Helsingin kaupunkisuunnittelua

Ajatteletko, että Helsingin kuntatalouden kannalta olisi parempi lakkauttaa joukkoliikenne tai ainakin olla subventoimatta sitä?

Nykyisellä autoverotuksella subventoimattomuuskin on haihattelua, mutta silti kannattaisi karsia joukkoliikennettä huomattavasti. Voitaisiin hyväksyä se, että edes pk-seudulla joukkoliikennettä ei kannata ulottaa joka nurkkaan.

Tuskin tuota niin vaikea olisi toteuttaa. Eiköhän joku osaisi laskea esimerkiksi, että mitkä nykyisistä linjoista jäisivät jäljelle kolmanneksen tai neljänneksen subventioasteella. Siirtymäkin voisi olla portaittainen. Kuntatalouden kannalta voitto-voitto: joukkoliikenteeseen kuluva raha laskisi huomattavasti ja saataisiin rahaa ja kansanterveyttä takoville pyöräteille käyttäjiä.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:08 ----------

Ei yleinen joukkoliikenne nyt mikään pakollinen kunnan velvollisuus ole, kuten esimerkiksi terveydenhuolto tai koulut.

Ei tietenkään pakollinen, mutta toki kunnan kannattaa jossain määrin tukea ihmisten liikkumista, koska se parantaa mm. työmarkkinoiden toimivuutta. Yhdessä paikassa säästetty raha näyttäytyy kuluina helposti muualla. Nykyinen jklteen subventioaste vaan on ihan hatusta revitty, ei sitä ole kukaan laskenut, että näin paljon kannattaa laittaa rahaa joukkoliikenteeseen.

Yleensä ottaen kaikki julkishallinnon sekaantuminen asioihin, on se sitten tukea tai verotusta, tarkoittaa tehottomuutta, niin tässäkin tapauksessa. Joukkoliikennettä on pk-seudulla ehkä pakko tukea yhdyskuntarakenteessa jo tehtyjen virheiden vuoksi, mutta silti pitäisi pyrkiä minimoimaan tuki, ettei tarkoituksellisesti ylläpidetä tehottomia käytäntöjä ja rakenteita.
 
Nykyisellä autoverotuksella subventoimattomuuskin on haihattelua, mutta silti kannattaisi karsia joukkoliikennettä huomattavasti. Voitaisiin hyväksyä se, että edes pk-seudulla joukkoliikennettä ei kannata ulottaa joka nurkkaan.

Tästä olen rajoitetusti samaa mieltä kanssasi. Ajoin kysymykselläni tietysti takaa sitä, että ilman muuta pk-seudulla kunnan kannattaa tarjota houkuttelevaa joukkoliikennettä, koska väkeä on liikaa siihen, että kaikki autoilisivat. Tulisi kalliimmaksi mahdollistaa väyläinvestoinneilla kaikkien autoilu kuin ylläpitää sitä joukkoliikennettä.

Mutta samaa mieltä olen siitä, että pk-seudulla on valtavia alueita, joille joukkoliikenteen järjestäminen ei oikeastaan ole järkevää sellaisella konseptilla kuin sitä nyt tehdään, eli ajetaan isolla, tyhjällä bussilla hirvittävän harvoin. Minä lopettaisin sen bussiliikenteen ja hankkisin tilalle kutsupakuja. Nythän niitä vapautuisikin aika reippaasti, kun Kutsumiinus loppuu. Karttaan vaan väritetty alue, jonka sisällä kutsupaku liikennöi ja hinnaksi normaalin lippujärjestelmän mukainen lippu. Kunkin väriläiskän tulee sijoittua niin, että jossakin nurkassa on sitten hyvä vaihtopaikka joukkoliikenteeseen, esimerkiksi raideliikenteen pysäkki tai vilkas bussipysäkki. Väriläiskän voi tehdä niinkin, että se liityntäpaikka on erillinen piste varsinaisen läiskän ulkopuolella. Helsingissä tarve tällaiselle on hyvin rajoitettua, mutta jo Espoossa ja Vantaalla sitä tarvetta on paljon.

Tällaisen toteuttaminen vaatisi kuitenkin paitsi HSL:n suunnitteluohjeen muuttamisen myös riittävästi poliittista keskustelua.

Eiköhän joku osaisi laskea esimerkiksi, että mitkä nykyisistä linjoista jäisivät jäljelle kolmanneksen tai neljänneksen subventioasteella.

En lähtisi noin kaavamaiseen ajatteluun. Tuo melko varmasti sulkisi itämetron ja länsimetrokin jäisi käyttämättä. Ennemmin niin, että katsotaan joukkoliikenteen ja autoliikenteen käyttöastetta, asukastiheyttä, asukasrakennetta ym. Portaittainen testaaminen olisi helppoa: otettaisiin alkuun vaikka viisi pilottialuetta, vähän eri kriteerein.

Nykyinen jklteen subventioaste vaan on ihan hatusta revitty, ei sitä ole kukaan laskenut, että näin paljon kannattaa laittaa rahaa joukkoliikenteeseen.

Hatusta taitaa olla politiikassa melkeinpä kaikki revitty, mutta sitä kutsutaan poliittiseksi päätöksenteoksi. :) Siinä mielessä 50 % toimii, että jos subventio olisi paljon korkeampi, käytännössä mikään joukkoliikenne ei olisi itsekannattavaa eikä minnekään kannattaisi lisätä kasvaneen kysynnän vuoksi vuoroja. Jos se olisi paljon matalampi, nykyisen suunnitteluohjeen mukaista minimipalvelua ei kyettäisi toteuttamaan.
 
En lähtisi noin kaavamaiseen ajatteluun. Tuo melko varmasti sulkisi itämetron ja länsimetrokin jäisi käyttämättä.

Ei varmaan sulkisi, metron rakentaminen on kyllä kallista, mutta ylläpito ja operoiminen seudun edullisinta joukkoliikennettä.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:42 ----------

Nykyisellä autoverotuksella subventoimattomuuskin on haihattelua, mutta silti kannattaisi karsia joukkoliikennettä huomattavasti. Voitaisiin hyväksyä se, että edes pk-seudulla joukkoliikennettä ei kannata ulottaa joka nurkkaan.

Tuskin tuota niin vaikea olisi toteuttaa. Eiköhän joku osaisi laskea esimerkiksi, että mitkä nykyisistä linjoista jäisivät jäljelle kolmanneksen tai neljänneksen subventioasteella. Siirtymäkin voisi olla portaittainen. Kuntatalouden kannalta voitto-voitto: joukkoliikenteeseen kuluva raha laskisi huomattavasti ja saataisiin rahaa ja kansanterveyttä takoville pyöräteille käyttäjiä.

Ei subventoimattomuus olisi vilkkaimmalla alueella aivan mahdoton toteuttaa. Suurin osa nykyisistä Helsingin kuukausilippulaisista ostaisi lipun, vaikka se maksaisi nykyiseen verrattuna tuplat. Hintaero autoon on silti hurja eivätkä kaikki tarvittavat lisäautot mahtuisi teillekään. Lisäksi pientä karsintaa linjastoon, niin subventioaste olisi aika lähellä nollaa. Onko tuo tarkoituksenmukaista on sitten ihan toinen juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei varmaan sulkisi, metron rakentaminen on kyllä kallista, mutta ylläpito ja operoiminen seudun edullisinta joukkoliikennettä.

Tällä tavoin laskettiin ennen. Myös raitioliikenne oli edullista, jopa voitollista.

Nyt lasketaan toisin, eli infrakulut kierrätetään HSL:n kautta ja esimerkiksi länsimetrosta uhkaa tulla tuolla systeemillä aivan hirvittävän kallista joukkoliikennettä. Muistamme keskustelun HSL:n hulppeista lipunhinnankorotusesityksistä.

Minusta tämä uusi tapa on huono, mutta niin nyt kuitenkin viranomaiset laskevat.
 
Nyt lasketaan toisin, eli infrakulut kierrätetään HSL:n kautta ja esimerkiksi länsimetrosta uhkaa tulla tuolla systeemillä aivan hirvittävän kallista joukkoliikennettä. Muistamme keskustelun HSL:n hulppeista lipunhinnankorotusesityksistä.

Metro ja kaupunkijunat ovat hirvittävän kallista joukkoliikennettä rakentaa, mutta operointi ja ylläpito on verrattain edullista. Tuo kulurakenne ei muutu sillä, mitä kautta investoinnit päätetään rahoittaa.
 
Metro ja kaupunkijunat ovat hirvittävän kallista joukkoliikennettä rakentaa, mutta operointi ja ylläpito on verrattain edullista. Tuo kulurakenne ei muutu sillä, mitä kautta investoinnit päätetään rahoittaa.

Ei niin, mutta subventioaste muuttuu, jos infrakulut halutaan mukaan siihen subventioasteeseen, kuten nykyisin on tilanne.

Älä nyt lähde kinaamaan tästä asiasta mun kanssa, kun me ei olla edes eri mieltä. Ei ole mun vika, että HSL-sopimus on tehty niin kuin se on. Tämä on irrelevanttia myös sen kannalta, ettei kukaan ole tekemässä tällaista J-lu:n mainitsemaa linjakohtaiseen subventioasteeseen perustuvaa lakkautuslistaa.
 
Tuskin tuota niin vaikea olisi toteuttaa. Eiköhän joku osaisi laskea esimerkiksi, että mitkä nykyisistä linjoista jäisivät jäljelle kolmanneksen tai neljänneksen subventioasteella. Siirtymäkin voisi olla portaittainen. Kuntatalouden kannalta voitto-voitto: joukkoliikenteeseen kuluva raha laskisi huomattavasti ja saataisiin rahaa ja kansanterveyttä takoville pyöräteille käyttäjiä

No jotain pohjaa saa siitä, että Tampereella joukkoliikenteen subventioaste on noin neljännes. Ja lukema paranee raitiotien myötä. Tällä saadaan minimipalvelutasona päiväaikaan kerrostaloalueille vartin vuoroväli ja pientaloalueille puolen tunnin vuoroväli. Näin äkkipäätään olettaisin Helsingin seudulla ongelman olevan siinä, että pitkät etäisyydet tarkoittavat pitkiä matkoja, jolloin varsinkin bussien ajaminen tuottaa tappiota, jos lipunhintojen halutaan pysyvän edes jotenkin järkevinä.
 
Hatusta taitaa olla politiikassa melkeinpä kaikki revitty, mutta sitä kutsutaan poliittiseksi päätöksenteoksi. :)

Muistaakseni itse lähdin keskusteluun nimenomaan kyseenalaistamalla sen, että eri liikennemuotojen katutilan jako perustuisi järkeen. Tietysti voi aina sanoa, että joukkoliikenteellä kadun kapasiteetti saadaan käytettyä tehokkaiten. Teoriassa onkin niin. Helsinkiläisessä käytännössä on toisin. Katukapasiteettia tuhlataan tyhjillä busseilla ja se on ideologinen valinta. Siinä paitsi asetetaan yksi liikkumismuoto paremmaksi kuin toinen, myös asetetaan liikkuminen asumisen edelle. Liikenne on käytännössä aina häiriötekijä asumiselle. Häiriötä voidaan yrittää minimoida suosimalla tiettyjä liikennemuotoja, mutta myös siirtämällä liikennettä tunneliin.

Parhaillaan suunnitteilla oleva Hämeentie on hyvä esimerkki siitä, kuinka liikenne asetetaan asumisen edelle ja täts it. Halutaan pyörätiet, joten rakennetaan pyörätiet, mutta bussiralli otetaan annettuna. Jos asiaa oikeasti kysyttäisiin alueen ihmisiltä, niin ensisijaista olisi päästä bussirallista eroon, pyörätiet on ihan kiva, mutta kyllä ajoradalle uskaltaisi pyörällä, jos siellä ei olisi busseja. Jollain palstan jäsenellä on/oli hyvä sigu ongelman tunnistamisesta, tavoitteesta ja ratkaisusta. Hämeentien tapauksessa ei ole tunnistettu ongelmaa. Tai tunnustettu.

edit: ja ennen kuin kukaan ehtii viisastella, että alueen asukkaat ovat varmasti tienneet, mistä asunnon ostavat, niin todetaan seuraava: valtaosa varmasti on. Taloja Hämeentien varressa on kuitenkin ollut jo sata vuotta ja paljon aikaa ennen nykyisen kaltaista moottoriliikennettä. Ja se että joskus 50-luvulta alkaen liikenne suunniteltiin väärin, ei saisi tarkoittaa, että liikenteen pitäisi olla ikuisesti väärin tai että se pitäisi yhä suunnitella väärin. Ts. parempaa kaupunkia on lupa rakentaa, se on jopa suotavaa, ja siihen kuuluu bussirallin heivaaminen kantakaupungin kapeilta kaduilta.
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni itse lähdin keskusteluun nimenomaan kyseenalaistamalla sen, että eri liikennemuotojen katutilan jako perustuisi järkeen. Tietysti voi aina sanoa, että joukkoliikenteellä kadun kapasiteetti saadaan käytettyä tehokkaiten. Teoriassa onkin niin. Helsinkiläisessä käytännössä on toisin. Katukapasiteettia tuhlataan tyhjillä busseilla ja se on ideologinen valinta.

Samaa mieltä. Kirjoitin juuri tuonne Hämeentie-topikkiin että aika moni KSV:n sivuilla kommentoinut olisi valmis heivaamaan sen bussirallin pois sieltä. No, tuskin kukaan Korson bussia käyttävä kuitenkaan. Mutta kyllä siitä pitäisi tässä yhteydessä keskustella myös, että voisiko ne tyhjät bussit, tai vaikka täydetkin, viedä jonnekin missä ne pilaisivat kadunvarren ihmisten elämänlaatua vähemmän.
 
Ei niin, mutta subventioaste muuttuu, jos infrakulut halutaan mukaan siihen subventioasteeseen, kuten nykyisin on tilanne. ... Ei ole mun vika, että HSL-sopimus on tehty niin kuin se on.
Laskutapa ei myöskään muuta sitä, miten asia oikeasti on. Se metrotunneli, jossa käyttökulut matkustajaa kohden voivat olla metrolla pienemmät kuin ratikalla, on tehty jo ja sijaitsee Helsingin niemen alla. Kaikki uudet metrotunnelit ovat muuta joukkoliikennettä kalliimpia, sekä rakentaa että operoida.

Jos espoolaiset saavat rakennetuksi Kivenlahden metron, heidän kannattaa olla käyttämättä metroa ja ajaa Länsiväylällä busseja, jos laskevat rahaa (ja matkustajien aikaa). Tunnelin lainoituksen maksamisesta espoolaiset eivät pääse, mutta bussiliikenne on halvempaa kuin maksaa metrojunista ja asemien ja radan avoinna pitämisestä.

Tämä on laskettavissa suunnitelmasta esitetyistä tiedoista. Bussiliikenteen lopettamisella säästetään 5,2 M€. Metroliikenne maksaa 4,1 M€ ja radan ja asemien ylläpito 12,2 M€. Siirtyminen busseista metroon siis nostaa operointikuluja 11,1 M€ vuodessa. Tämän päälle tulee sitten rahoituskustannus, 26,3 M€. Eli metro metisen alla on kallis rakentaa ja kallis operoida. Kalliimpi kuin bussit. Jaetaan rahoja tai ei.

Vielä tästä on hyvä huomata, että uutta HSL:n aikana YTV-aikaan on vain infrasopimus. Metrojunien kuluja jaettiin YTV-aikanakin. Mutta tämä ei paljoa vaikuta Espoon talouteen, vaan se joutuu käytännössä itse maksamaan alueellaan olevien asemien ja radan ylläpidon. Sekä infrasopimuksen aikana että ilman sitä.

Antero
 
Itse en olisi huolissanin puolityhjistä busseista niin pitkään kun henkilöautot kulkevat pääsääntöisesti 4/5-tyhjinä.
 
Itse en olisi huolissanin puolityhjistä busseista niin pitkään kun henkilöautot kulkevat pääsääntöisesti 4/5-tyhjinä.
Aivan. Helsingin joukkoliikenteessä kaikkien liikennevälineiden tarjonnan ja kysynnän suhde on noin 20 %, eli sama kuin henkilöautojen vajaakäyttö. Lisäksi joukkoliikennevälineet ovat käytössä sentään noin 16 tuntia vuorokaudessa, autot noin tunnin. Kukaan ei kuitenkaan koskaa valita autojen vajaakäytöstä, vain joukkoliikenteen vajaakäyttö on peruste vaatia joukkoliikenteen vähentämistä tai poistamista, kun ne niin tyhjinäkin ajavat.

Ja jos sitten katsotaan Hämeentien käytön tehokkuutta, niin ylivoimaisesti tehottominta on päästää sinne henkilöautoja. Kahden henkilöauton viemä kaistan kapasiteetti on suunnilleen sama kuin yhdellä bussilla. Täyttöasteet siis samat. Mutta henkilöautossa kulkee 10 istuinta bussin 55:ttä istuinta ja 25:ttä seisomapaikkaa kohden.

Pyöräilijän kannalta tietty yksi bussi on vaarallisempi päälleajaja kuin kaksi henkilöautoa. Myös melun kannalta bussi on heikompi. Mutta 16 henkilöautoa vastaan yksi bussi meneekin jo toisinpäin.

Antero
 
Itse en olisi huolissanin puolityhjistä busseista niin pitkään kun henkilöautot kulkevat pääsääntöisesti 4/5-tyhjinä.

Henkilöautoilu ei ole joukkoliikennettä, sille ei ole allokoitu kaupungin kaduilta omia kaistoja, vaan se käyttää samaa ajorataa, jota saa ajaa niin busseilla, mopoilla kuin polkupyörillä. Auto on kone, kävelyn jatke, jonka hankinnasta, ylläpidosta ja kuljettamisesta ihminen vastaa itse. Henkilöautoilua on siten ihan turha arvioida samoilla kriteereillä kuin joukkoliikennettä.

Surkuhupaisaa tässä on tietysti se, että jos henkilöautoilua arvioidaankin samoilla kriteereillä kuin joukkoliikennettä, niin Helsingissä kaistakapasiteetti on käytännössä ihan yhtä hyvässä käytössä henkilöautoilla kuin busseille dedikoituna. Teoriassa tietysti bussikaistoilla on paljon kapasiteettia, mutta kun täyttöaste on heikko, niin sama olisi ajaa henkilöautoilla.

Mulla ei sinänsä ole ongelmaa sen suhteen, että 200 vuotta sitten piirretyissä ahtaissa katukuiluissa suositaan nykyään yhtä liikennemuotoa toisen kustannuksella. Mutta jos niin tehdään, sille pitää olla laaja-alaiset perusteet ja toteutuksen pitäisi olla ensiluokkaista.
 
Ja jos sitten katsotaan Hämeentien käytön tehokkuutta, niin ylivoimaisesti tehottominta on päästää sinne henkilöautoja. Kahden henkilöauton viemä kaistan kapasiteetti on suunnilleen sama kuin yhdellä bussilla. Täyttöasteet siis samat. Mutta henkilöautossa kulkee 10 istuinta bussin 55:ttä istuinta ja 25:ttä seisomapaikkaa kohden.

Kahdessa autossa kulkee siis keskimäärin n. 2,4 matkustajaa, yhdessä bussissa lienee keskimäärin tuossa n. 5 matkustajaa (muistelen tällä foorumilla olleen puhetta tällaisesta käyttöasteesta). Eli keskimääräisellä käyttöasteella (jos ovat lähellekään oikeita), tarvitaan henkilöautoille n. 2 x kaistakapasiteettia kuljettamaan sama henkilömäärä.

Kävelijänä, asukkaana ja pyöräilijänä vaihdan mielläni yhden bussin neljään henkilöautoon. Jopa bussin satunnaisena käyttäjänä alistuisin mielelläni pakkovaihtoihin ratikasta tai metrosta busseihin kauempana keskustasta, kuin kuuntelen ja haistelen tyhjänä ajavia busseja.
 
Laskutapa ei myöskään muuta sitä, miten asia oikeasti on. Se metrotunneli, jossa käyttökulut matkustajaa kohden voivat olla metrolla pienemmät kuin ratikalla, on tehty jo ja sijaitsee Helsingin niemen alla. Kaikki uudet metrotunnelit ovat muuta joukkoliikennettä kalliimpia, sekä rakentaa että operoida.

Jos espoolaiset saavat rakennetuksi Kivenlahden metron, heidän kannattaa olla käyttämättä metroa ja ajaa Länsiväylällä busseja, jos laskevat rahaa (ja matkustajien aikaa). Tunnelin lainoituksen maksamisesta espoolaiset eivät pääse, mutta bussiliikenne on halvempaa kuin maksaa metrojunista ja asemien ja radan avoinna pitämisestä.

Tämä on laskettavissa suunnitelmasta esitetyistä tiedoista. Bussiliikenteen lopettamisella säästetään 5,2 M€. Metroliikenne maksaa 4,1 M€ ja radan ja asemien ylläpito 12,2 M€. Siirtyminen busseista metroon siis nostaa operointikuluja 11,1 M€ vuodessa. Tämän päälle tulee sitten rahoituskustannus, 26,3 M€. Eli metro metisen alla on kallis rakentaa ja kallis operoida. Kalliimpi kuin bussit. Jaetaan rahoja tai ei.

Vielä tästä on hyvä huomata, että uutta HSL:n aikana YTV-aikaan on vain infrasopimus. Metrojunien kuluja jaettiin YTV-aikanakin. Mutta tämä ei paljoa vaikuta Espoon talouteen, vaan se joutuu käytännössä itse maksamaan alueellaan olevien asemien ja radan ylläpidon. Sekä infrasopimuksen aikana että ilman sitä.
No entäpäs jos ihmiset ihan oikeasti haluavat matkustaa metrolla bussien sijaan kun sellainen kuitenkin on? Lämmitetyssä ja valaistussa metroasemassa on mukavempi odottaa kuin ulkona bussipysäkillä. Metroasemat ovat julkista tilaa ja niissä voi vaikka järjestää kirpputoreja tai konsertteja tai jumalanpalveluksia kaupunkilaisten iloksi esim sunnuntaisin kun matkustajia on vähemmän.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös