Helsingin kaupunkisuunnittelua

Linkkaan aiheeseen liittyen mielestäni erinomaisen kolumnin. Olen aidosti huolissani päättäjiemme elämisestä omassa vihervasemmistolaisessa kuplassaan, jossa ei realiteeteista välitetä. Mikäli päättäjämme saavat tahtonsa läpi, vietämme tulevaisuudessa rutosti enemmän aikaa matkustaen töihin, harrastuksiin ja asioimaan. Nykyinen joukkoliikennejärjestelmä suunnittelussa olevine laajennuksineen ei pysty vastaamaan päättäjien suunnittelemaan haasteeseen.

http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusi...ntaa-helsingin-kilpailukykya-ja-haittaa-arkea
 
Tulee vähän näsäviisas olo tämmösiä ehdotellessa, mutta miksi pitää valita joko kaupunkibulevardi tai moottoritie? Nykyisten moottoriteiden alusta on maata, joka ei ole täynnä putkia, johtoja ja viemäreitä, kuten jo rakennetut alueet. Eikö olisi siis mahollista kaivaa cut and cover metodilla tunneliin nykyiset moottoritiet ja rakentaa kaupunkibulevardit niiden päälle? Moottoritiet puretaan joka tapauksessa ja pohja myllätään, miksei myllätä samalla vähän enemmän. Ymmärrän, että tämä maksaa enemmän, mutta ei varmasti läheskään niin paljoa kuin sisääntuloväylien tukkiminen kaupungin taloudelle, tai ainakin ympäryskuntien taloudelle.

Miksi? Koska kaupunkibulevardien tärkein tarkoitus on liikenteen hidastaminen ja estäminen.
 
Mistä autopuolueen trollitehtaalta näitä kommentteja oikein sikisee...

Bulevardisointi ei vähennä tieyhteyden kapasiteettia.
 
mahollista kaivaa cut and cover metodilla tunneliin [...] Ymmärrän, että tämä maksaa enemmän, mutta ei varmasti läheskään niin paljoa kuin sisääntuloväylien tukkiminen kaupungin taloudelle, tai ainakin ympäryskuntien taloudelle.

Riippumatta siitä, mikä bulevardien vaikutus on talouteen, tunnelointi on erittäin kallista ja osoittautunut kuntataloudellisesti mahdottomaksi monessa paikassa. Helsingin päättäjät pistivät tunneleita jäihin koko joukon kun puolueet sopivat investointikatosta. Espoo tunneloi Keilaniemessä, ja sen hankkeen lukuja ja lupauksia sopii tarkastella, kun hanke valmistuu. Rahat pitäisi saada takaisin torniasuntojen hinnoista. Epäilen aika vahvasti. (Eri kysymys on se, millaista kaupunkiympäristöä Keilaniemeen syntyy 40-kerroksisten tornien juurelle. Kerrosneliöt olisi varmaan voinut massoitella toisenlaisiinkin rakennuksiin muualla jos tunneloidaan.)
 
Viimeksi muokattu:
Mistä autopuolueen trollitehtaalta näitä kommentteja oikein sikisee...

Bulevardisointi ei vähennä tieyhteyden kapasiteettia.

Todennäköisesti samasta tehtaasta, kuin sana "autopuolue".

Bulevardisoinnissa ei ole kyse pelkästään tieyhteyksien kapasiteettiasioista vaan monista muistakin yhteiskunnallisista, yhteiskuntataloudellisista, sosiaalisista, mutta ennen kaikkea poliittisista seikoista. Kuten tässä keskustelussa on osoitettu, bulevardisointia kannatetaan lähinnä idealistisilla ja - pahoittelen - insinöörimäisillä "eihän tieyhteyden kapasiteetti vähene!!" -kommenteilla.

Ei varmasti vähenekään, mutta jokainen, joka on ajanut Vihdintietä pitkin Kehä I:ltä Ruskeasuolle ja sitten toisaalta Hämeenlinnantietä pitkin Kehä I:ltä Ruskeasuolle, tietää, mitä "bulevardisointi" tekee. Sanana "bulevardisointi" on järkyttävä. Miksi ei puhuta vaikka "mannerheimintiestämisestä" tai "mechelininkatuistamisesta"? Nämä uudet "bulevardit" eivät ole yhtään sen kummempia kuin edeltäjänsäkään. Likaisia, pölyisiä, saasteisia, meluisia, jalankulkijoille vaarallisia paikkoja. Mechelininkatu on jo tällainen "bulevardi". Siihen vaan talvipakkasella hörppimään sitä havainnekuvalattea.

Joku mainitsi, että kaupunkisuunnittelu lähti väärille raiteille 1950-luvulla. Miten ihmeessä tilannetta sitten parantaa se, että jatketaan Mannerheimintietä muutama kortteli pohjoiseen? Mistä ne kaikki uudet asukkaat tulevat (tai no, tiedetäänhän se) ja kuka tämän kaiken maksaa? Millä tavoin näihin "bulevardeihin" syntyisi tippaakaan enempää niitä havainnekuvissa mainostettuja lähipalveluita kuin nykyisillekään "kaupunkibulevardeille" manskulle, Hämeentielle tai Mäkelänkadulle? Helsingin niemellä riittää runsaasti tilaa täydennysrakentamiselle. Konepajan alueelle olisi aivan hyvin voinut rakentaa vielä korkeampiakin taloja. Kalasatamaan ja Hermanninrantaan mahtuu kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Pasilaa rakennetaan. Asuntopolitiikalla bulevardeja ei ainakaan voida perustella.

Mitä jää jäljelle? Kupla. Helsinki ei ollut minun lapsuudessani 1980-1990-luvuilla yhtään sen ikävämpi paikka, vaikka bussit päästelivät mustaa savua ilmoille, Keskuskatua sai ajaa etelään ja keskustan pystyi ohittamaan länsi-itä-suunnassa kohtuullisella ajalla. Nykyinen Kampin pintaliikenteen sekametelisoppa on tuskastuttava ja vaarallinen kaikille liikkumismuodoille.

Edellä kirjoittaja mainitsikin "vihervasemmistolaisen kuplan". Tästähän juuri on kyse. Mitään järkiperusteluita bulevardisoinneille ei ole. Mutta miksi tarvitsisikaan olla, koska kun asia esitetään kuplasta, sen perusteluiksi tarvitaan ainoastaan sanojan oma asiantuntevuus sekä juuri sopiva ylemmyydentunne: "mutta mitä te muka ymmärtäisitte? Eiväthän bulevardit vähennä tieliikenteen kapasiteettia!". Eivätpä tietenkään.
 
Linkkaan aiheeseen liittyen mielestäni erinomaisen kolumnin. Olen aidosti huolissani päättäjiemme elämisestä omassa vihervasemmistolaisessa kuplassaan, jossa ei realiteeteista välitetä. Mikäli päättäjämme saavat tahtonsa läpi, vietämme tulevaisuudessa rutosti enemmän aikaa matkustaen töihin, harrastuksiin ja asioimaan. Nykyinen joukkoliikennejärjestelmä suunnittelussa olevine laajennuksineen ei pysty vastaamaan päättäjien suunnittelemaan haasteeseen.

http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusi...ntaa-helsingin-kilpailukykya-ja-haittaa-arkea

PItää olla kyllä todella persu-henkinen yksityisautoilija, että täynnä asiavirheitä olevaa kaupunkivihamielistä tekstiä voi pitää erinomaisena.

Ensinnäkin Isoahon teksti rakentuu olkiukolle. Autoilun rajoittamisessa ei ole kyse autovihasta, vaan siitä, että kaupungissa on kyse muustakin kuin (yksityisauto)liikenteestä. Ensisijaisesti kyse on muusta: asumisesta, vapaa-ajasta, työnteosta jne. Kuitenkin 50-luvulta 2000-luvun taitteeseen kaupunkeja suunniteltiin hyvin pitkälti liikenteen ja yksityisautoilun ehdoilla. Viimeiset parikymmentä vuotta tuosta ajanjaksosta tiedostetiin enemmän tai vähemmän hyvin, että autoilu aiheuttaa merkittävää haittaa, mutta kaupunkisuunnitelussa liikenteen ulkoishaitat, vaikutukset viihtyisyyteen ja terveyteen, sivuutettiin. Tälle vuosituhannelle tultaessa kelkka on alkanut hitaasti kääntyä. Autoilun "haittaaminen" on paitsi ok, myös kohtuullista ottaen huomioon, että viimeiset puoli vuosisataa sitä on suosittu kaiken muun kustannuksella. On vihdoin aika ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa muutakin kuin nurmijärveläisten liikkumisen sujuvuus. Ymmärrän toki nurmijärveläisten ahdistuksen. Saavutetut edut, vaikea luopua jne.

- Toisekseen, toisin kuin Isoaho väittää, kaupungin toimitiloista hyvin pieni osa on tyhjillään. Pk-seudulla on tyhjää toimitilaa paljon, kantakaupungissa vähän. Kyse on siitä, että kantakaupungissa oleva kiinteistö tuottaa enemmän asuntona kuin toimitilana. Siksi kiinteistönomistajat haluavat muuttaa toimitiloja asunnoiksi. Itse olen kaikkea säätelyä vastaan, joten sen puolesta samaa mieltä kuin Isoaho. Virkamiehillä on kuitenkin pointti sen suhteen, että elävä kaupunki edellyttää sekoittunutta yhdyskuntarakennetta. Helsingissä on liikaa nukkumalähiöitä ja toisaalta pk-saeudulla on paljon iltaisin kuolleita toimistokeskittymiä.

- Joukkoliikenteen hinnasta ja houkuttelevuudesta on täälläkin paljon lätisty. Fakta on, että joukkoliikenteen nykyinen hintataso on jokatapauksessa nimellinen yksityisautoiluun verrattuna, eikä reippaatkaan lipunhintojen korotukset muuta sitä seikkaa mihinkään. Autoilijoita ei houkutella joukkoliikenteen käyttäjäksi hinnalla.

- Kaupunki mietti tavaroiden logistiikkaa varten keskustan huoltotunnelin, eikun kaivoi, mutta yrittäjiä ja kiinteistönomistajia ei kiinnosta, koska on paljon helpompi ajaa paku jalkakäytävälle, lyödä hätävilkut päälle ja kärrätä tavara liikkeen pääovesta sisään. Melkoista fiilistelyä kaupungilta. Yrittäjät kantavat vastuun, kuten Isoaho toteaa, tai sitten on tyhmä ja tietämätön.

- Kun keskustaan ei mahdu riittävästi asuntoja, niin bulevardit ovat nimenomaan vastaus siihen.

Isoaho on karikatyyrinen syy sille, miksi liberaalin (sekä markkina- että arvo-) on vaikea äänestää kokkareita. Konservatiivit eivät kaikki ole tyhmiä, mutta tyhmät poikkeuksetta ovat konservatiiveja.
 
Bulevardit on pakko tehdä koska minulla ei ole varaa asua Helsingin keskustassa tai edes sen lähistöllä. Bulevardeissa on iso määrä tonttia joka ratkaisee tätä ongelmaa. Siinäpä vasta järkiperuste, joka jyrää kaikki muut.
 
Bulevardit on pakko tehdä koska minulla ei ole varaa asua Helsingin keskustassa tai edes sen lähistöllä. Bulevardeissa on iso määrä tonttia joka ratkaisee tätä ongelmaa. Siinäpä vasta järkiperuste, joka jyrää kaikki muut.

Tämä ei pidä paikkaansa. Tonttimaan puute ei olisi ongelma pääkaupunkiseudulla, mikäli Helsinki rakentaisi niin paljon kuin mahdollista. Asuntopulaa pääkaupunkiseudulla ei ole, ja pitää olla (kun täällä mainittiin sana "persuhenkinen") hyvin vihervasemmistokommunistihenkinen, mikäli suuria alueprojekteja tehtäisiin siksi, että "jokaisella on oltava varaa asua Helsingin keskustassa tai edes sen lähistöllä". Maan kalleimmilla alueilla asuminen ei ole perus- eikä ihmisoikeus. Siitä, onko hintataso muutoin kohtuuton ja miksi näin on, on sitten keskusteltava aivan eri termein.

Mutta toisaalta bulevardeilla saattaa kyllä olla hintatasoa laskeva vaikutus: kuka haluaa enää asua bulevardien aiheuttamassa liikennekurimuksessa?

Kuten jo aiemmin totesin, keskustan lähellä on paljon vapaata tonttimaata. Mitään kiirettä vain ei tunnu olevan: Kalasatamaa rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. Jo yksistään Sompasaaren entiselle satama- ja teollisuusalueelle Hermanninrantaan tulee mahtumaan yhden Jämsän verran porukkaa ja enemmänkin. Pasilaan, Jätkäsaareen, Hernesaareen asuntoja mahtuu, kun vain rakennettaisiin. Helsingin keskustan läheisyydessä on viimeisen vuosikymmenen aikana rakennettu enemmän uudiskohteita kuin vuosikymmeniin yhteensä, mutta hintatasoon tämä ei näytä vaikuttaneen alentavasti.

Mitä hyötyä bulevardeista sitten on? En ole kuullut vielä yhtään järkiperustetta, mitä ei voitaisi korvata muulla vaihtoehdolla. Kun katsoo pk-seudun karttaa, saattaa huomata, että sitä tonttimaata kyllä löytyy muualtakin kuin Helsingin rajojen sisäpuolelta valtateiden varsilta.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:07 ----------

PItää olla kyllä todella persu-henkinen yksityisautoilija, että täynnä asiavirheitä olevaa kaupunkivihamielistä tekstiä voi pitää erinomaisena.

Ensinnäkin Isoahon teksti rakentuu olkiukolle. Autoilun rajoittamisessa ei ole kyse autovihasta, vaan siitä, että kaupungissa on kyse muustakin kuin (yksityisauto)liikenteestä. Ensisijaisesti kyse on muusta: asumisesta, vapaa-ajasta, työnteosta jne. Kuitenkin 50-luvulta 2000-luvun taitteeseen kaupunkeja suunniteltiin hyvin pitkälti liikenteen ja yksityisautoilun ehdoilla. Viimeiset parikymmentä vuotta tuosta ajanjaksosta tiedostetiin enemmän tai vähemmän hyvin, että autoilu aiheuttaa merkittävää haittaa, mutta kaupunkisuunnitelussa liikenteen ulkoishaitat, vaikutukset viihtyisyyteen ja terveyteen, sivuutettiin. Tälle vuosituhannelle tultaessa kelkka on alkanut hitaasti kääntyä. Autoilun "haittaaminen" on paitsi ok, myös kohtuullista ottaen huomioon, että viimeiset puoli vuosisataa sitä on suosittu kaiken muun kustannuksella. On vihdoin aika ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa muutakin kuin nurmijärveläisten liikkumisen sujuvuus. Ymmärrän toki nurmijärveläisten ahdistuksen. Saavutetut edut, vaikea luopua jne.

On hauskaa, että aina puhutaan "nurmijärveläisistä". Nurmijärveläiset muodostavat hyvin pienen osan Helsingin niemelle saapuvista. Sen sijaan tänne on keskittynyt pääosa valtion virastoista, merkittävimmistä tuomioistuimista ja muista valtion laitoksista, leijonanosa suurta arvoa tuottavista yrityksistä sekä kaupan suuria keskittymiä, joihin kaikkiin matkustetaan muualtakin kuin Helsingin niemeltä. Ei Helsingin niemi asumistukiasukkaineen, hitas-asujineen ja aravavuokralaisineen pysty tätä aluetta yksin pyörittämään. Raha tulee muualta. Kaupunkimoottorikatuja ei pystytä koskaan rakentamaan liikenteeltään sujuviksi, ja jo tämä yksistään aiheuttaa niitä samoja ympäristöhaittoja näiden uusien kaupunkimoottorikatujen varsille, mitä vanhoilla jo nyt on.

On täysi fakta, että nykyinen HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmä ei pysty vastaamaan asukkaiden ja ulkopaikkakuntalaisten tarpeisiin, mikäli kaupunkimoottorikatuja toteutettaisiin. Raitiovaunuverkosto on edelleen museomallia - ei kai kukaan ole suunnitellut, että näiden "bulevardien" joukkoliikennevälineille olisi omat, hidasraitiovaunusta erotetut kaistat? Ja kuka ne muka maksaisi? Ei Helsinki ainakaan.

Ja kuka edes haluaa enää matkustaa joukkoliikenteellä ruuhka-aikojen ulkopuolella? Metrosta, junista ja raitiovaunuista on tullut omaan lapsuuteeni verrattuna avohoitoloita. Eilen illalla klo 22 jälkeen metrossa tummahipiäinen nuorisoporukka vei yhden vaununpuolikkaan ylläpitäen pientä tappelunnujakkaa koko ajan. Soitto metron turvavalvomoon ei auttanut mitään. Jos tämä on normaalia nykymetrossa, niin onnea vaan niille, jotka joutuvat sitä päivittäin käyttämään. Laittakaa nyt edes fasiliteetit ensin kuntoon, ennen kuin pakotatte kaikki autoilijat joukkoliikenteeseen.


j-lu sanoi:
Isoaho on karikatyyrinen syy sille, miksi liberaalin (sekä markkina- että arvo-) on vaikea äänestää kokkareita. Konservatiivit eivät kaikki ole tyhmiä, mutta tyhmät poikkeuksetta ovat konservatiiveja.

Ja tässäpä malliesimerkki siitä, mitä aiemmin totesin. Kun on tarpeeksi oikeamielinen, pelkällä oikeamielisyydellään voi katsoa olevansa muiden yläpuolella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen ollut muutamassa kaupunkibulevardia käsittelevässä tilaisuudessa. Sana "Kaupunkibulevardi" on tilaisuuksissa epäselvä käsite myös yleisölle,virkamiehille ja poliitikoille. Se on tarkoitettu markkinointinimeksi, jotta mahdollisimman paljon rakennusmassaa sovitetaan mahdollisimman moneen paikkaa. Keskuspuisto on luvattu yleensä vuosikausia jättää puistoksi - siis rakentamatta, mutta nyt Vihreilläkään ei ole vaikeuksia tukea Keskupuiston rakentamista. Ilmeisesti hankkeeseen on saatu Vihreiden siunaus sillä, että bulevardien keskelle on luvattu raitiovaunut.

Todennäköisesti tulee käymään niin, että umpikorttelit tulevat Keskuspuistoon, mutta raitiotiet jäävät rakentamatta. Sama menetelmä, jolla Demarit saatiin Töölönlahden kaavan taakse. Tehtiin talot,
"mutta puistoon ei ole nyt rahoitusta".
 
Kun Vihreille sanoo raitiovaunu, niin mikä tahansa hanke kelpaa. Tämä bulevardisointi toki loppupeleissä on ihan nakkikioskitasoinen hassuttelu siihen nähden minkälainen poru siitä on noussut. Motareiden alkua siirretään muutama maili Kolmelta sepältä kauemmaksi, eikä suinkaan pureta koko valtakunnan autopaanaverkostoa.
 
Jos liikenteen sujuvuus on liikennejärjestelmän tarkoitus, on liikennejärjestelmä olemassa vain liikennettä itseään varten. Näin ei tietenkään pidä olla, vaan liikennejärjestelmän on palveltava yhteiskuntaa. Tekemällä yhdyskuntarakennetta, jossa liikennettä tarvitaan vähemmän, liikennejärjestelmän rooli on pienempi. Se varmaan tuntuu monesta liikennesuunnittelijasta pahalta ja aiheuttaa ymmärrettävästi kielteisiä reaktioita.

Siinä mielessä MJG on tietysti oikeassa, että meidän hallintokulttuurissa asiat pirstaloidaan eri viranomaisille, joista jokainen vahtii sitten laput silmillä vain omaa tonttiaan. Siksi Liikennevirastokin nyt narisee kaupunkibulevardeista, koska se jotenkin kokee, että se on sen tehtävä. Kokonaiskuvasta viis.

Jo nyt nähdään, että siellä nykyisten "kaupunkibulevardien" varressa Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Hämeentiellä, Huopalahdentiellä jne. asumismukavuus on kyseenalaista, jalankulku epämiellyttävää, joukkoliikenne ruuhkautunutta ja palvelut onnettomia. Siinä on sitä tulevaa bulevardimaista asumista.

Tämä on aina yhtä hauska argumentti. Viimeksi sen taisi tuoda esiin Rainer. Kamalaa on asua Manskulla ja ihanaa asua loskalähiössä radanvarren elementtiunelmassa. Mutku mutku. Asuntojen hintoja vertailemalla se nyt vaan ei ole niin. Citybus, vaikka sinä koet Manskun epämiellyttäväksi ja vaikka Suomea silloin tällöin Pohjois-Koreaksi nimitellään, niin voisiko kuitenkin olla niin, että jotkut muut asuvat niin mielellään siinä Manskulla, että ovat valmiit maksamaan asunnoistaankin kaksin-, jopa kolminkertaisia hintoja verrattuna lähiöunelmaan, eivätkä "kaikki" ole siis samaa mieltä kuin sinä?

Niitä lattea hörppiviä - käyttääkseni 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen termiä - cityvihreitä näkee vain havainnekuvissa.

Pitää mennä etsimään niitä sieltä niiden luonnolliselta asuinalueelta. Flemariltakaan ei löydy tuulipukuun ja kävelysauvoihin sonnustautuneita tarjoja ja ritva-kyllikkejä. Niiden levinneisyysalue on joku ihan muu.

Helsinki ei ollut minun lapsuudessani 1980-1990-luvuilla yhtään sen ikävämpi paikka, vaikka bussit päästelivät mustaa savua ilmoille, Keskuskatua sai ajaa etelään ja keskustan pystyi ohittamaan länsi-itä-suunnassa kohtuullisella ajalla.

Tällaisessa vapaassa nettikeskustelussa saa tietysti laukoa mitä hyvänsä, mutta olisihan se kuitenkin jossain määrin asiallista yrittää pysyä tosiasioissa. Helsingissä valiitsee käsittääkseni hyvin laaja yhteisymmärrys siitä, että [keskustan] kaupunkikuva on tänä päivänä huomattavasti eläväisempi ja mielenkiintoisempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Varsinkin ravintolatarjonta terasseineen on aivan eri planeetalta, mutta myös muu myymälävalikoima on monipuolistunut hurjasti ja väkeä on liikkeellä enemmän.
 
Kuten jo aiemmin totesin, keskustan lähellä on paljon vapaata tonttimaata. Mitään kiirettä vain ei tunnu olevan: Kalasatamaa rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. Jo yksistään Sompasaaren entiselle satama- ja teollisuusalueelle Hermanninrantaan tulee mahtumaan yhden Jämsän verran porukkaa ja enemmänkin. Pasilaan, Jätkäsaareen, Hernesaareen asuntoja mahtuu, kun vain rakennettaisiin. Helsingin keskustan läheisyydessä on viimeisen vuosikymmenen aikana rakennettu enemmän uudiskohteita kuin vuosikymmeniin yhteensä, mutta hintatasoon tämä ei näytä vaikuttaneen alentavasti.

Kalasatama, Pasila, Jätkäsaari ja Hernesaari rakennetaan kyllä. Uusien asuinalueiden rakentaminen on vaan hidasta. Esim. uuden Vuosaaren rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla ja se on vieläkin kesken.

Yleiskaavassa pitää löytää seuraavat laajenemisalueet. Kun kerran Helsingin keskustan läheisyyteen tehdyt uudiskohteet eivät ole laskeneet hintatasoa, on se osoitus, että kysyntää vastaaville kohteille on vielä enemmän.

Minä ainakin olisin nähnyt ennemmin kuin kaupunkibulevardit kantakaupungin laajentumisen nykyisellä pinta-alallaan ylöspäin korvaamalla n. 6-kerroksista kerrostalokantaa selvästi korkeammilla. Hoitamattomia "puistojakin" on minusta Helsingissä enemmän kuin on tarpeen ja niitä voitaisiin minusta hyvin ottaa asumiskäyttöön. Tässä asiassa poliittinen ilmapiiri näyttäisi kuitenkin olevan sellainen, että poliittisesti toteutuskelpoista on kaupunkibulevardit, mutta eivät nuo minun preferoimat vaihtoehtoni.
 
Minä ainakin olisin nähnyt ennemmin kuin kaupunkibulevardit kantakaupungin laajentumisen nykyisellä pinta-alallaan ylöspäin korvaamalla n. 6-kerroksista kerrostalokantaa selvästi korkeammilla. Hoitamattomia "puistojakin" on minusta Helsingissä enemmän kuin on tarpeen ja niitä voitaisiin minusta hyvin ottaa asumiskäyttöön.

Välttämättä ei tarvitsisi edes purkaa vanhaa, kun nyt edes tehtäisiin uudet alueet korkeammiksi. Mutta jostain syystä Jätkä- ja Hernesaariinkin tulee aivan tarpeettoman matalaa rakentamista. Eurooppalaisissa kaupungeissa kun kävelee, niin 12-kerroksiset umpikorttelit eivät ole mikään harvinaisuus. Eivätkä ne ole mitenkään epäviihtyisiä siksi, että ovat korkeampia.

Helsinkiläinen (suomalainen?) käsitys puistosta taitaa olla sellainen mutainen risukko, jonne päästetään koirat juoksentelemaan vapaasti. Saan varmasti vihamiehiä, kun sanon tämän, mutta minusta ne pitäisi kaikki poistaa. Kaupungissa puiston kuuluu olla hoidettu oleskelualue, sellainen kuin Ruttopuisto tai Kolmikulman puisto tai ainakin siististi leikattu nurmikenttä. Jos ei ole resursseja hoitaa, niin sitten sen mutarisukon voisi käyttää rakennusmaaksi. Lähiöiden liepeillä voi olla sitten sitä metsääkin.
 
On hauskaa, että aina puhutaan "nurmijärveläisistä". Nurmijärveläiset muodostavat hyvin pienen osan Helsingin niemelle saapuvista.

Nurmijärveläinen on metonymia, joka kuvaa kaikkia henkilöautolla Helsinginniemelle saapuvia. Olisiko 40 prossaa kaikista niemelle saapuvista? Googlatkoon ken tahtoo. Eniveis, ei ylivoimaisesti suurin osa, mutta he vastaavat silti ylivoimaisesti suurimmasta osasta liikenteen aiheuttamista haitoista.

Sen sijaan tänne on keskittynyt pääosa valtion virastoista, merkittävimmistä tuomioistuimista ja muista valtion laitoksista, leijonanosa suurta arvoa tuottavista yrityksistä sekä kaupan suuria keskittymiä, joihin kaikkiin matkustetaan muualtakin kuin Helsingin niemeltä. Ei Helsingin niemi asumistukiasukkaineen, hitas-asujineen ja aravavuokralaisineen pysty tätä aluetta yksin pyörittämään. Raha tulee muualta.

Ei nyt millään pahalla, eikä tarkoitus ole vähätellä mitään ammatteja, mutta yksi keskustan sijoittaja/koodari/whatevs takoo viidentoistaminuutin lattekahvitauollaan helposti bussikuskin päivän duunien edestä bruttokansantuotetta. En edes haluaisi arvailla, mitä meikäläisen asumistukiasukasnaapurit tienaavat vuodessa, mutta veikkaan, että keskiarvo on kolme-neljä kertaa sen verran mitä keskimääräinen väylää aamuisin autoileva valkokaulustyöntekijä tienaa. Tunnen itseni toisinaan köyhäksi :(

On täysi fakta, että nykyinen HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmä ei pysty vastaamaan asukkaiden ja ulkopaikkakuntalaisten tarpeisiin, mikäli kaupunkimoottorikatuja toteutettaisiin. Raitiovaunuverkosto on edelleen museomallia - ei kai kukaan ole suunnitellut, että näiden "bulevardien" joukkoliikennevälineille olisi omat, hidasraitiovaunusta erotetut kaistat?

Museoraitiovaunut palvelevat ihan hyvin ihmisiä niillä alueilla, joissa asukkaita on riittävästi. Kuinka monesti se pitää toistaa, että liikenteessä idea ei ole liikennevälineen nopeus, vaan kohteiden saavutettavuus? Ei mulla Helsingin kantakaupungissa asuessa ole ollut koskaan edes pysäkinväliä lähimpään ruokakauppaan. Mun mielestä se on silloin lähellä. Paljon lähempänä kuin silloin kun kokeilin pakettitalopellolla asumista. Kaikki oli automatkan päässä.

Ja kuka edes haluaa enää matkustaa joukkoliikenteellä ruuhka-aikojen ulkopuolella? Metrosta, junista ja raitiovaunuista on tullut omaan lapsuuteeni verrattuna avohoitoloita. Eilen illalla klo 22 jälkeen metrossa tummahipiäinen nuorisoporukka vei yhden vaununpuolikkaan ylläpitäen pientä tappelunnujakkaa koko ajan. Soitto metron turvavalvomoon ei auttanut mitään. Jos tämä on normaalia nykymetrossa, niin onnea vaan niille, jotka joutuvat sitä päivittäin käyttämään. Laittakaa nyt edes fasiliteetit ensin kuntoon, ennen kuin pakotatte kaikki autoilijat joukkoliikenteeseen.
Hyvä kommentti!

Ja tässäpä malliesimerkki siitä, mitä aiemmin totesin. Kun on tarpeeksi oikeamielinen, pelkällä oikeamielisyydellään voi katsoa olevansa muiden yläpuolella.

JOskus vaan on raskasta keskustella aiheesta, johon vastapuoli ei ole perehtynyt, mutta josta tällä on vahvoja mielipiteitä. Itsekään en ole mikään kaupunkisuunnittelun ammattilainen, mutta kirjasto on täynnä kirjoja länsimaisesta arkkitehtuurista ja liikenteestä. Aika vähällä lukemisella ja vaikka viereilemalla arkkitehtuurimuseossa saa käsityksen siitä, miksi Helsinki on sellainen kaupunki kuin on, missä Helsinki on hyvä, missä on mennyt pieleen. Sekin tietysti auttaa, että on nähnyt maailmasta muutakin kuin Helsingin ja Jyväskylän.

Helsingistä tuskin koskaan tulee mitään suurkaupunkia, vaikka mistä sitä tietää mihin ilmastonmuutos johtaa, mutta kasvupaineita on ja koska niitä on, niin mielestäni olisi kohtuullista, että kasvu pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvin. Siitä voi keskustella, mikä on paras vaihtoehto kasvaa, itse näen useitakin vaihtoehtoja, mutta nykyinen yksityisautoiluun perustuva kaupunkirakenne on jokatapauksessa huonoin tapa kasvaa. Se on huonoin siksi, että se on vaikein ja kallein, se edellyttää eniten liikkumiseen käytettyä aikaa. Ts. se tuhlaa niukkoja resursseja.
 
Takaisin
Ylös