Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut

Tätä aihepiiriä on jo selvitettykin http://uudenmaanliitto.fi/files/180...tailu_aluetalouden_nakokulmasta_E170-2016.pdf

Lähtöasetelma tuossa tosin ei ole aivan esittämäsi kaltainen, mutta aihepiirinä on selvitetty juuri tuota. Selvityksen eriluonteiset hankkeet saavat tosin Tunnin junan näyttämään ylihyvältä verrattuna Tampereen käytävän kehittämisen, jossa hankkeiden idea on enemmän kapasiteetissa kuin nopeudessa. Koko selvityksen pihvi taitaa olla luvussa 4, vaikka huomion kiinnittääkin mielellään seuraavissa luvuissa oleviin tuloksiin.

Niin eriluonteiset hankkeet. Omenat ja moottorisaha. Selvityksen luvuista tulee mieleen kaksi asiaa. Toki Turun radalla on nopeuttamispotentiaalia paljon, mutta matkustajamäärän kaksinkertaistaminen tuntuu silti aika kovalta. Ja varsinkin verrattuna muun rataverkon matkustajamääriin. Käytännössä tuon selvityksen mukaan Turun radalla olisi yhtä paljon tai jopa enemmän matkustajia kuin Helsingin ja Tampereen välillä, kun jälkimmäisestä vähennetään ne matkustajat, jotka jatkavat Tampereelta pohjoiseen. Tähän on vaikea uskoa lähinnä siksi, että pääradan varsi on paljon väkirikkaampi, kuten myös Tampere verrattuna Turkuun. Eli ts. selvitys väittää, että Turku generoi yhtä paljon matkoja kuin Tampere, Hämeenlinna ja muut pääradan varren kylät.

Toinen asia on sitten se, että jos Turun ja Helsingin välillä olisi yli 5k pendelöijää arkivuorokaudessa, niin, ottaen huomioon turkulaisten liikkumistottumukset, Kupittaalle tarvittaisiin melkoisen iso liityntäparkki. Karkeasti ottaen noin 5k paikkainen.
 
Kun nyt puhutaan radasta Turkuun asti, niin tässähän usein puhutaan pitkälti nopeasta pikajunasta. Kuitenkin Hki-Riihimäki-radalla on ihan kohtuullisesti tuota lähiliikennettä. Hyvinkää on samalla etäisyydellä kuin Lohja. Hyvinkäältä käy pk-seudulla töissä 4998 hlöä ja Lohjalta 5207 hlöä (HSY:n pendelöintitutkimus 2017, tilanne 31.12.2014). Lienee selvää, että sopivalla keskustaajamien kautta kulkevilla raiteilla olisi merkittävästi suurempi potentiaali lähijunaliikenteessä kuin pelkässä moottoritiekäytävässä kulkevassa pikajunassa. Samalla Helsingille "sormeen" tähän suuntaan saataisi merkittävästi lisää väkeä ja pikkukaupunkeja matkalle samaan tapaan kuin Kerava ja Järvenpää. Onko tässä ideaa vai liian kallista rakentaa uusia "puutarhakaupunkeja" ilman samanlaista hyötyä kuin Turun ja Helsingin yhdistämisellä?
 
Onko tässä ideaa vai liian kallista rakentaa uusia "puutarhakaupunkeja" ilman samanlaista hyötyä kuin Turun ja Helsingin yhdistämisellä?

Tuntuu, että Suomessa on ainakin tähän asti ollut aika heikosti kykyä suunnittelukoneiston ja päättäjien puolesta hyödyntää puutarha/satelliittikaupunkien rakentamista asemien ympärille. Vrt. Mäntsälä. Asema on ollut yli kymmenen vuotta, minä aikana on ripoteltu omakotitaloja verkkaiseen tahtiin kilometrin päähän asemasta. Varsinaisen pääkaupunkiseudun sisälläkin asemien ympäristöt ovat saaneet olla häkellyttävän tyhjinä. Kehityksen suunta on kyllä nyttemmin kääntynyt.
 
Tuntuu, että Suomessa on ainakin tähän asti ollut aika heikosti kykyä suunnittelukoneiston ja päättäjien puolesta hyödyntää puutarha/satelliittikaupunkien rakentamista asemien ympärille. Vrt. Mäntsälä. Asema on ollut yli kymmenen vuotta, minä aikana on ripoteltu omakotitaloja verkkaiseen tahtiin kilometrin päähän asemasta. Varsinaisen pääkaupunkiseudun sisälläkin asemien ympäristöt ovat saaneet olla häkellyttävän tyhjinä. Kehityksen suunta on kyllä nyttemmin kääntynyt.

Miksi kukaan muuttaisi Mäntsälään saadakseen asua ahtaasti?
 
Tunnin junan plussiin pitää lisätä että Lohja saa junayhteyden
Saa?

Eikö se kaukoliikenteen strategiassa ole jo vähän haudattu idea pysähtyä Hämeenlinnan kokoisissa tai sitä pienemmillä paikkakunnilla, jos sen pysähtymisen sijaan vaihtoehtona on liikenteen nopeuttaminen. Ehkä tästä vielä tulee 59 minuutin juna ilman turhaa Lohjaa.
 
Miksi kukaan muuttaisi Mäntsälään saadakseen asua ahtaasti?

Miksi kukaan tekisi aseman kilometrin päähän tusinan omakotitalon ripotelmasta?

Tässä juuri on villakoiran ydin: viihtyisää pikkukaupunkia ei osata eikä ilmeisesti halutakaan rakentaa. Noista Mäntsälään huiskituista omakotitaloista on hyvin pitkä matka "ahtaaseen" (tietty siellä oli vanha osa ennen asemaakin). Harvaan rakennetussa omakotitaloalueessa tietysti sinänsä ole mitään vikaa, omalla paikallaan, kaupunkirakenteen reunalla. Jotta yhdyskunta ja asema toimisi (=VR viitsisi pysäyttää junan), niin siinä aseman vieressä olisi syytä olla tiiviimpää. Semmoisessa asumisessa pitäisi olla omat hyvät puolensa, kuten palvelut lähellä, kävelymatka asemalle, ja erikokoisia asuntoja saatavilla, jos vaikka elämäntilanne muuttuu ja haluaa edelleen asua samalla paikalla. Paino sanalla pitäisi, suomalaisittain palvelut on usein rationoitu jonnekin ideaparkkiin. Tiivismatala voi mun mielestäni hyvin olla viihtyisää eikä lainkaan ahdasta, Suomessa vaan on esimerkkejä onnistumisista niukasti. Itse tykkään Kauklahden arkkitehtonisesta tyylistä, tosin sielläkin uusi osa on sijoitettu asemasta sivuun ja tiiviydessä on osin toivomisen varaa.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi kukaan tekisi aseman kilometrin päähän tusinan omakotitalon ripotelmasta?

Tässä juuri on villakoiran ydin: viihtyisää pikkukaupunkia ei osata eikä ilmeisesti halutakaan rakentaa. Noista Mäntsälään huiskituista omakotitaloista on hyvin pitkä matka "ahtaaseen" (tietty siellä oli vanha osa ennen asemaakin). Harvaan rakennetussa omakotitaloalueessa tietysti sinänsä ole mitään vikaa, omalla paikallaan, kaupunkirakenteen reunalla. Jotta yhdyskunta ja asema toimisi (=VR viitsisi pysäyttää junan), niin siinä aseman vieressä olisi syytä olla tiiviimpää. Semmoisessa asumisessa pitäisi olla omat hyvät puolensa, kuten palvelut lähellä, kävelymatka asemalle, ja erikokoisia asuntoja saatavilla, jos vaikka elämäntilanne muuttuu ja haluaa edelleen asua samalla paikalla. Paino sanalla pitäisi, suomalaisittain palvelut on usein rationoitu jonnekin ideaparkkiin. Tiivismatala voi mun mielestäni hyvin olla viihtyisää eikä lainkaan ahdasta, Suomessa vaan on esimerkkejä onnistumisista niukasti. Itse tykkään Kauklahden arkkitehtonisesta tyylistä, tosin sielläkin uusi osa on sijoitettu asemasta sivuun ja tiiviydessä on osin toivomisen varaa.

Sekö ei siis riitä, että Helsinki on tiivistämässä itsensä slummiksi? Kun Suomessa on lähes rajaton määrä rakennusmaata muualla kuin viiden kilometrin päässä Erottajasta, miksi kaikkialla pitäisi rakentaa tiivistä?
 
Saa?

Eikö se kaukoliikenteen strategiassa ole jo vähän haudattu idea pysähtyä Hämeenlinnan kokoisissa tai sitä pienemmillä paikkakunnilla, jos sen pysähtymisen sijaan vaihtoehtona on liikenteen nopeuttaminen. Ehkä tästä vielä tulee 59 minuutin juna ilman turhaa Lohjaa.

Mikään ei kai estä ajamasta taajamajunia erikseen Lohjaan ja sieltä edelleen Karjaalle tai Hankoon.

t. Rainer
 
Sekö ei siis riitä, että Helsinki on tiivistämässä itsensä slummiksi? Kun Suomessa on lähes rajaton määrä rakennusmaata muualla kuin viiden kilometrin päässä Erottajasta, miksi kaikkialla pitäisi rakentaa tiivistä?

Niin siis en tiä pitäiskö, mutta tiivistä vois olla jossain muuallakin kuin viiden kilometrin säteellä Erottajasta, niin niiden mäntsäläläisten ei ehkä siinä tapauksessa tarttis punkea autoineen Erottajalle.

Sen puolesta kyllä samaa mieltä, että uusien junaratojen rakentaminen mäntsälöihin ja lohjille on ihan kuolleena syntynyt ajatus. Siis että kun Herttoniemessä ei ole saatu 30 vuodessa aseman ympärystää tiivistettyä ja raskasraidetta on sen jälkeen rakennettu pk-seudulle kymmeniä kilometrejä ja asemia lisää, niin ihan heti ei oo tarvetta rakentaa uusia raskasraidesormia.
 
Niin siis en tiä pitäiskö, mutta tiivistä vois olla jossain muuallakin kuin viiden kilometrin säteellä Erottajasta, niin niiden mäntsäläläisten ei ehkä siinä tapauksessa tarttis punkea autoineen Erottajalle.

Sen puolesta kyllä samaa mieltä, että uusien junaratojen rakentaminen mäntsälöihin ja lohjille on ihan kuolleena syntynyt ajatus. Siis että kun Herttoniemessä ei ole saatu 30 vuodessa aseman ympärystää tiivistettyä ja raskasraidetta on sen jälkeen rakennettu pk-seudulle kymmeniä kilometrejä ja asemia lisää, niin ihan heti ei oo tarvetta rakentaa uusia raskasraidesormia.

Ei Lohjalle tarvitsisi mitään raskasraidetta erikseen rakentaa jos "tunnin juna" Turkuun rakennetaan. Lohjalle kulkee jo nyt rautatie mutta se ei tule Helsingistä. Mäntsälässä ei todellakaan ollut mitään raidetta ennenkuiuin oikorata rakennettiin, ja se oli jonkinlainen kompromissi että Mäntsälän asema tuli kauas keskustan ulkopuolelle.

Kannatan myös Heli-radan rakentamista koska silloin Porvoo ja Loviisa saisi junan, mutta epäilen että ei tule minun elinikänäni toteutumaan.

Osalla ihmisiä joilla on työpaikka Helsingissä asuvat perhesyistä noissa pikkukaupungeissa. Noihin pikkukaupunkeihin mahtuisi myös osa Helsingin kasvupaineista ja moni varmaan muuttaisi jos niihin kulkisi juna.


t. Rainer
 
^ No kyllähän se ELSA-linjaus kulkisi joka tapauksesta aika kaukaa Lohjan keskustasta. Vanha rata taas pitäisi uusia kokonaan, nykyisin täynnä tasoliittymiä, eikä sekään keskustan kautta kulje, vaan Nummentaustan pientaloalueen läpi. Itse asiassa pitäisi varsin epätodennäköisenä lähiliikennettä Lohjalle edes siinä tapauksessa, että Turku saa tunnin junansa. Tuttu paikka, radassa ei mtn järkeä. Ihmiset ovat oppineet kulkemaan autolla.
 
Sekö ei siis riitä, että Helsinki on tiivistämässä itsensä slummiksi?

Sana taas mainittu. Ks. slummin määritelmä. Helsingissä ei ole slummeja (eivätkä huonomaineisimmat paikat ole tiiviitä).

Kun Suomessa on lähes rajaton määrä rakennusmaata muualla kuin viiden kilometrin päässä Erottajasta, miksi kaikkialla pitäisi rakentaa tiivistä?

Pointti oli, että jos rakennetaan rata ja asema ja halutaan sille käyttäjiä, niin yhdyskunta ei voi olla vain harvaa omakotialuetta joka tulee 20 vuoden kuluessa. Toki Suomessa on tilaa kaikilla asua hehtaarin tontilla. Siinä mallissa ei vaan sitten kuljeta junalla, ainakaan tunnin matkoja.
 
Sana taas mainittu. Ks. slummin määritelmä. Helsingissä ei ole slummeja (eivätkä huonomaineisimmat paikat ole tiiviitä).

Tää on kyllä jännä. En tiedä mihin viiteryhmään nimim. MJG yrittää retoriikallaan vedota. Yli 6K:n neliöhinnoissa pyörivän asuinalueen nimittäminen slummiksi ei varsinaisesti kuulosta järkevän ihmisen puheelta, mutta ehkä se sitten uppoaa hommalla, yms. white flightista koohkaavissa rajacci-persupiireissä.
 
ja se oli jonkinlainen kompromissi että Mäntsälän asema tuli kauas keskustan ulkopuolelle.

Sinänsä ymmärrettävää, että suurnopeusrata tehdään suoraksi. Kummallisempaa on se, että uudesta asuinalueesta iso osa on yhtä kaukana asemasta kuin keskusta (reilu kilometri), mutta päinvastaisessa suunnassa, ja välissä on reilusti tyhjää. Tietysti siinä on sitten tiivistämisen paikka jos semmoiseen on joskus haluja.
 
Sinänsä ymmärrettävää, että suurnopeusrata tehdään suoraksi. Kummallisempaa on se, että uudesta asuinalueesta iso osa on yhtä kaukana asemasta kuin keskusta (reilu kilometri), mutta päinvastaisessa suunnassa, ja välissä on reilusti tyhjää. Tietysti siinä on sitten tiivistämisen paikka jos semmoiseen on joskus haluja.

Lieneekö syynä olleet maanomistusolosuhteet, esim kitsas maajussi joka kieltäytyy myymästä maitaan, tai meluntorjunta, radan vieressähän kulkee moottotitie kanssa, jne?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös