VAL on kylläkin huomattavasti nopeampi kuin ratikka, ja kuten sanoin, sillä päästään Lillessä 1 minuutin vuoroväliin.
VAL-junat eivät aja sen suuremmilla nopeuksilla kuin raitiovaunut (60-80 km/h). Ja käytännössä maksiminopeuden määrää asemaväli, kun ei ehditä kiihdyttää kovin suureen nopeuteen. Minuutin vuoroväli on erikoista metroille, mutta tavallista raitiovaunuille.
VALilla on minusta vain kaksi etua ratikoihin nähden. Yksi on kumipyörien ansiosta sallittava lyhyt junien välinen etäisyys tunneliajossa, koska kumipyörillä saadaan lyhyempi hätäjarrutusmatka. Kiihtyvyys ei voi olla ratikkaa parempi, koska kiihtyvyyden rajoittaa se, että sallitaan seisovat matkustajat.
Toinen etu on, ettei tunneleihin tule koskaan henkilöautoja haittaamaan joukkoliikennettä. Mutta oikealla järjestelmäsuunnittelulla tämä haitta voidaan poistaa ja nykyään myös poistetaan ratikoilta.
Loput ominaisuudet ovatkin sitten haittaa ratikoiden pintaliikenteeseen nähden.
Jos VAL varustetaan alusta pitäen pitkillä laitureilla, kapasiteetti ei ole ongelma raskaaseen metroon verrattuna. Pienistä dimensioista ja tiukasta kaarresäteestä johtuen VAL:in tunnelointi on valmistajan mukaan n. 30 % edullisempaa kuin raskaan metron. Veikkaisin että verrattuna Helsingin giganttisen kokoiseen kalustoon, ero on ainakin tuota luokkaa VAL:in eduksi.
En aivan usko valmistajan väitettä. Linjaraide tunnelissa on saman hintainen VALilla ja teräspyöräkalustolla. Ei tunnelin hintaan vaikuta tunnelissa olevan raiteen kaarresäde. VAL on helpompi rakentaa katuverkkoa noudattavaksi ja voidaan siten rakentaa lähemmäksi maanpintaa kuin HKL-metro. Tällöin säästetän jonkin verran hissi- ja porraskustannuksissa, koska noustava matka on lyhyempi.
Tunnelirakentamisessa hinta muodostuu nimenomaan asemien kustannuksista. Ja niihin taas ei paljoa vaikuta aseman koko, vaan aseman varustus.
En ole valitettavasti päässyt testaamaan Kööpenhaminan metroa, kun siellä käydessä on ollut aina liian kiire jonnekin. Kuvista päätellen kalusto on täysikokoista, jolloin tunnelointi on kallista..
Köpiksen metrovaunut ovat 2,65 m leveitä ja niihin mahtuu 300 henkilöä. Vaunut ovat käytännössä saman kokoisia kuin nykyaikaiset kookkaat ratikat.
Tässä Köpistä esittelevä sivuni:
http://www.kaupunkiliikenne.net/kopenhagen.htm
Olen myös lukenut jostain, että mm. juuri Kööpenhaminassa on ongelmia ovien kanssa, kun ihmiset pyrkivät mukaan, jumiuttavat ovet ja tilanteen ratkeaminen automatiikalla kestää liian kauan.
Oikeassa olet. VAL-junien ovitoiminnot voivat olla nopeampia kuin Köpiksessä. Ovitoimintojen nopeus on ratkaisevaa 1-1,5 min vuoroväleillä, koska avaus ja suljenta toiseen kertaan voi turva-aikoineen kestää 10 sekuntia, saman verran kun tehokkaasti hoidetulla ratikalla kestää koko pysäkkiaika.
Minusta kokonaisuutena VAL ei poikkea automaattisita kuljettimista ja siihen pätevät samat periaatteet ja rajoitukset kuin automaatteihin yleensä koosta riippumatta. Jos esimerkiksi järjestelmä pystyy ottamaan kiinni myöhästymisiä, se tarkoittaa sitä, että normaali toiminta on asetettu järjestelmän maksimitehokkuuden alle.
Automaattisille kuljettimille tyypillistä onkin, että ne toimivat "tehokkaasti" tai pikemminkin suunnitellusti pienellä kuormalla suunniteltuun kapasiteettiin nähden. Kun tullaan lähelle toereettista maksimikapasiteettia, alkaa ilmetä häiriöitä, koska matkustajat ovat ihmisiä eikä automaatti kykene sopeutumaan ihmisen käyttäytymiseen. Kuljettaja kykenee havainnoimaan matkustajien käyttäytymistä. Sen perusteella kuljettaja ennakoi tarvittavat toimet ja sopeuttaa ne matkustajien toimiin.
Käytännössä kuljettaja kykenee sovittamaan pysäkkiajan ja ovien sulkemisen tilanteen mukaan optimaalisesti, koska kuljettaja tietää, mitä laiturilla tapahtuu. Automaatti ei sitä tiedä, vaan pitää ovia avoinna turhaan tai yrittää sulkea niitä liian aikaisin. Kummassakin tapauksessa hukataan kapasiteettia.
Ransakssa on paljon kokemusta automaateista, nimenomaan VAL-metroista. Ranskalainen konsultti totesikin pari vuotta sitten Suomessa, ettei automaatteja pidä käyttää, jos nopeus tai kapasiteetti ovat kriittiset.
Automaatit ovat kalliita ja pikemminkin statuskysymys. Etenkin kun kuljettajakustannukset eivät ole metroissa ratkaisevia, ja erilainen valvontahenkilökunta joudutaan palkkaamaan tilalle, jos kuljettajia ei ole.
Antero
PS: En ole matkustellut varsinaisilla VAL-metroilla. Automaattikokemukseni ovat Köpis, Lontoo ja Pariisi. Sekä jotkut pienemmät automaattikuljettimet. Mikään näistä ei ole vakuuttanut minua automaatista.