Olen käsittänyt, että ettet aikaisemmin ole pitänyt metrojunien lyhentämistä hyvänä ratkaisuna, koska se pienentää metron maksimikapasiteettia. Nyt et pidä junien matkustamojen pidentämistä minkään arvoisena, koska metrossa ei tarvita enempää kapasiteettia.
Oletko nyt muuttanut mieltäsi myös lyhyiden metrojunien suhteen?
En ole muuttanut mieltäni järjestelmän kapasiteetin alentamisen järjettömyydestä. Tässä keskustelussa on kysymys siitä, että perustelet kuljettajattomuutta sillä, että saadaan lisää kapasiteettia samalla kun kannatat junien lyhentämistä, jolla alennetaan kapasiteettia. Ristiriitaista ei ole minun näkemykseni vaan metrohallinnon toiminta kuin myös se, että itse kannatat yhtä aikaa sekä kapasiteetin alentamista että lisäämistä.
Kun kirjoitan, ettei kapasiteetti ole ongelma, tarkoitan sitä, että jos kerran on mahdollista alentaa metrojärjestelmän kapasiteettia 33 %, kapasiteetti ei ole meillä ongelma. Ei se ole sitä senkään osalta, miten vaunut on kalustettu. Istumapaikkoja saadaan halvalla ja helposti lisää 25 % kalustamalla metrojunat kuten paikallisjunat. Mutta ei tätäkään ole edes mainittu missään. Mitä ilmeisimmin siksi, ettei edes istumapaikoista ole oikeasti pulaa.
Metrojunien kalustus on itse asiassa varsin hyvä jokamiehen mittari, josta näkee, onko metro tarpeen vai ei. Siellä, missä metro on oikeasti tarpeen, istuimet ovat pitkittäin ja seisomatila on siten maksimaalinen. Ja samalla junan kapasiteetti on maksimaalinen. Tätä asiaa voi vielä tarkistaa vilkaisemalla kattoon. Jos siellä roikkuu tiheässä lenkkejä tai lontoolaisia pallukoita, myös seisojien määrään on varauduttu. Jos sen sijaan kalustus on poikittaisia penkkejä kuten meillä, metrolla ei ole sellaista kuormaa kuin sen suuret investoinnit edellyttäisivät.
Palaan vielä kapasiteetin alentamisen järjettömyyteen. Kuten metrohallinto usein muistuttaa, metro tehdään sadaksi vuodeksi. Olen aivan samaa mieltä. Sadan vuoden kokemus metroista on osoittanut, että siellä, missä metrot ovat tarpeellisia, kapasiteettia on jouduttu lisäämään vuosikymmenten kuluessa pidentämällä asemia ja junia, käyttämällä kehittynyttä tekniikkaa vuorovälien minimoimiseksi sekä rakentamalla uusia linjoja suuremmalla kalustolla kuin aiemmat.
Vaikka Helsingin metro nyt on joutavaa rahanhukkaa eli liian kallis vähäiseen käyttöönsä nähden, tulevan 75 vuoden kuluessa voi tulla aika, jolloin kaupunki metron ympärillä tiivistyy ja metrosta tulee vielä oikeasti tarpeellinen. Tämä voi tapahtua myös Espoossa. Siksi vastustin ks-lautakunnassa vuosina 2007 ja 2008 asemien lyhentämistä eli kapasiteetin alentamista, jolla muka säästettiin 100 M€. Ei säästetty, vaikka kustannuslaskelma vääristeltiin lukemaan, joka ”sattumalta” oli sellainen, josta 30 % oli 215 M€.
Antero
