Metrossa ovien väliin jääntiä en ymmärrä muuksi kuin kiusanteoksi tai nuorisojengien kurittomuudeksi, koska metrojunat kulkevat niin tiheään ja kävelymatkat portaiden ja junan välillä ovat hyvin lyhyet.

Itse voin tunnustaa että kyllä tulee metroon juostua, mutta jos huomaan että ääni kuuluu jo ja ovet sulkeutumassa ja tajuan etten enään ehdi niin en enään yritä juosta, mutta jos ovet sulkeutumassa ja selkeästi ehdin vielä niin kyllä siitä juoksen. Eikä todellakaan syynä ole se että tekisin kiusaa. Ja vaikka se kulkeeki "jopa" 4minuutin välein, niin yksi neljä minuuttinen voi aiheuttaa jatkoyhteyden menetyksen. Metroon/metrosta vaihdan toisesta kulkuneuvosta aina. Myöhästyn metrosta, koska en juossut siihen, vaikka olisin ehtinyt, koska olisin tehnyt kiusaa muille, odotan seuraavaa 4-5minuuttia, oho, myöhästyinkin junasta ja odotan 20-30minuuttia...
 
Jos matkustaja myöhästyy junasta sadan metrin ylimääräisen kävelyn takia, niin silloin on kyllä lähdetty liikkeelle liian myöhään. Turha siinä on yrittää syyttää ketään muuta kuin itseään.

Joukkoliikenteen kätevyys muodostuu ennen kaikkea koko matkan vaivattomuudesta. Mitä myöhäisemmin matkan voi suunnitella, sitä kätevämpi matkoja on tehdä tarpeen tullessa, eikä päivää tarvitse suunnitella lyhyiden matkojen ehdoilla.

Vaihtoyhteyksien toteutuminen (ja ennen kaikkea kun ne eivät toteudu) on tätä kätevyyttä mitoittava tekijä runkolinjoilla, joita ei Suomessa ole kunnolla toteutettu missään. Runkolinjalla on toki tiheä vuoroväli, mutta jokainen vuoro ei ole tasa-arvoinen eikä edes kovin selkeästi arvotettu matkustajan puolesta.
 
Metroon/metrosta vaihdan toisesta kulkuneuvosta aina. Myöhästyn metrosta, koska en juossut siihen, vaikka olisin ehtinyt, koska olisin tehnyt kiusaa muille, odotan seuraavaa 4-5minuuttia, oho, myöhästyinkin junasta ja odotan 20-30minuuttia...

Yksi pidättää ovia, kun luulee myöhästyvänsä jatkoyhteydestään. Kun edellinen on rimpuillut sisää, portaista juoksee ovien väliin jo seuraava. Oikeasti kyseessä on edellinen vuoro, joka on myöhässä kaksi minuuttia. Seuraavilla asemilla sama toistuu. Lopulta juna kerää tuplamäärän matkustajia ja saapuu vaihtoasemalle vuorovälin myöhässä.

Tuo on aika tyypillinen kertomus siitä, miten syntyy tuhat myöhästymisminuuttia parille sadalle matkustajalle, muutamien säntäilijöiden takia.

Automaattiovilla ei tarvita noinkaan paljoa että jäädään vuoroväli myöhään. Sen sijaan kun ohjaamossa on se "kusipää kuski" puuttumassa peliin, niin myöhästyminen pystytään usein ehkäisemään jo etukäteen.
 
Det lönar sig inte att springa efter flickor och spårvagnar, för det kommer ständigt nya.

– Vanha stadilainen sanonta, jonka voinee modernisoida koskemaan myös metroa
 
.
Automaattiovilla ei tarvita noinkaan paljoa että jäädään vuoroväli myöhään. Sen sijaan kun ohjaamossa on se "kusipää kuski" puuttumassa peliin, niin myöhästyminen pystytään usein ehkäisemään jo etukäteen.

Kyllä tuohon ihan hyvä lääke. Sen verran lujaa sulkeutuvat ovet, että oven väliin ryntääjä saa mustelmia. Toimii Pariisissa, joten samanlaiset ovet Suomeenkin. Itse asiassa ovien ei olla hirvittävän kovat, kunhan ne vaan sulkeutuvat "vaarallisesti" paukahtaen. Visuaalisella vauhdilla ja ääniefektillä saadaan aikaan illuusio vaarallisista ovista, joita kunnioitetaan.

Vanhat M100 metron ovet ovat tosi huonot kun ne saa kovin helposti auki rynnimällä väliin, ei siinä kuljettaja mitään auta.
 
Kyllä tuohon ihan hyvä lääke. Sen verran lujaa sulkeutuvat ovet, että oven väliin ryntääjä saa mustelmia.

Tuollaiset pitää sitten ottaa käyttöön ihan hissun kissun, joku sosialistinen ohjeistamispäällikkö kun kuulee että jossain on ovi josta joku voi itselleen mustelman hankkia, niin sellainen ammutaan alas.
 
Tuollaiset pitää sitten ottaa käyttöön ihan hissun kissun, joku sosialistinen ohjeistamispäällikkö kun kuulee että jossain on ovi josta joku voi itselleen mustelman hankkia, niin sellainen ammutaan alas.

Sm4:n ovista saa kunnon mustelmat.

Nimim. Kokemusta on.
 
HS-omakaupunki otsikoi rehvakkaan asiantuntevasti: Automaattimetron ongelma selviämässä (sillä tämähän olikin varmasti ensimmäinen ja viimeinen automaattimetron ongelma…).

Jutun mukaan seinän ja junan oven väliin jäävän raon koko riippuu junan täyttöasteesta. Itselleni jäi mysteerioksi mitä tuolla mahdetaan tarkoittaa. Jos vaunun lattia on kuorman takia alempana, niin ei kai se ovien kohdalleen osumista haittaa? Vai onko tässä kyse automaattiohjauksen jarrutuksen osumisesta ruutuun?
 
Jutun mukaan seinän ja junan oven väliin jäävän raon koko riippuu junan täyttöasteesta. Itselleni jäi mysteerioksi mitä tuolla mahdetaan tarkoittaa.

Ei selvinnyt oikein minullekaan, mitä tuolla meinaavat.

Villinä veikkauksena, voisiko tuo tarkoittaa tilannetta, että juna on lastissa "toispuoleisesti" ts. toisella sivulla on enemmän porukkaa kuin toisella ja siten rako on joko liian nafti tai liian suuri? Tai sitten ilmajouset antavat sen verran myöten kuorman lastauksen ja purun aikana, että juna kori ottaa kiinni tähän ovi-viritykseen? No, en tiedä. Toivottavasti siellä automaattitoimistossa tietävät:smile:
 
Ei selvinnyt oikein minullekaan, mitä tuolla meinaavat.
Eikös ongelma ole se, että ovien ja junan seinän väliin jää rako. Ja tämän ongelman lähde on puolestaan se, että 100- ja 200-sarjan ovet ovat eri kohdilla, minkä vuoksi oviaukko on leveämpi laituriovissa kuin vaunun ovissa.

Tästäkin turhasta ongelmasta ja kustannuksista päästään, kun myönnetään koko kuljettajattomuus tarpeettomaksi ja luovutaan siitä ja laituriovista.

Antero
 
Eikös ongelma ole se, että ovien ja junan seinän väliin jää rako. Ja tämän ongelman lähde on puolestaan se, että 100- ja 200-sarjan ovet ovat eri kohdilla, minkä vuoksi oviaukko on leveämpi laituriovissa kuin vaunun ovissa.

Toki. Tarkoitinkin jutussa nimenomaan mainintaa siitä, että lisävaikeuksia aiheuttaa vaunun matkustajamäärän vaihtelu. Itse en hahmota, miten tämä vaikuttaa ovien kohdalleen osumiseen.
 
Takaisin
Ylös