Toisin sanoen Kotkan + Haminan väestömäärä, kun huomioidaan niiden etäisyys Helsingistä, ei riitä siihen että tätä yhteyttä varten HELI kannattaisi rakentaa.
Onko mielestäsi kymmenenneksi suurimman kaupunkialueen ja maakunnan pääkaupungin jättäminen ilman järkevää raideyhteyttä Helsinkiin sopusoinnussa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja tasavertaisten palveluiden tuottamisen kannalta? Etelä-Kymenlaakso sijaitsee reilun 100 km päässä Helsingistä, joten ei se nyt aivan periferian ulkolaidallakaan sijaitse pääkaupungista katsottuna. Viimeisten huhujen mukaan Kotkassa on jopa pohdittu tiiviimmän yhteistyön aloittamista Itä-Uudenmaan kuntien kanssa johtuen samoista intresseistä. Kotkan ja Kouvolan erimielisyydet tuntuvat vain pahenevan.
Mielestäni näin suuri investointi nykyrataan kertoo kyllä aika selvästi, että Valtiolla ei ole mitään kiinnostusta lähteä rahoittamaan uutta Kotkan kautta kulkevaa HELIÄ.
Tuo investointi on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi yhteys Pietariin ei ole lähivuosina ajankohtainen. HELI-rata voidaan kuitenkin aloittaa jo ensi vuosikymmenellä rakentamalla ensin yhteys Porvooseen ja sitten Kotkaan. Oletko lukenut esimerkiksi RHK:n "Rautatieliikkenne 2030" -suunnitelmaa? Siinä todetaan HELI-radasta seuraavanlaisesti:
Helsinki–Turku-ratayhteyden selvityksen kaltainen toinen selvityskohde on Helsingistä Porvoon kautta itään kulkeva HELI-rata. Hankkeeseen varautumista maankäytön suunnittelussa tarkennetaan lähivuosina. Hankkeen toteutus sen sijaan ei näillä näkymin olisi ajankohtainen ennen vuotta 2030, koska vuonna 2010 valmistuva Lahti–Vainikkala-hanke nostaa radan palvelutasoa lähivuosikymmenien tarpeita vastaavasti.
Tavaraliikenteen kilpailukykyä ei uudella rannikko-HELILLÄ pystytä merkittävästi parantamaan. Kuten sanottu satamista on jo raideyhteydet, ja jos ajatellaan että tavaraliikenteen kilpailukyvyn kasvua haetaan nimenomaa Venäjälle/Venäjältä suuntautuvasta liikenteestä, niin kustannus-/aikasäästöt ovat täysin marginaalisia.
Tavaraliikennettä varten HELIä ei missään nimessä tarvita. Hanko-Venäjä-rekkatrafiikki voidaan hoitaa Hanko-Hyvinkää-Riihimäki-Kouvola-Pietari-rataa pitkin niin kauan kuin liikennetarvetta on.
Pari faktaa:
Suomen kolme suurinta satamaa vuonna 2007: 1. Sköldvik(osuus 16%), 2. Kotka&Hamina(15%) ja 3. Helsinki(13%). Hangon osuus 3 %.
60 % transitoliikenteestä Venäjälle hoidetaan Kotkan ja Haminan satamien kautta, Hangon kautta 10 %. Jos katsotaan pelkästään Venäjälle päin menevän transiton osuutta satamittain(missä rekkojen osuus suurempi), siinä Kotka&Haminan osuus on vieläkin merkittävämpi,
70 %, Hangon osuuden ollessa 20 %. Lisäksi Venäjän liikenteestä suuri osa kulkee myös Sköldvikin öljynjalostamolle, joka ei transitotilastoissa näy.
-> HELI-radalla on merkitystä Suomen tärkeimpien satamien kilpailukyvylle.
Tuntuu siltä että HELI-radan tarpeettomuus perustellaan aina jollekin yksittäiselle kohteelle aiheutuvien hyötyjen kalleudella. Kannattaa muistaa, että HELI-radan kokonaishyöty koostuu monesta osatekijästä(Helsingin tössäkäyntialueen laajeneminen, matkustajaliikenne Porvooseen, matkustajaliikenne Kotkaan, Helsingin satama, Sköldvik, Kotka-Haminan satama, E18-tien hyödyntäminen, kansanvälisten yritysten investoinnit satamien yhteyteen, kaukoliikenne Pietariin, jne.) kerrannaisvaikutuksineen. Kehotan tarkastelemaan rataa kokonaisuutena jonka rakentaminen ja siitä saatavat hyödyt ajoittuvat pitkälle aikavälille.
Ylesesti ottaen investoinnit voidaan jakaa operatiivisiin ja strategisiin. Operatiivisia lyhyen aikavälin investointeja ovat mm. kapasiteetin lisäämiseen ja kustannusten alentamiseen tähtäävät investoinnit. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyiset Lahti-Vainikkala -radan investoinnit.
Strategiset investoinnit viittaavat puolestaan pitkän aikavälin investointeihin, joita voivat olla esimerkiksi markkina-aseman vahvistamiseen ja kilpaluedun rakentamiseen liittyvät investoinnit. Tällaisena näkisin HELI-radan rakentamisen. Sen avulla vahvistettaisiin Suomen asemaa Venäjän ja EU:n välisessä yhteistyössä. HELI-rata loisi E18-tie tukenaan vankan logistisen pohjan Suomen suurimpien satamien kasvulle ja kansanvälisen liiketoiminnan kehittymiselle niiden ympärille.