Koska metropolihysteria vaatii jatkuvasti uusia asukkaita, tyhjenevät jämsät asukkaista. Kohta voit laskea 400 jämsää.
Kyllä ne jämsät ihan vapaaehtoisesti tyhjenevät. Ei Helsinkiin tarvitse pakottaa ketään, ihan vapaaehtoisesti virtaavat tänne.
Mitä hyötyä bulevardeista sitten on? En ole kuullut vielä yhtään järkiperustetta, mitä ei voitaisi korvata muulla vaihtoehdolla. Kun katsoo pk-seudun karttaa, saattaa huomata, että sitä tonttimaata kyllä löytyy muualtakin kuin Helsingin rajojen sisäpuolelta valtateiden varsilta.
Löytyy ilman muuta. Ja löytyy Inaristakin. Rakennetaanko sinne kodit 400 000 ihmiselle, eikä tehdä Helsinkiin mitään? Kyllä Inarissakin voi asua, ja Helsinkiin ei kukaan halua.
Eiku miten se nyt meni...
En ole vastustanut bulevardeja muista syistä kuin siksi että ne tekevät liikkumisen lähiöistä keskustaan hankalammaksi, ei pelkästään autoilla van myös joukkoliikenteellä, jos ei saada metrotyypistä eri tasossa kulkevaa ratkaisua bussien tilalle. Raitiovaunut nykymuodossaaan kantakaupungin alueeella eivät sitä ole. Siksi olisi syytä aloittaa bulevardisointi niistä väylistä joissa jo nyt kulkee metro rinnan, eli itä- ja länsiväylän varsi. Ja Vihdintie on käytännössä jo nyt bulevardi, vain rakennukset puuttuvat, joten sillä ei ole niin suurta väliä.
Kun vaan jaksaisi kaivaa, niin kyllä se jostain täältä löytyisi. Muistan tuon niin elävästi siksi, että argumenttisi oli suunnilleen "ei siellä kukaan halua asua", minkä jälkeen etsin malliksi parin myynnissä olevan asunnon neliöhinnat Manskulta Taka-Töölöstä. Aikamoisen korkeita olivat, varsinkin lähiöihin verrattuna.
Siihen voin kyllä yhtyä että melun ja saasteiden takia bulevardien varren asuntoihin ei välttämättä muuta sitä koulutettua ja hyvin toimentulevaa väkeä kuin mitä asuu kantakaupungin rauhallisemmissa kaupunginosiissa. Niihin tulee muuttamaan pääasiassa sama väkeä kuin nyt lähiöiden halvimpiin asuntoihin.
Jos noin kävisi, niin mitä vikaa siinä olisi? Eikö bulevardisoinnin idea ole juuri se, että saataisiin asumisen kustannuksia Helsingissä alemmaksi, niin että Laura Lähihoitajallakin olisi varaa asua jossain muualla kuin Hakunilassa.
Mutta millä tavoin uutta kaupunkirakennetta "kaupunkibulevardit" muka luovat? Kun kohteita ei ole saavutettavissa, silloin nopeus korostuu. Ei nykyisilläkään "kaupunkibulevardeilla", kuten olen jo kahdesti vai kolmesti sanonut, ole kivijalkakauppoja. Miksi niitä tulisi uusiinkaan? Kaupunki kaavoittaa jossain määrin liiketiloja, joihin sitten tulee parturi-kampaamoita, tilitoimistoja, 24/7-kuntosaleja ja yksi kahvila sekä pakollinen Alepa + K-market, mutta sodanjälkeisen ajan kivijalkakauppa-arsenaalista on turha haaveilla. Ei upouudessa Jätkässäkään ole kuin pari kauppaa. Kaikki muu (paitsi viihde-elektroniikka ja kahvipulla) pitää lähteä hakemaan yli kävelymatkan päästä.
Matkustapa kerran kympin ratikalla Mansku päästä päähän ja tee vähän listaa siitä, mitä kaikkia palveluita sen varrelta löytyy. Jatketaan sitten tätä keskustelua vertaamalla sitä listaa vaikka tyypilliseen lähiöostariin.
Mitä Jätkäsaareen tulee, niin yllättävän paljon siellä on minusta kauppoja, vaikka siitä onkin kurjasti tehty ihan liian lähiömäinen. Varsinkin ja nimen omaan katuverkko on sellainen asia, jota nykyliikennesuunnittelu ei hallitse ollenkaan. Siis sitä verkkoa. Tehdään pari kolme pääkatua ja sitten tiheään kapeita pussinperiä. Oikeassa kaupungissa pitäisi tehdä ruutukaavaa. Ei niiden katujen tarvitsisi ruudun muodossa olla, mutta vaikka nyt sellaista Munkkiniemeä, jossa vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. Niin paljon, että kun liikenne hajaantuu sopivasti, joka paikassa on oikeastaan aika rauhallista.
"Lähiöunelmaa" ja Manskua on turha verrata keskenään. Kun aikanaan ostin asuntoa, kiinnitin huomiota, kuinka paljon halvempia ja vähemmän haluttuja Mannerheimintielle avautuvat asunnot ovat takapihojen ja sivukatujen asuntoihin verrattuna. Hintatilastoista (toteutuneet kaupat) selvisi, että eroja oli jopa saman asunto-osakeyhtiön saman rappukäytävän sisällä.
Mitä sitten pitäisi verrata keskenään? Ideahan on juuri siinä, että tehdään ne kaupunkibulevardit, jotta ei tarvitse tehdä niitä lähiöitä. Silloin ne ovat toistensa vaihtoehtoja ja niitä nimen omaan pitää verrata.
Ihan varmasti on niin, että Manskulle antavan asunnon neliöhinta on edullisempi kuin saman korttelin toisella puolella olevan vastaavan asunnon. Mutta sen Manskulle antavan kämpän hinta on silti hirvittävän paljon kalliimpi kuin lähiön metsänäkymäkämpän. Ja ihan vinkki: ei ne kaupunkibulevardiasunnot kaikki anna sinne bulevardille. Tulee sinne korttelirakennetta bulevardin taaksekin, ihan niin kuin Manskulla.
Enkä pidä lähiöitä mitenkään ikävinä asuinalueina, ainakaan niitä, joihin pääsee raskaalla raideliikenteellä. Kunhan sen raideliikenteen turvallisuus matkustajille vaan varmistettaisiin paremmin kuin nykyisin.
Hyvä ettet pidä. Ei moni muukaan pidä. Vain osa lähiöiden asukkaista asuu siellä siksi, että rahat eivät riitä parempaan. Osa asuu siellä siksi, että he viihtyvät ja ovat tyytyväisiä.
Nyt on kuitenkin niin, että kaikkien kannalta olisi parempi rakentaa jotakin muuta kuin lisää lähiötä, jotta ne, jotka mieluummin asuisivat kaupungissa, saisivat siihen mahdollisuuden. Edelleenkin ne lähiöt jäävät olemaan ja he, jotka sielä viihtyvät, saavat jatkaa asumista siellä niin kuin tähänkin asti.
Kyllä muuten ainakin äsken näkyi Hurstin valinnan ja Roskapankin edustalla.
Heh. Ei Espoon keskuksessakaan tarvii kauan päivystää, että tulee eka hipsteri vastaan. Mutta ehkä nyt ymmärsit pointin kuitenkin. Tai jos et ymmärtänyt, niin antaa olla.
Mikä nyt sitten on eläväistä ja mielenkiintoista. Kauppa on muuttanut muotoaan aivan samalla tavalla Helsingissä kuin kaikkialla muuallakin. Ja kun peräänkuulutat tosiasioita, älä sitten itsekään puhu "käsityksistä laajasta yhteisymmärryksestä". Puhuin asiasta omien vanhempieni kanssa, jotka ovat asuneet Helsingissä 1950-luvulta saakka. Ja molemmat ovat sitä mieltä, että Helsinki oli kaikkine monokulttuurineen, "ruuhkineen" ja saasteineen vähintään yhtä vivahteleva ja värähtelevä paikka 1970-1980-luvulla kuin nytkin. Tarjonta vain oli erilaatuista ja -muotoista kuin nyt Pelätyt "1980-luvun mummonpotkijatkaan" eivät olleet mitään tämän päivän ryösteleviin etnojengeihin verrattuna. Ja faktaa näissä mielipiteissä oli yhtä paljon kuin sinun "laajassa yhteisymmärryksessäsi".
No, tämähän tuli sitten selväksi. Citybus ja Citybusin äiti ja isä ovat tätä mieltä, joten tietysti asia on sitten niin.