Helsingin kaupunkisuunnittelua

Melamies · 4 Tammikuu 2017

Vesa Nurminen sanoi:
Autoliikenteen hidastaminen. On olemassa muutakin liikennettä (vinkki: tältä foorumilta löytyy jotain siitä muusta liikenteestä).

Joskin tämäkään ei ole yhtään niin itsestäänselvä asia kuin mitä monet luulevat. Autoliikenne moottoritieltä kaupunkiin on jo hidasta siellä, missä tie vaihtuu kaduksi. Se sisääntulo kaupunkiin ei nimittäin hidastu yhtään, vaan jonon pää vain siirtyy toiseen paikkaan. Syy siihen, miksi monet kuvittelevat sen hidastuvan, johtuu siitä, että katu on yleensä kaistan verran hitaampi, jolloin muutoin rinnakkain ajavat autot siirtyvät jonoon. Tosiasiassa kuintekin autoletka liikkuu tasan samaa vauhtia moottoritien päättyessä, ja vetää tasan saman verran autoja kuin aiemmin.

Tällaiset yksinkertaiset videot auttaa usein vähän hahmottamaan, miksi moottoritie ei kasvata tieliikenteen kapasiteettia kuin paikallisesti. Se ikään kuin kasvattaa pullon kokoa, mutta ei pullon kaulan kokoa.
https://www.youtube.com/watch?v=SPs7zPuypfQ

On olemassa muutakin liikennettä kuin keskustaan pyrkivää. Bulevardit siirtäisivät tulpan kehä ykkösen pohjoispuolelle, jolloin kehä ykköselle pyrkivä liikenne joutuisi ituhippien terassiunelmahötön uhriksi. Puhumattakaan esim Hakamäentiestä, joka on muuten sekin valtion tie.

Bulevardien paikalla ei nyt ole muuta kuin autoliikennettä, joten ei ole mahdollista vertailla esim terassilta toiselle kävellen siirtymiseen kuluvan ajan muuttumista.

j-lu · 4 Tammikuu 2017

HS: KSV selvittää kävelykeskustan laajentamista
HS: Poliitikot suhtautuvat selvityksiin varovaisen myönteisesti
HS: Rautava haluaa koplata kävelykeskustan laajentamiseen keskustatunnelin

Yllättäviä juonenkäänteitä, ei ikinä olisi arvannut viime vuosien kehityksen ja nimitysten valossa. Vähän käy sääliksi Rautavaa (jota sinänsä arvostan). Juna meni ja mies heiluu asemalla.

Vesa Nurminen · 5 Tammikuu 2017

Melamies sanoi:
On olemassa muutakin liikennettä kuin keskustaan pyrkivää.

Sehän se tässä juuri onkin juju. Jos haluaa kaupungin itäpuolelta länsipuolelle, voi aivan hyvin koukata toisaalta, koska se ei vaatisi miljardin euron tunnelia. Miksi keskustan pitää toimia ohitustienä, kun kehätiet vetävät? Ja jos ne eivät vedä tarpeeksi, tulee tarjota varteenotettavia vaihtoehtoja poikittaiseen joukkoliikenteeseen. Aloitettakoon nyt vaikka jokerilinjoista (0, 1 ja 2).

Melamies sanoi:
[...]ituhippien terassiunelmahötön[...]

Jaa, ei tästä nyt näköjään haluttukaan keskustella asiallisesti, niin antaapa sitten olla.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:53 ----------

j-lu sanoi:
Vähän käy sääliksi Rautavaa (jota sinänsä arvostan).

Juu, sama juttu. Ihan kokenut poliitikko ja usein hyvin ajan tasalla, mutta tässä lähti vähän liian kevein varustein ajamaan vaikeata asiaa. Saattaa kostautua, vaalitkin kohta.

Melamies · 5 Tammikuu 2017

Vesa Nurminen sanoi:
Sehän se tässä juuri onkin juju. Jos haluaa kaupungin itäpuolelta länsipuolelle, voi aivan hyvin koukata toisaalta, koska se ei vaatisi miljardin euron tunnelia. Miksi keskustan pitää toimia ohitustienä, kun kehätiet vetävät? Ja jos ne eivät vedä tarpeeksi, tulee tarjota varteenotettavia vaihtoehtoja poikittaiseen joukkoliikenteeseen. Aloitettakoon nyt vaikka jokerilinjoista (0, 1 ja 2).

En ehdottanutkaan keskustan kautta ajelua tunnelissa tai ilman, vaan pointtini olikin juuri tuon ehdottamasi koukkaamisen vaikeutuminen.

Vesa Nurminen sanoi:
Jaa, ei tästä nyt näköjään haluttukaan keskustella asiallisesti, niin antaapa sitten olla.

Miten vain. Kaupunkibulevardeja puoltavia asia-argumentteja ei terassielämän lisäksi olekaan. (Paisti lisää-asuntoja-hysteria, mutta asuntoja voidaan rakentaa lisää muutenkin.)

Vesa Nurminen sanoi:
Juu, sama juttu. Ihan kokenut poliitikko ja usein hyvin ajan tasalla, mutta tässä lähti vähän liian kevein varustein ajamaan vaikeata asiaa. Saattaa kostautua, vaalitkin kohta.

Niinpä, mutta kuitenkin jonkun on aina hyvä pitää asiaa esillä. (Jos halutaan melkein yksityisautoton keskusta ilman yksityisautoilun täyskieltoa.)

Vesa Nurminen · 5 Tammikuu 2017

Melamies sanoi:
Kaupunkibulevardeja puoltavia asia-argumentteja ei terassielämän lisäksi olekaan.

Kyllä on, mm. sujuva ja dominoiva joukkoliikenne on yksi puoltava.

Melamies sanoi:
(Jos halutaan melkein yksityisautoton keskusta ilman yksityisautoilun täyskieltoa.)

Tarpeelliselle autoliikenteelle tullaan joka tapauksessa pitämään tarvittava tila. Kukaan ei ole vaatinut täysikieltoa, se on vain olkiukko.
Melkein, tai lähes täysin yksityisautoton keskusta saadaan jo nykyisillä tunneleilla, jos siihen vain riittää poliittista tahtoa.

j-lu · 6 Tammikuu 2017

Melamies sanoi:
Miten vain. Kaupunkibulevardeja puoltavia asia-argumentteja ei terassielämän lisäksi olekaan. (Paisti lisää-asuntoja-hysteria, mutta asuntoja voidaan rakentaa lisää muutenkin.)

Asuntopula ei vähättelemällä katoa. Ihminen tarvitsee asunnon, johon ankkuroi kullakin hetkellä elämänsä. Asunto voi olla vuokra- tai omistus-, tämän keskustelun kannalta oleellista on sijainti. Niin kauan kun ei haluta kasvattaa veroeurojen kylvämistä pitkin peltoja, ihmiset valuvat kaupunkeihin, myös Helsinkiin. Helsinki taas voi kasvaa pitkin peltoja, kuten viimeiset puolivuosisataa, tai sitten voidaan yrittää muuta. Mitataan sitten euroja tai hyvinvointia, niin tutkimuksen perusteella on melko selvää, että kannattaisi yrittää muuta. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vähentää liikkumiseen käytettyä aikaa ja rahaa sekä yksilötasolla että yhteiskunnan näkökulmasta. Yksilön ei kaupungissa asuessaan tarvitse välttämättä omistaa autoa tai ainakaan käyttää sitä kovin taajaan, arkimatkat sujuvat ripeästi ja edullisesti joukkoliikenteellä tai kävellen. Julkinen sektori taas hyötyy tiiviimmästä kaupunkirakenteesta, koska mitä enemmän matkoista tehdään kävellen ja tai joukkoliikenteellä, sitä kevyemmällä infralla pärjätään.

Matka voi olla tärkeämpi kuin päämäärä, mutta harvoin joka arkiaamuinen ja -iltapäiväinen työmatka, kauppamatka tms.

Helsinkiä voisi tietysti tiivistää ilman bulevardejakin, mutta se tarkoittaisi vääjäämättä räystäskorkeuksien korottamista ja viheralueiden rakentamista. Edellinen on ongelmallista paitsi leveysasteen vuoksi, myös siksi, että nykyisillä säädöksillä (autopaikat, varjostus) talojen korkeus ei tarkoita että kerrosneliöitä olisi merkittävästi enemmän, ainoastaan, että talot olisivat korkeampia ja harvemmassa. Ts. paljon lisää kustannuksia aika vähin hyödyin.

Mutta ainaisen kitinän sijaan odottaisin konkreettisia ehdotuksia sen suhteen, että miten Helsingin pitäisi kasvaa. Bensalenkkari-persujen varjokaava - jo ajatuksena niin herkullinen, että kuola valuu!

hmikko · 8 Tammikuu 2017

j-lu sanoi:
Bensalenkkari-persujen varjokaava - jo ajatuksena niin herkullinen, että kuola valuu!

Mie en usko, että mainittu porukka hyväksyy seuraavaa premissiä:

j-lu sanoi:
Niin kauan kun ei haluta kasvattaa veroeurojen kylvämistä pitkin peltoja, ihmiset valuvat kaupunkeihin, myös Helsinkiin.

Monet tuntuvat oikeasti ajattelevan, että kyseinen kylväminen on hyvästä ja myös taloudellisesti kannattavaa. Itselle ikävien taloudellisten tosiseikkojen edessä on tunnetusti kivempi pitää päätä pensaassa.

Tähän voisi taas toistaa, että jos Helsingin seudun painetta haluttaisiin merkittävästi purkaa, tarttis olla valtakunnan tasolla strategia Tampereen ja Turun kehittämisestä ja näiden kaupunkien päättäjät siinä mukana. Eip oo näkyny. Tampereella toki kohtuullinen meno omasta takaa.

Melamies · 15 Tammikuu 2017

Perjantaina ilmestynyt SK kertoo, että SK on teettänyt selvityksen, jonka mukaan Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa lähes kaikkien suurempien metsäalueiden nakertamisen. (Ainakin tällä hetkellä juttu on netissä maksumuurin takana.)

Salomaa · 15 Tammikuu 2017

Viheralueita rakennetaan pala kerrallaan ja Vihreätkin hyväksyivät keskuspuiston rakentamisen aloittamisen. Kuvio on aina sama: pieni pala kerrallaan, jotta vastustajat v oidaan leimata, sitten taas pieni pala jne. Näin viheralueeta häviävät kun asumisen virkistysarvolle ei halutakaan laskea taloudellista painostusta.

hylje · 15 Tammikuu 2017

Puistojen säilyttäminen ja asuntopulan ratkaiseminen ovat keskenään ristiriitaiset tavoitteet.

Minusta Helsingissä on pakko olla edullista asua, enkä voi mitenkään perustella miksi puistoja joiden lähialueet ovat itselleni liian kalliita pitäisi suojella.

Olen kuullut legendaa että olisi ehkä mahdollista yhtäaikaa säästää puistot että asua Helsingissä halvalla, mutta tälläisen taruolennon ilmestymistä ei pidä odotella. Asuntopula pitää ratkaista heti.

Melamies · 16 Tammikuu 2017

hylje sanoi:
Puistojen säilyttäminen ja asuntopulan ratkaiseminen ovat keskenään ristiriitaiset tavoitteet.

Minusta Helsingissä on pakko olla edullista asua, enkä voi mitenkään perustella miksi puistoja joiden lähialueet ovat itselleni liian kalliita pitäisi suojella.

Olen kuullut legendaa että olisi ehkä mahdollista yhtäaikaa säästää puistot että asua Helsingissä halvalla, mutta tälläisen taruolennon ilmestymistä ei pidä odotella. Asuntopula pitää ratkaista heti.

Fakta: Pakko tai ei, Helsingissä asuminen ei ole edullista. Mielipiteeni: En usko, että edullinen asuminen Helsingissä toteutuu vaikka rakennettaisiin miljoona uutta asuntoa, jotkut tahot käärivät kuitenkin liiveihinsä rasvaiset rahat asunnoista.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005046603.html

Ennen puistojen rakentamista voitaisiin käyttää muut vaihtoehdot. KL:n mukaan Helsingissä on paljon asuntoja tyhjillään tai vajaakäytössä. Lisäksi Helsingin seudulla on miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa, joista osan voi muuttaa asunnoiksi. Koska uuttaa toimistotilaa myös rakennetaan jatkuvasti ja trendi toimistotilojen tarpeelle (siis nimen omaan neliöille) on laskeva (etätyö, toimistotilojen tehostunut ja yhteiskäyttö etc), tämä potentiaali ei ihan heti lopu.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/miljoona-neliota-tyhjan-panttina/za73ibUk

339-DF · 16 Tammikuu 2017

Melamies sanoi:
KL:n mukaan Helsingissä on paljon asuntoja tyhjillään tai vajaakäytössä.

Tämä on ihan totta ja sinänsä nykytilanteessa kurja juttu. Mutta miten siihen voisi puuttua? Säätämällä laki, jonka mukaan kuolleen mummon kämppä on pakkovuokrattava sossun kautta kahden viikon sisällä kuolemasta? Tai laki, joka kieltää Valkeakosken-Ritvaa omistamasta city-yksiötä Töölössä oopperavierailuita varten? Tai laki, joka määrää, että kämppää ei saa pikku hiljaa kunnostaa, vaan remontin kuin remontin on valmistuttava viikossa?

Tyhjät asunnot tulevat sen verran kalliiksi omistajilleen, että niiden pitäminen tyhjänä ei ole vahinko. Se on tietoinen valinta, josta ollaan valmiita maksamaan. Eikä sitä oikein kieltääkään voi.

Tarinoita kerrotaan sellaisestakin, että asuntoja makuutettaisiin tyhjillään vaan siksi, että niiden arvo nousee koko ajan eli ei kannata vielä myydä, ja vuokralainen laskisi sitä arvoa tuhoamalla asunnon, joten sellaista ei haluta ottaa. Luulisin, että ovat vähän urbaanilegendoja kuitenkin.

j-lu · 16 Tammikuu 2017

"Paljon asuntoja tyhjillään tai vajaakäytössä" on ihan samanlainen ankka kuin Ylen parin viikon takainen juttu, että merkittävässä osassa helsinkiläisistä asunnoista ei ole suihkutiloja, lämmintä vettä tms. Ajastaan jäljessä olevasta tietokannasta "löydetty" uutinen, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen.

samulih · 16 Tammikuu 2017

j-lu sanoi:
"Paljon asuntoja tyhjillään tai vajaakäytössä" on ihan samanlainen ankka kuin Ylen parin viikon takainen juttu, että merkittävässä osassa helsinkiläisistä asunnoista ei ole suihkutiloja, lämmintä vettä tms. Ajastaan jäljessä olevasta tietokannasta "löydetty" uutinen, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen.

Tällä hetkellä meidänkin perheessä kaksi asuntoa tyhjillään, odottavat kun mietitään mitä niille tehdään, on siinä kuitenkin selvittämistä kuolinpesien ja muiden asioiden kanssa. Ja kun ei ole tarvetta ei ole pitänyt kiirettä.

En usko että grynderitkään haluaisi joka metsään rakentaa, onhan Arabianranta hullu mudan päällä kelluva lautta hyvä esimerkki, ranta se on joka myy.

sub · 16 Tammikuu 2017

Jos tarkastelee Helsingin muuttajaprofiilia, niin rajojen yli vyöryvän porukan majoittaminen maan kalleimmille neliökilometreille yhteiskunnan piikkiin ei ehkä ole a) kansantaloudellisesti järkevää b) Helsingin asuntopulaa helpottava asia.