Savon yhteyksiä kehittäisi parhaiten Heinola-Mikkeli-oikoradan rakentaminen. Yksiraiteinen Sn 200-rata riittää yhdistettynä Lahti-Heinola-radan tason nostoon (vähintään Sn 160). Lahden ja Heinolan välillä myös taajamajunaliikenteelle olisi edellytykset, joten tätä osuutta ei kannata "peruspilata" suurnopeusradaksi isolla rahalla.
Karjalan ja Venäjän yhteyksiin näkisin ehdotetun HELI-radan järkeväksi lentoaseman, Keravan ja Porvoon läpi vietynä. Onkohan rannikkokaupunkien (Porvoo, Loviisa, Kotka ja Hamina) keskustaan mahdollista rakentaa tunnelit rautatieasemia varten?
Luulisi, että ainakin Porvoossa mahdollinen savikerrostuma vaikeuttaa tunnelirakentamista, ja asema rakennettaisiin laidoille. Ehdotettu duo-raitiotieyhteys radalta keskustoihin ja takaisin radalle kuulostaa ihan hyvältä, mutta nykytekniikalla ei sovellu pitkän matkan kaukoliikenteeseen. Matalalattiaisia, kevyitä raitiovaunuja ei ainakaan vielä voi rakentaa juuri 100 km/h huippunopeutta nopeammiksi.
Itäpäässään veisin HELI-radan Haminasta Luumäelle vt 26:n maastokäytävässä, josta haarat kannakselle ja Parikkalan-Joensuun suuntaan.
Kun LVM:n hallinnonalalla joskus on rahaa uusiin ratahankkeisiin, tulee vaikea valinta Savon ja Karjalan-Venäjän junayhteyksien kehittämisen välillä. Savon yhteydet on halvempi nopeuttaa, mutta Karjalan yhteyksien parantamisen myötä Venäjä, etenkin Pietari tulee ajallisesti lähemmäs Helsinkiä. Siitä voi olla varma, että Kouvolan seutu vastustaa molempia hankkeita. Siksipä tulee taata myös vanhoille radoille ainakin taajamajunaliikennettä kaikkiin suuntiin Kouvolasta, mutta myös IC-liikennettä ainakin Karjalasta (Joensuu-Lpr-Kouvola-Lahti-Helsinki) itäisen rantaradan suurnopeusliikenteen lisäksi.