Bussiliikenteen vapauttaminen

Sanomalehti Kaleva kirjoitti viime perjantaina 7.11. seuraavasti:

Kaleva sanoi:
Koskilinjoille ehkä haastajia

Kilpailu ison yhtiön kanssa on kuitenkin kovan työn takana

Oulun bussiliikenteen hoidosta voi tulevaisuudessa tulla kova kisa. Paikallisliikennneliiton sopimusliikennetoimikunta haluaisi avata joukkoliikenteen kilpailun koko maassa.
"Jos kilpaileminen on mahdollista, olemme erittäin kiinnostuneita tutkimaan, onko meillä menestymisen mahdollisuuksia Oulussa", espoolaisen Concordia Busin toimitusjohtaja Tom Ward sanoo.
Koskilinjat on hoitanut Oulun paikallisliikennettä vuosikymmeniä. Wardin mukaan paikallisille yhtiöille voi olla etua kokemuksestaan ja olemassa olevista tiloistaan ja kalustostaan.
"Voi kuitenkin myös olla, että vuosien aikana yksin liikennettä hoitanut yhtiö on tottunut siihen, että ei ole kilpailua. Silloin yhtiö ei ehkä toimi niin tehokkaasti, kuin voisi", Ward huomauttaa.
Ensi vuoden joulukuussa tulee voimaan EU:n palvelusopimusasetus. Sen takia henkilöliikennelakia muutetaan ja joukkoliikenteen jonkinlainen kilpailuttaminen tulee koko Suomeen. Tällä hetkellä lain valmistelu on vielä kesken, eivätkä lain yksityiskohdat ole vielä selvillä.
Koskilinjojen toimitusjohtaja Reijo Hobin ei vaikuta vielä kovin huolestuneelta tilanteesta. "Keskeneräistä lakia on hankala kommentoida", hän tyytyy toteamaan.
Oulun kaupungin teknisen keskuksen kunnossapitopäällikkö Jaakko Ylinampa hieman epäilee kilpailun syntymistä Oulun seudulla.
"On hyvä, jos yrityksillä on kiinnostusta Oulun seudulle. Mutta jos haluaa Koskilinjat haastaa, täytyy tehdä aika isoja investointeja varikkoon ja kalustoon."
Ylinampa myöntää, että jos halutaan nykyistä parempaa joukkoliikenteen tasoa, kilpailutus voisi olla järkevää.
"Mutta silloin pitää olla oikeaa kilpailua. Jos on vain yksi vahva toimija, se voisi sanella liikennöinnin ehdot."
Linja-autoliitto on halunnut jarruttaa kilpailuttamisen etenemistä. Perusteena on ollut muun muassa kilpailuttamisesta koituvat suuret kustannukset kunnille.
Ylinampa laskee, että joukkoliikenneorganisaation perustamisesta huolimatta kustannukset eivät nousisi niin paljon, että se vaikuttaisi joukkoliikenteen hintaan.
"Samantasoinen liikenne ei maksaisi sen enempää kuin nytkään."

Jos Oulun seudun paikallisliikenne kilpailutetaan, kuinkahan monessa osassa se tapahtuisi? Olisiko paikallisilla pienehköillä bussiyrityksillä mahdollisuuksia menestyä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos Oulun seudun paikallisliikenne kilpailutetaan, kuinkahan monessa osassa se tapahtuisi? Olisiko paikallisilla pienehköillä bussiyrityksillä mahdollisuuksia menestyä?

Jos Oulun kaupunki(seutu) haluaa kilpailuttaa paikallisliikenteen useassa eri osassa, pitää sen perustaa joukkoliikenneviranomainen, joka suunnittelee linjat, todennäköisesti myös aikataulut ja hoitaa lipputulojen keräämisen. Linjat on suunniteltava keskitetysti, jotta liikenne voidaan jakaa eri kilpailupaketteihin. Aikataulut on suunniteltava keskitetysti, jos eri linjojen aikatauluja halutaan tahdistaa. Lipputulot on kerättävä keskitetysti, jotta monen liikennöitsijän mallissa saadaan yhtenäinen lippujärjestelmä (vaihtoehtona lipputulojen clearingjärjestelmä, joka kuitenkin sekin on hoidettava keskitetysti).

Jos koko kaupungin tai kaupunkiseudun paikallisliikenteen kilpailuttaa kerralla, voi sen kilpailuttaa kokonaispakettina, jossa liikennöitsijä hoitaa samat tehtävät mitä nykyiset liikennöitsijät tekevät itse. Kaupunki vain määrittelee kilpailutuksessa peruspalvelutason, mikä tarjoajien on täytettävä. Silloin ei tarvitse perustaa uutta joukkoliikenteen tilaajaorganisaatiota. Oulun kokoisen kaupungin liikenteen kilpailuttaminen yhtenä kokonaisuutena olisi sen verran iso paketti, että sitä varten kokonaan uusienkin toimijoiden (kuten pääkaupunkiseudulla jo toimivien ulkomaalaistaustaisten yritysten) kannattaisi perustaa varikko Ouluun (ja jos Koskilinjat häviäisi liikenteen, voisi voittaja toivoa, että Koskilinjojen varikolle mahtuisi vuokralle).

Oulu on sen verran iso kaupunki, että sillä voisi hyvin olla resursseja perustaa oma joukkoliikenneviranomainen. Vähänkin pienemmissä kaupungeissa todennäköisesti päädytään kilpailuttamaan liikenne kokonaispakettina, jossa suunnittelutehtävät jäävät liikennöitsijälle.
 
Jos Oulun kaupunki(seutu) haluaa kilpailuttaa paikallisliikenteen useassa eri osassa, pitää sen perustaa joukkoliikenneviranomainen,

Jos koko kaupungin tai kaupunkiseudun paikallisliikenteen kilpailuttaa kerralla, voi sen kilpailuttaa kokonaispakettina, jossa liikennöitsijä hoitaa samat tehtävät mitä nykyiset liikennöitsijät tekevät itse.

Oulu on sen verran iso kaupunki, että sillä voisi hyvin olla resursseja perustaa oma joukkoliikenneviranomainen.

Jos Oulun kaupungissa tai kaupunkiseudulla toteutetaan kilpailutus yhtenä pakettina, niin mikä se paketti olisi? 1) Ne linjat, jotka nykyisin sattuvat sijaitsemaan kokonaan kaupungin rajojen sisällä? Oulun bussimatkustuksesta suuri osa tapahtuu linjoilla, jotka yltävät kaupungin rajan yli. Hallinnolliset rajat eivät useinkaan ole tarkoituksenmukaisia joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. 2) Koko Oulun "seutuliikenne" yhtenä pakettina? Se näyttäisi Koskilinjojen suosimiselta Alamäen ja Kylmäsen (ja muiden mahdollisten pienehköjen toimijoiden) kustannuksella. 3) Koskilinjojen nykyinen liikennekokonaisuus? Tämä ainakin näyttäisi tarjouspyynnön räätälöimiseltä Koskilinjoja varten, mikä tuskin on lainsäätäjän tarkoitus.
 
Jos Oulun kaupungissa tai kaupunkiseudulla toteutetaan kilpailutus yhtenä pakettina, niin mikä se paketti olisi?

Todennäköisesti koko "seutuliikenne". Isot firmathan noissa isoissa kilpailuissa yleensä pärjäävät. Pienillä on mahdollisuuksia vain, jos ne liittoutuvat keskenään (kuten esim. Turussa on tapahtunut).
 
Vs: Satakunnan Liikenne osti Oras Liikenteen

Jos yrityksiä on monta, syntyy puitteet kilpailulle. KA-behemotilla on näköjään Satakunnan monopoli kohta, toivottavasti Porin kaupunki ei vaan sorru myymään bussiyhtiötään, jos KA-konserni tekee kiusallisen hyvän tarjouksen.

Kilpailu rahoitetaan työntekijöiden selkänahasta, kun muusta ei ole mahdollista säästää. Kannatan ennemmin sitä, että yksi valtion tai maakuntaliiton omistama yhtiö hoitaisi alueellisen joukkoliikenteen. Näin se voitaisiin räätälöidä paikallisten tarpeiden mukaiseksi. Rahoitus hoidettaisiin kuntien asukasmäärien suhteissa. Tarjonnan ei tarvitsisi olla tietenkään Helsingin luokkaa, mutta pidän tärkeänä, että työntekijöillä on hyvät työolosuhteet ja se taataan parhaiten siten, että julkinen puoli hoitaa liikenteen. Onko Suomessa ollut missään ikinä tällaista mallia, että maakunnallista liikennettä tuottaisi julkisomisteinen yhtiö?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Satakunnan Liikenne osti Oras Liikenteen

Kilpailu rahoitetaan työntekijöiden selkänahasta, kun muusta ei ole mahdollista säästää. Kannatan ennemmin sitä, että yksi valtion tai maakuntaliiton omistama yhtiö hoitaisi alueellisen joukkoliikenteen.

Todennäköisesti iso yhtiö voi säästää monissa kuluissa autoa tai työntekijää kohden verrattuna pieneen yritykseen.
Toinen puoli tässä asiassa on se, että kun linja-autoliikenne hoidetaan yrittäjävetoisesti linjaliikennelupaperusteisesti, siihen ei käytetä yhteiskunnan rahoja=meidän veroeurojamme.
Jos siirrytään kokonaan yhteiskunnan suunnittelemaan ja rahoittamaan linja-autoliikenteeseen alkaa rahaa palaa.
 
Vs: Satakunnan Liikenne osti Oras Liikenteen

Kilpailu rahoitetaan työntekijöiden selkänahasta, kun muusta ei ole mahdollista säästää.

Miten se työntekijöiden selkänahasta rahoitetaan, kun kuitenkin toimitaan saman työehtosopimuksen mukaan???
 
Hyvä liikenne maksaa yhteiskunnalle joka tapauksessa. Nykyään samaa väliä ajavat liikennöitsijät eivät aina osaa ajatella liikennettä kokonaisuutena. Vuoroja on lopetettu sieltä täältä ja hyvässäkin tarjonnassa saattaa olla aukkoja. Esimerkkinä (luin asiasta tältä foorumilta, en tiedä, kuinka käy todella) Turku-Helsinki pikavuorojen siirtyminen moottoritielle. Vainio ilmeisesti jää vanhalle tielle ja Pohjolan Liikenne menee uudelle. Sen sijaan, että joka toinen vuoro ajaisi toista kautta ja joka toinen toista, ajoreitin ratkaisee se, onko lähtö alunperin ollut Matka-Autojen vaiko kenties Someron Linjan. Niinpä sitten peräkkäin menee monta vuoroa samaa reittiä tasaisen palvelun sijaan.

Monopolireitillä tarjonnan ratkaisee taas se, kenen monopolireitti se sattuu olemaan. Lahdesta Orimattilaan ja Nastolaan ajetaan säännöllisesti, kun taas reittinä vielä 15 vuotta sitten noiden kanssa samanarvoinen Hollolan ympyrälinja on kuihtunut melkoisen onnettomaksi. Nykyään reitti on hyvä, keskustan kierroksen ansiosta linjalla pääsee niin sairaalaan, rautatieasemalle, torille kuin linja-autoasemallekin. Tasan tunnin kierrosaika tekee säännöllisen liikenteen harjoittamisesta helppoa, jonkun muun liikennöitsijän linjana tuolla voitaisiin hyvinkin ajaa säännöllisesti.
 
Kun liikennettä siirtyy toimivaltaisten viranomaisten hankittavaksi, voidaan nykyisin liikenteenhoitoon käytettävät resurssit järjestellä uudestaan puhtaalta pöydältä. Silloin samoilla suoritteilla saadaan aikaiseksi nykyistä houkuttelevampaa liikennettä.

Suurin osa toimivaltaisista viranomaisista jää toivottavasti hyvin ohuiksi organisaatioiksi, jotka ulkoistavat myös itse liikenteen suunnittelun liikennöitsijöille. Muuten käy helposti niin kuin julkishallinnossa yleensäkin, jälki on huonoa ja sen seurauksena kustannukset kasvavat.
 
Vs: Satakunnan Liikenne osti Oras Liikenteen

Miten se työntekijöiden selkänahasta rahoitetaan, kun kuitenkin toimitaan saman työehtosopimuksen mukaan???

Ajoajat tiukkenevat, kuljettajien työoloja heikennetään, ostetaan halpoja busseja, joissa kuljettajien olot epämiellyttävät (Koiviston autolla ei edes radioita!). Kuljettajahan on vain se pakollinen paha, varmasti bussifirmat olisivat mieluummin ilman koko kuljettajia, kun ne maksavat, sairastelevat ja vielä lepoaikaakin tarvitsevat. Jos ne kuitenkin on pakko ottaa, niin pienimmillä mahdollisilla kuluilla. Kyllä kai täällä jollain on tietoa, että kuinka kuljettajien työolot ovat muuttuneet, kun pk-seudulla liikenne kilpailutettiin? Entisestä automiesten arvostetusta ammatista on tullut maahanmuuttajien sisääntuloammatti työelämään ja kuljettajia arvostetaan saman verran kuin siivoojia. Palkka nyt on parempi sentään.
 
Vs: Satakunnan Liikenne osti Oras Liikenteen

Koiviston autolla ei edes radioita!

Koiviston Auto -konserni on kuitenkin vältellyt kilpailutettua liikennettä, joten tuossa kysymys ei ole kilpailuttamisesta. Nykyisessäkin järjestelmässä liikennöitsijöiden kannattaa säästää sieltä, missä se on mahdollista.

Entisestä automiesten arvostetusta ammatista on tullut maahanmuuttajien sisääntuloammatti työelämään ja kuljettajia arvostetaan saman verran kuin siivoojia.

Vastaava on käynyt mm. Tampereella, jossa kilpailutus alkoi vasta vuosi sitten. Samoin Helsingissä raitiovaununkuljettajista on ollut pulaa, vaikkei raitiovaunuliikennettä kilpailuteta. Laman jälkeen suorittavan tason tehtävien arvostus on laskenut kaikilla aloilla.
 
Suurin osa toimivaltaisista viranomaisista jää toivottavasti hyvin ohuiksi organisaatioiksi, jotka ulkoistavat myös itse liikenteen suunnittelun liikennöitsijöille. Muuten käy helposti niin kuin julkishallinnossa yleensäkin, jälki on huonoa ja sen seurauksena kustannukset kasvavat.

Tässä piileee iso vaara siitä, että liikennesuunnittelun, hallinnon, aikatauluinformaation, matkalippujen myynnin, asemapalveluiden (mm. linja-autoasemat rahtitoimintoineen) tiedottamisen ja muun markkinoinnin kustannukset siirtyvät yhteiskunnalle.
Linja-autoliiton Heikki Kääriäisen mukaan nämä kustannukset ovat n. 100 milj.€ vuodessa.
Nykyisellä tavalla Suomesa toimiva bussiliikenne on Euroopan tehokkaimpia, ellei tehokkain. Julkiset tuet ovat Euroopan pienimpiä, 80% bussiliikenteestä rahoitetaan lipputuloilla.
Tietysti joissakin tilanteissa on hyvin perusteltua, että yhteiskunta ostaa osan joukkoliikennepalveluista, mutta tarvitseeko sen vuoksi romuttaa kokonaan hyvin toimivaa liikennejärjestelmää?
 
Tässä piileee iso vaara siitä, että liikennesuunnittelun, hallinnon, aikatauluinformaation, matkalippujen myynnin, asemapalveluiden (mm. linja-autoasemat rahtitoimintoineen) tiedottamisen ja muun markkinoinnin kustannukset siirtyvät yhteiskunnalle.
Linja-autoliiton Heikki Kääriäisen mukaan nämä kustannukset ovat n. 100 milj.€ vuodessa.
Nykyisellä tavalla Suomesa toimiva bussiliikenne on Euroopan tehokkaimpia, ellei tehokkain. Julkiset tuet ovat Euroopan pienimpiä, 80% bussiliikenteestä rahoitetaan lipputuloilla.
Tietysti joissakin tilanteissa on hyvin perusteltua, että yhteiskunta ostaa osan joukkoliikennepalveluista, mutta tarvitseeko sen vuoksi romuttaa kokonaan hyvin toimivaa liikennejärjestelmää?

Ei kai liikennesuunnittelu, hallinto, tiedottaminen ym. tekijät nykyjärjestelmässäkään tapahdu ilmaiseksi? Joku ne kustannukset nytkin maksaa ja se joku on bussimatkustaja. Nykyjärjestelmässä jokainen bussiyhtiö painattaa oman aikatauluvihkosensa ja ylläpitää omia nettisivujaan, tilaajavetoisessa järjestelmässä nämä kaikki tapahtuvat keskitetysti. Veikkaan, että vaikkapa 100 000 kpl painos 100-sivuista aikataulukirjaa tulee edullisemmaksi kuin viiden liikennöitsijän yhteensä 200 000 kpl eri paksuisia vihkosia.

Nykyjärjestelmässä bussiliikennettä ei juurikaan markkinoida YTV-alueen, Tampereen ja Turun ulkopuolella. Alueellisella tilaajalla olisi todennäköisesti paremmat resurssit julkaista esimerkiksi muutaman kerran vuodessa YTV:n Hyppää kyytiin -lehden tapaista asiakaslehteä kuin yksittäisillä bussiyrityksillä. Toki bussiyrittäjät voisivat tehdä tämän Matkahuollon kautta, mutta ala taitaa olla niin riitaisa, ettei moisesta yhteistyöstä mitään tulisi.

Bussiala vetoaa usein tuohon, ettei hyvin toimivaa yhteiskunnalle lähes ilmaista linjaliikennelupajärjestelmää kannata romuttaa. Järjestelmän toimivuudesta voi olla toistakin mieltä. Nykyisessä järjestelmässä esimerkiksi toimivien vaihtoyhteyksien ja vakiominuuttisten helposti muistettavien aikataulujen laatiminen edellyttää yleensä monopoliasemaa tai kyseistä reittiä liikennöivien yrittäjien kaukonäköistä yhteistyötä. Toimivaan yhteistyöhön bussiyrittäjät ovat valmiita vain harvoin, liian usein homma kaatuu kohtuuttomiin vaatimuksiin tai silkkaan kiusantekoon kanssayrittäjää kohtaan. Alalla on monia vahvoja persoonia, jotka eivät suostu kompromissiin pienissäkään asioissa, varsinkaan jos idea on kilpailevan isännän (joka saattaa olla ihan yhtä vaikea tapaus...).

Jos Koiviston Auto -yhtymän voimakkaassa laajenemisessa jotain hyvää on, niin konserni on monopoliasemansa turvin kehittänyt monella yhteysvälillä aikataulurakennetta vakiominuuttiseksi ja yhdenmukaistanut vuorojen ajoreittejä. Viimeisimpänä esimerkkinä Länsi-Suomen laaja muutoshanke, jossa niin Tampere - Huittinen - Turku, Huittinen - Rauma ja Helsinki - Huittinen - Pori -reiteille on tulossa tasainen tunnin vuoroväli.

Kuten LateZ mainitsi, linjaliikennelupajärjestelmässä tehokkaiden ajosarjojen laatiminen voi olla vaikeaa, koska kilpailijat torppaavat kaikki pienetkin kehittämistoimet. Kilpailevilla liikennöitsijöillä vuorot voivat mennä "sopivasti" ristiin, jolloin kummankin yrittäjän auto ja kuljettaja saattavat seistä tuntikausia paluulähtöään odottamassa sen sijaan että ajettaisiin yhdellä autolla ja yhdellä kuljettajalla näiden molempien yrittäjien vuorot. Monesti minusta on tuntunut siltä, että bussiala voisi ainaisen kitisemisen sijaan joskus katsoa peiliinkin ja pohtia, missä ollaan menty vikaan ja mitä ongelmien korjaamiseksi voitaisiin tehdä. Ikävä kyllä alalla on vain vähän ammattijohtajia ja suuri osa alan yrittäjistä toimii enemmän tai vähemmän harrastelijamaisesti.
 
Nykyisellä tavalla Suomesa toimiva bussiliikenne on Euroopan tehokkaimpia, ellei tehokkain. Julkiset tuet ovat Euroopan pienimpiä, 80% bussiliikenteestä rahoitetaan lipputuloilla.

Totta kai se on tietystä näkökulmasta erittäin tehokas, koska monopoliasemassa yritykset optimoivat omaa tuottavuuttaan, ja bussiyhtiöt ovat paikallisia yksityisiä monopoleja. Yhteiskunnalle se kuitenkin tarkoittaa, että vuoroja ajetaan vähemmän kuin mihin olisi varaa. Yhteiskuntatalouden näkökulmasta järjestelmä ei ole tehokas, vaan käytännössä käyttäjät rahoittavat bussiyhtiöitä kannattavilla reiteillä enemmän kuin kilpailuasetelmassa ja kannattamattomilla reiteillä vähintään saman verran kuin kilpailutilanteessa. Todennäköisesti enemmän, koska kilpailutilanne johtaisi siihen, että bussiyhtiöt ristisubventoivat kannattamattomia reittejä kannattavilla, koska se parantaisi yhtiön kokonaissaldoa. Nykyisin kannattamattomat reitit maksetaan yhteiskunnan pussista, vaikka kannattamaton reitti toisikin matkustajan myös kannattavalle jatkoyhteydelle, jonka tulos kilahtaa bussiyhtiölle.
 
Takaisin
Ylös