Hankalia paikkoja ja pullonkauloja joukkoliikenteelle YTV-alueella

Pysäkkiajat busseilla ovat myös aika komeita tuossa Pasilan aseman edessä. Tänä aamuna taas olin todistamassa, kuinka 59 seisoi pysäkillä itäänpäin arviolta 4 minuuttia ja heti sen perässä tullut 58 ehkä "vain" 2 min. Väkeä tulee pysäkille suunnilleen samaan tahtiin kuin rahastus vetää. Ja pääjoukko jää pois Aleksis Kiven kadulla.
 
Bussien helmi kun kuulemma menee aina ratikkojen livan edelle. Tämä on kyllä huomattukin mm. Kustaa Vaasan tie - Hämeentie risteyksessä ja Savonkatu - Viipurinkatu risteyksessä.

Taitaa normaalioloissa Helmi antaa etuudet pyyntöjärjestyksessä, tosin olen itsekin linjalla 23 tuossa samaisessa Pasilan sillan itäpuolen risteyksessä todistanut kuinka seiskan lähtiessä päätepysäkiltä, on bussille jo käynnissä ollut vihreä (+ etuus - joka on/oli tuossa Ratapihantieltä vasemmalle Pasilan sillalle kääntyessä normaalioloissa melko vahva vihreän pidennys) peruutettu, jotta ratikka pääsee suoraan sillalle. Valoja olisi pitänyt pitää vihreällä noin 3 sekuntia pidempään, niin olisin kerennyt risteykseen, mutta niinpä vain ratikka oli "tärkeämpi". Tämän jälkeen bussin etuuspyyntö palasi, mutta toki siinä välissä päästeltiin vähän joka suunnasta liikennettä menemään, ennen kuin päästiin taas liikkeelle.
 
Itäkeskuksen metroasemasta muodustuu lievä pullonkaula kun linjat 97v , 98(a), 82(b) ja 519a joutuvat ajamaan nyt turunlinnantien kautta marjaniementielle tien korjaustöiden takia.. tämä siis alkanut jo eilen 7.5. Kuuleman mukaan myös linjat 550, 58(b) ja 92 rupeaa noudattamaan tätä muutosta jossain vaiheessa?

On varmaan ollutkin jo mainintaa, mutta ruuhka-aikana myös tuo turunlinnantien ja muurimestarintien (kehä1) risteys on aika tukkoinen ja yleensä linjoilla 54, 94, 95, 97, 519(a) ja 520 saa seistä parhaimmillaan sen 10min liikennevaloista pääsemistä odottamassa. Valot päästää turunlinnantieltä yleensä sen 4-6 nopeinta autoa per kaista :frown:
 
Eipä tuo seiskan etuus auta senkään sujuvuuteen jos Pasilan sillan pysäkillä on parikin bussia lastaamassa. Helposti tuossa voi mennä viisikin minuuttia. Bussien sujuvuuteenhan auttaisi Pasilan sillan kautta kulkevien linjojen helmittäminen. Bussien helmi kun kuulemma menee aina ratikkojen livan edelle. Tämä on kyllä huomattukin mm. Kustaa Vaasan tie - Hämeentie risteyksessä ja Savonkatu - Viipurinkatu risteyksessä.

Pysäkkiajat busseilla ovat myös aika komeita tuossa Pasilan aseman edessä. Tänä aamuna taas olin todistamassa, kuinka 59 seisoi pysäkillä itäänpäin arviolta 4 minuuttia ja heti sen perässä tullut 58 ehkä "vain" 2 min. Väkeä tulee pysäkille suunnilleen samaan tahtiin kuin rahastus vetää. Ja pääjoukko jää pois Aleksis Kiven kadulla.

Kauttaaltaan vastauksestasi huomaa kaksi seikkaa: 1) kirjoittajana on Kemkim ja 2) kirjoittaja ei ole osana työtään joutunut perehtymään Elielinaukion toimintaan.



Valitettavaa, mutta totta. Tässä erityisen hyvin on kunnostautunut Pohjolan Liikenne. Tämä ei silti tee siitä oikeata, koska se on vastoin ohjeita ja sen lisäksi se tukkii sujuvan liikennöinnin aukiolla.



5-10 min on sellainen aika, että voi hyvin heittää pienen lenkin parkkialueen puolelle, jos ei voi vielä siirtyä lähtölaituriin muun bussin vuoksi. Lähinnä tekosyytä, että siksi tulisi tukkia saapuvien pysäkit.



Puppua. Varsinaisella sopimusliikenteen pysäköintipaikallahan nimenomaan on ilmainen tauko-WC, joihin kaikilla kuljettajilla on pääsy, toisin kuin esim. HelB:n taukotila asematunnelissa. Eli WC-palvelut on jo keskitetty sinne parkkialueelle, eikä itse aukiolle.



Tämäkin on puppua. Nimenomaan hiljaisena aikana väärinpysäköinti on räikeimmillään, sillä silloin juuri eniten eräät kuskit ajattelevat noin ja siten surutta vielä herkemmin jättävät autonsa sinne saapuvien pysäkille. Pahimmillaan ilta-aikana saapuvia mahtuu järkevästi purkamaan yksi auto kerrallaan, kun loput läänistä on käytetty taukoparkkina. Ei siitä tule mitään, jos ajatellaan ajankohdalla olevan väliä. Toki, onhan se ruuhka-aikana kiusallisempaa, koska liikenne ruuhkautuu pahemmin, mutta on se silti aina ilkeä riesa lähteä viemään matkustajia lähtölaituriin tms.



Jos on vähänkään pelisilmää, niin 1-2 minuuttia saa aikaa tapettua köröttelemällä laiturialueen ympäri tai ajamalla parkkipaikalle ja takaisin. On noita helppoja ajantappokeinoja. Siksi toiseksi lähes kaikilla laitureilla tuntuisi olevan ihan hyvät marginaalit eri linjojen välillä, joten eipä sitä usein joudu kikkailemaan. Itse joudun usein arkisin iltapäivisin odottamaan vapautuvaa laituria, mutta en silti rupea sooloilemaan, vaan ajan hetkeksi toiselle puolelle Sanomataloa.

Pasilan aseman ympäristö on mielestäni kaikkein tukkoisimpia paikkoja koko Helsingissä, ja vaatisikin pikaisia parannustoimenpiteitä, ellei peräti OIKEAN terminaalin, kuten onkin suunnitelmissa vilahtanut. Tosin, näiden suunnitelmien toteutumiseen saattaa mennä vielä parikymmentä vuotta, sillä ne sijoittuivat aikaan, jolloin Pasilan uudet "pilvenpiirtäjät" olivat jo pystyssä. Torstaina 6.5. seisoin Pasilan aseman pysäkillä lastaamassa 7min, sitten oli auto niin turvoksissa, että loput juoksijat saivat jäädä.

Mitä Elielinaukioon tulee, on PL:llä nimenomaan ohjeistettu kuljettajia, että vaihdot jättölaiturissa. Joo, on niin pölhölän tapaista, mutta minkäs kuljettajana teet? Toisekseen, meillä ei ole EA:n taukoparkin käyttöoikeutta, sillä PL ei siitä vuokraa maksa, kuten ei myöskään Pohjois Haagan aseman WC:stä, joten ainoa mahdollisuus kuljettajalla käydä hädällä h40:llä, on EA:llä, ja siihenkin jää aikaa n. 4min, kun huomioi palveluajat.
 
Mitä Elielinaukioon tulee, on PL:llä nimenomaan ohjeistettu kuljettajia, että vaihdot jättölaiturissa. Joo, on niin pölhölän tapaista, mutta minkäs kuljettajana teet? Toisekseen, meillä ei ole EA:n taukoparkin käyttöoikeutta, sillä PL ei siitä vuokraa maksa, kuten ei myöskään Pohjois Haagan aseman WC:stä, joten ainoa mahdollisuus kuljettajalla käydä hädällä h40:llä, on EA:llä, ja siihenkin jää aikaa n. 4min, kun huomioi palveluajat.
Hyvin menee...

EA:n taukoparkin käyttöoikeudesta en ole ennen kuullutkaan!
EA:n taukoparkin vessat aukeavat ainakin ns. E-avaimella, eli perinteisellä Abloy-avaimella, jossa on kaiverrettuna E (=Espoo?).
Jos ei ko. avainta ole, luultavasti löytyy taukoparkilta joku muu kuljettaja, joka päästää vessoihin sisään. Toisekseen, jos on vessahätä, niin silloin vessassa käydään! Silloin saavat matkustajat odottaa. Eihän me koneita olla! ;)

Eikö Pölhölässä jaeta kuljettajille avaimia päätepysäkkien vessoihin?
 
EA:n taukoparkin käyttöoikeudesta en ole ennen kuullutkaan!

Taukoparkkia saa toki käyttää, mutta sosiaalitiloja saavat käyttää vain ne liikennöitsijät, jotka maksavat vuokraa sosiaalitilojen käytöstä. Kaupungit vuokraavat tilat HSL:lle, joka vuokraa ne edelleen liikennöitsijöille omakustannushintaan niin, että kulut jaetaan lähtömäärien suhteessa. Kaikki liikennöitsijät eivät kuitenkaan halua vuokrata sosiaalitiloja kaikilta päättäreiltä, jos he voivat esim. järjestää wc-mahdollisuudet muuten halvemmalla.
 
jos on vessahätä, niin silloin vessassa käydään! Silloin saavat matkustajat odottaa. Eihän me koneita olla! ;)

Eikö Pölhölässä jaeta kuljettajille avaimia päätepysäkkien vessoihin?

Aivan... Siksipä PL:n h40 seisookin taajaan EA:n jättölaiturissa, ilman kuljettajaa.

Meillä on WC avaimet yleensä sarjakansiossa kiinni, ja nekin vain linjoilla h59 ja h67. Tai siis oikeammin, niissä kansioissa, mistä niitä ei ole vielä nyysitty.

Itse ajelen kyllä taukoparkkiin, ellen suoraan laituriin aja odottelemaan nollakilvin, kuten tulen huomenna tiistainakin tekemään aamusella.
 
On varmaan ollutkin jo mainintaa, mutta ruuhka-aikana myös tuo turunlinnantien ja muurimestarintien (kehä1) risteys on aika tukkoinen ja yleensä linjoilla 54, 94, 95, 97, 519(a) ja 520 saa seistä parhaimmillaan sen 10min liikennevaloista pääsemistä odottamassa. Valot päästää turunlinnantieltä yleensä sen 4-6 nopeinta autoa per kaista :frown:

Tämän pystyy varsin hyvin halutessaan ohittamaan niin, että ajaa Turunlinnantieltä Vuosaaren suuntaan ajavien kaistaa, joka on yleensä tyhjä tai vähintäänkin vetää hyvin. Siitä sitten kaistan vaihto juuri ennen Kehä I:tä. Aikaa voi säästää pari valokiertoa parhaimmillaan. Välttämättä ensimmäinen auto ei anna tilaa, mutta kyllä siinä vähintään neljäs päästää - vaikka vasta neljäs päästäisi, niin aikaa on kuitenkin säästynyt kuitenkin tuo pari minuuttia. Kaistajärjestelyillä on varsin vaikeaa tätä toimintaa laillistaa, koska Prismalle menijöitä on varsin paljon.
 
Kaksi uutta päätepysäkkialuetta suunniteltu ja rakennettu päin...

Helsingin alueella on nyt toukokuun aikana otettu käytöön useita kokonaan uudelleenrakennettuja päätepysäkkialueita. Tässä käsittelen nyt kahta niistä, joissa joudun työni vuoksi palvelevaan asiakkaitani paljon.

Ensimmäinen on Meilahden sairaala-alue, jossa pitkään käytöstä poissaollut alkuperäinen kääntöpaikka otettiin taas remontin jälkeen käyttöön. Minusta olisi ollut sopivaa toivoa, että se on nyt sitten viimeisen päälle rakennettu. Mutta, mitä vielä:

Kun sinne ajaa pitkällä bussilla, niin ensimmäinen havainnointi on, että se on aivan väärässä kulmassa, jos meinaa linja-auton ajaa laiturin viereen siten, että se on suorassa kanttikiven reunassa, joka on tietysti matkustajapalvelun kannalta se optimi. Mutta tämä ei vielä riitä, sillä ko. pysäkillä seisoo usein kaksi bussia (linja h14B ja h58B) ja jälkimmäisenä olevalle on ihan tarpeeksi työtä ja tuskaa saada bussi ylipäätään lähelle pysäkkiä. Pysäkkisyvennys on siis liian lyhyt kahdelle bussille.

Kun sitten aikanaan Buscom antaa lähtömerkin ja lähdetään tuolta Meilahden päättäriltä uudelle kierrokselle, on pari uutta yllätystä edessä. Otetaan kaikkein vasemman puoleisin ramppi joka vie Meikun päivystyssisäänkäynnin edestä ja alittaa pienen tunnelinkin siinä matkallaan. Mutta voi, kuinka snaftiksi se onkaan tehty ja saa olla todella tarkkana, ettei kaksiakselinen Ivecokaan osu sen varrella oleviin järeisiin betonitolppiin. Ja kun päästään ulos tästä pikkutunnelista, tulee vastaan uusi kaaros vasemmalle, jälleen melkoisen tiukkaa muutenkin, mutta pahin moka tuossa suunnittelussa: tämän väylän oikeassa laidassa on pysäköintipaikkoja ja kun nykyaikainen helsinkiläinen autoilija ei edes mahdu pysäköintiruutuun, niin soppa on valmis.

Kyllä on pirulauta, pitänyt suunnitella itsepysäkkialue täysin päin.... ja ajovaylä ulos siitä aivan mahdottoman tiukaksi. Kolinaa tulee vielä, se on ihan varma! No, onneksi sairaala on lähellä...

Toinen uusi on Herttoniemen metroasemalla maanantaina käyttöönotettu "pikkuterminaali", joka sijaitsee itse metroasema länsipäässä. Tässä terminaalissa on purkulaituri ja sen edessä kaksi lähtölaituria bussilinjoille h16 ja h59. Ja nimenomaan niin päin, että h59 on lähinnä terminaalin ulosajoa. No, mitä vikaa? Jälleen: tulo- eli purkulaituri on sellaisessa kulmassa bussin sisääntulolinjaan nähden, että jälleen bussi asiallinen sijoittaminen suoraan kanttikiven viereen ei onnistu hyvin. Lähtölaiturialueen laiturit ovat mielestäni väärinpäin ja paljon telibusseja käyttävä h59 tulisi olla taaempana. Lisäksi ítse laiturit ovat liian lyhyitä ja liian tiheästi, jälleen.

Nyt linjan h59 lähtö tuosta laituristaan on kyllä yksi koomisimpia ja surkuhupaisimpia juttuja tässä "Euroopan parhaassa joukkoliikenteessä":
Kun lähtöaika on tullut, pitää telibussi siirtää ensin reilusti vasemmalle, irti tuosta laiturista, sillä seuraava käännös oikealle on melkoisen jyrkkä. Ensin toki odotellaan liikennevalot ja sitten kun on päästy kääntymään, niin heti taas vaan odottamaan seuraaviin jalankulkuvaloihin. Ja kun niistä sitten aikanaan päästään, niin sitten onkin jo ensimmäinen pysäkki, joka on toki entisessä paikassaan. Näiden kahden linja h59 pysäkin välinen etäisyys toisistaan lienee vain jotain kymmeniä metrejä, mutta tuon matkan ajamiseen bussilla (linjalla) kuluu useita minuutteja. Olisin jotenkin vain luullut, että nopeammin ja sujuvammin, kuitenkin...

Suunnittelijoilta pyytäisin hieman tarkkuutta ja realismia siihen teidän arvokkaaseen työhönne, jottei em. kaltaisia fiaskoja tulisi lisää. Ei se bussi sinne mahdu, jos mitoituksia ei ole tehty oikein; kärsii kalusto, kuljettajat, mutta ennenkaikkea asiakkaamme.
 
Vs: Kaksi uutta päätepysäkkialuetta suunniteltu ja rakennettu päin...

Suunnittelijoilta pyytäisin hieman tarkkuutta ja realismia siihen teidän arvokkaaseen työhönne, jottei em. kaltaisia fiaskoja tulisi lisää. Ei se bussi sinne mahdu, jos mitoituksia ei ole tehty oikein; kärsii kalusto, kuljettajat, mutta ennenkaikkea asiakkaamme.
Taitaa olla niin, että nuo järjestelyt näyttävät piirustuspöydällä ja tietokoneen näytöllä hyviltä, mutta suunnittelijaparat eivät osaa ajatella käytännön toimivuutta! Joo, kun sabluunan avulla piirtelee väyliä paperille ajattelematta enempää, tuollaisia vriston kertomia jätöksiä syntyy.
Ja vaikka muuten mahtuisikin hyvin ajamaan, joku liikennemerkki tai muu tolppa kuitenkin on osattu laittaa väärään paikkaan esteeksi...

Jotenka suosittelen liikennesuunnittelijoille pakolliseksi mielellään monen vuoden kenttäkokemusta liikenteestä raskaalla kalustolla! Käytännön toimivuutta ei kirjoista eikä luennoilta opi!
 
Vs: Kaksi uutta päätepysäkkialuetta suunniteltu ja rakennettu päin...

Ensimmäinen on Meilahden sairaala-alue, jossa pitkään käytöstä poissaollut alkuperäinen kääntöpaikka otettiin taas remontin jälkeen käyttöön. Minusta olisi ollut sopivaa toivoa, että se on nyt sitten viimeisen päälle rakennettu. Mutta, mitä vielä:

Oma kuvitelmani on, että käyttöön otettu päätepysäkki olisi väliaikainen. En tiedä, onko toive vai kuvitelma. Netistä surffamalla ei liikennesuunnitelmaa alueelle löytynyt. Ehdottomasti liian pieni se kuitenkin on.

Otetaan kaikkein vasemman puoleisin ramppi joka vie Meikun päivystyssisäänkäynnin edestä ja alittaa pienen tunnelinkin siinä matkallaan. Mutta voi, kuinka snaftiksi se onkaan tehty ja saa olla todella tarkkana, ettei kaksiakselinen Ivecokaan osu sen varrella oleviin järeisiin betonitolppiin. Ja kun päästään ulos tästä pikkutunnelista, tulee vastaan uusi kaaros vasemmalle, jälleen melkoisen tiukkaa muutenkin, mutta pahin moka tuossa suunnittelussa: tämän väylän oikeassa laidassa on pysäköintipaikkoja ja kun nykyaikainen helsinkiläinen autoilija ei edes mahdu pysäköintiruutuun, niin soppa on valmis.

Tämän tietysti täytyy olla lopullinen, koska betonipylväitä ei ole niin yksinkertaista siirtää. Liian ahdas paikka. Pysäköintipaikkojen poisto taitaa olla ainoa helposti toteuttavissa oleva mahdollisuus.

Toinen uusi on Herttoniemen metroasemalla maanantaina käyttöönotettu "pikkuterminaali", joka sijaitsee itse metroasema länsipäässä.

Nyt linjan h59 lähtö tuosta laituristaan on kyllä yksi koomisimpia ja surkuhupaisimpia juttuja tässä "Euroopan parhaassa joukkoliikenteessä":
Kun lähtöaika on tullut, pitää telibussi siirtää ensin reilusti vasemmalle, irti tuosta laiturista, sillä seuraava käännös oikealle on melkoisen jyrkkä. Ensin toki odotellaan liikennevalot ja sitten kun on päästy kääntymään, niin heti taas vaan odottamaan seuraaviin jalankulkuvaloihin. Ja kun niistä sitten aikanaan päästään, niin sitten onkin jo ensimmäinen pysäkki, joka on toki entisessä paikassaan. Näiden kahden linja h59 pysäkin välinen etäisyys toisistaan lienee vain jotain kymmeniä metrejä, mutta tuon matkan ajamiseen bussilla (linjalla) kuluu useita minuutteja. Olisin jotenkin vain luullut, että nopeammin ja sujuvammin, kuitenkin...

Suunnittelijoilta pyytäisin hieman tarkkuutta ja realismia siihen teidän arvokkaaseen työhönne, jottei em. kaltaisia fiaskoja tulisi lisää. Ei se bussi sinne mahdu, jos mitoituksia ei ole tehty oikein; kärsii kalusto, kuljettajat, mutta ennenkaikkea asiakkaamme.

Valitettavasti näin pitää monesti paikkansa.

Herttoniemen osalta voi olla varma, että kyseessä on väliaikainen ratkaisu. Vaikka ei se itsessään oikeuta huonoihin ratkaisuihin.

Mitenkä tuossa liikennevaloja pitäisi tulkita? Voisiko siis risteyksestä ajaa siten, että katsotaan valoja ennen kääntymistä. Kun valo vaihtuu vihreäksi, väistetään risteyksessä oikealle käännyttäessä suojatietä ylittävää kevyttä liikennettä. Suojatien edessä olevaa valoa ei olisi siis tarvetta katsoa. Voi olla tulkintani bussien eduksi on väärä. Ongelma taitaa olla, että pääopastin on tuossa kohtaa kääntymisen jälkeen.

Sinänsä on järkevää, että linja 59 pysähtyy heti päätepysäkin jälkeen pysäkillä, jossa pysähtyvät myös saman suunnan linjan 58 ja 58B. Yksi vaihtoehto olisi tietysti ollut Itäväylän rampin pysäkin pidentäminen siten, että 59:n päättäri olisi mahtunut siihen. Samalla pikkuterminaali olisi muuttunut väljemmäksi.
 
Vs: Kaksi uutta päätepysäkkialuetta suunniteltu ja rakennettu päin...

Jotenka suosittelen liikennesuunnittelijoille pakolliseksi mielellään monen vuoden kenttäkokemusta liikenteestä raskaalla kalustolla! Käytännön toimivuutta ei kirjoista eikä luennoilta opi!
Olen samaa mieltä, tosin realismin takia joustan vähän: pari kesää ja mielellään edes yksi talvi C- tai D-luokan ajoneuvon ratissa riittää hahmottamaan pullonkaulaongelmat.
 
Tämä YLE:n Helsingin alueen uutinen parin viikon takaa on mietityttänyt minua mm. työni ääressä:

Kesäaikataulut ruuhkauttivat Helsingin bussit

Uutisessa sanotaan edelleen, että:
YLE sanoi:
Bussien kesäaikatauluihin siirtyminen on aiheuttanut ruuhkaa joillakin linjoilla Helsingissä. Varsinkin 50-alkuiset linjat, kuten bussit numero 55 ja 58, ovat ruuhka-aikaan tupaten täynnä.

Näinhän se kokemukseni mukaan on ollut, kun täpötäysiä linjavankkureita on pitänyt matkustajakuulutuksin tiivistää edelleen, mahdollisuuksien mukaan, jotta ylipäätään kaikki halukkaat matkustajat ovat mahtuneet kyytiin. Tämä koske eteenkin linjoja h58 ja h58B ruuhka-aikoina ja asiakkaat ovatkin kertoneet joutuneensa odottamaan useiden vuorojen ohiajoa (täysinä), ennenkuin ovat mahtuneet kyytiin. Tämä koskee eteenkin iltapäivää välillä Meilahti-Pasilan asema ja monien tuolla välillä bussia pysäkeillä odottaneiden matkustajien kärsivällisyys on nähdäkseni varsin koetuksella. Tämä olo tila ei kokomukseni mukaan paljoa poikkea, oli se sitten talvi tai kesä. Voi olla, että vain heinäkuussa helpottaa hetkeksi.

Tämä joukkoliikennekorridoori, Pasilan ja Meilahden välillä sekä myös Pasilan asemalta itään, aina Junatielle saakka on tuon tärkeän, poikittaisen joukkoliikenneyhteyden heikoin lenkki ja itse Pasilan aseman seutu on se kaikkein tukkoisin. Nykyäänhän siinä saattaa, varsinkin itään, odottaa kolmesta viiteen eri linjan bussia pysäkille, pääsyä pysäkille, kuljettajavaihtoa ja kaikenlaisia muita joukkoliikenteen kommervenkkejä. Myös matkustajien lastaaminen noilla pysäkeillä on aikaavievää puuhaa, kun junat tuovat jatkuvasti uusia matkustajaryhmiä Pasilan rautatieasemalle ja sieltä edelleen busseihin. Alueen valo-ohjatut risteykset ovat Helmi-järjestelmästä riippumatta todella hitaita.

HSL:llä ollaan kyllä tiedostettu ongelma, mutta ratkaisut noudattavat varsin tuttua kaavaa, kuten ko. kuntayhtymän sunnittelujohtaja Ville Lehmuskoskikin sanoo, että:
YLE sanoi:
– Matkustajien määrä on lisääntynyt eniten linjalla 58 ja aiomme ihan lähiaikoina lisätä vuorojen määrää sillä linjalla, Lehmuskoski lupaa.

Omasta mielestäni tämä ratkaisu kuitenkin lisää vain Pasilan aseman seutuvilla pysäkille odottavia ja jonottavia busseja nykyisestä ja tukkeuttaa aluetta edelleen. Jollei alueella kulkevaa henkilöautoliikennettä jotenkin rajoteta tai käytetä muita radikaalimpia konsteja nämä bussien sekaan ja pysäkeille änkevät yksityisautot tukkeuttavat sitä vielä lisää.

Ongelman ydin ei ole niinkään bussien määrässä, vaan Pasilan alueen välityskyvyssä, kaikkineensa.

Lisäksi eri bussilinjoja ei käytetä tehokkaasti ja varsinkin Pasilan ja Meilahden välillä kulkevat seutulinjat voisivat olla huomattavasti paremmin käytettyjä. Samaten bussilinja h22 Pasilasta idän suuntaan voisi olla huomattavasti paremmin täytetty kuin nykyään. Olisiko syytä miettiä sen päätepysäkin sijaintia Sörkan suunnalla tai sen reitin kulkua, jotta yhteys metrolle olisi nykyistä parempi?

Jostain syystä matkustajat valitsevat vain ja nimenomaan linjat h58, h58B ja h59, jossa heitä saattaa pyrkiä kyytiin niin paljon, että täyttävät tiheästi kulkevat telibussitkin tuulilaseja myöten tai osa heistä jää pysäkillekin, kun eivät mahdu kyytiin. No, mahdollisesti seuraavaan vuoroon sitten...

"Pasilan poikittaiskäytävän" sujuvuus on yksi tärkeimmistä ruuhka-ajan joukkoliikenneongelmista HSL-alueella ja itse näen vain radikaalit ratkaisut ratkaisemaan niitä.

Onneksi lähijunaliikenteessä Pisara-rata saattaa puolestaan olla lähempänä toteutumistaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Radikaalina ratkaisuna näkisin ainakin henkilöautoliikenteen ohjaamisen Ratapihantien sijaan Veturitien kautta ja Pasilansillan rauhoittamisen pelkästään busseille, kuinka sitten Ratapihantien ja Pasilansillan läpiajoa pystyttäisiin tehokkaasti valvomaan onkin toinen juttu.
 
Radikaalina ratkaisuna näkisin ainakin henkilöautoliikenteen ohjaamisen Ratapihantien sijaan Veturitien kautta ja Pasilansillan rauhoittamisen pelkästään busseille, kuinka sitten Ratapihantien ja Pasilansillan läpiajoa pystyttäisiin tehokkaasti valvomaan onkin toinen juttu.

Läpiajoa voisi estää kohtuullisen tehokkaasti tekemällä bussipysäkeistä yksikaistaisia ja levittämällä ne kahteen rinnakkaiseen pariin. Saattoliikenne asemalle vain idästä länteen.

Busseja järjestely ei haittaa vaan sen sijaan tehostaa pysäkkialueen kasvuna, muu liikenne joutuu odottelemaan bussejen pysäkkiaikoja sen verran hartaasti että parissa viikossa liikennemäärät rauhoittunevat.

Ratkaisu ei ole erityisen kallis: pari koroketta ja pysäkkikatosta tarvitaan nykyiselle tiealustalle, pahimmillaan ulkoreunan katukiviä joudutaan siirtämään. Siltakansi luultavasti kestää nuo rakennelmat sellaisenaan.
 
Takaisin
Ylös