Helsingin kaupunkisuunnittelua

339-DF · 16 Tammikuu 2017

j-lu sanoi:
"Paljon asuntoja tyhjillään tai vajaakäytössä" on ihan samanlainen ankka kuin Ylen parin viikon takainen juttu, että merkittävässä osassa helsinkiläisistä asunnoista ei ole suihkutiloja, lämmintä vettä tms. Ajastaan jäljessä olevasta tietokannasta "löydetty" uutinen, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen.

Kyllä niitä on ihan oikeasti sillä tavalla tyhjillään, että niissä ei asuta vakituisesti. Asukas on laitoshoidossa tai asuu pääasiassa toisella paikkakunnalla. Tarkempaa olisi ehkä puhua jonkinlaisesta vajaakäytöstä.

sub sanoi:
Jos tarkastelee Helsingin muuttajaprofiilia, niin rajojen yli vyöryvän porukan majoittaminen maan kalleimmille neliökilometreille yhteiskunnan piikkiin ei ehkä ole a) kansantaloudellisesti järkevää b) Helsingin asuntopulaa helpottava asia.

Tästä ei oikeastaan tarvitse tehdä edes maahanmuuttokysymystä, vaan yhtä lailla tuo ongelma koskee sellaisia suomalaisiakin, joilla ei käytännössä ole työllistymisen tai opiskelun edellytyksiä Helsingin seudulla. Perustuslaki takaa tietysti vapauden valita asuinpaikkansa, mutta jos esimerkiksi tukijärjestelmää muutettaisiin sillä tavalla, että yhteiskunta tukee asumista vain suurimpien kaupunkien ulkopuolella, niin se vapauttaisi jo hurjan määrän asuntoja työssäkävyille ja opiskeleville helsinkiläisille. Samalla se olisi mainio piristysruiske taantuville pikkukaupungeille ja maaseudulle, missä kerrostaloja seisoo tyhjillään. Asuinpaikkansa saisi edelleen valita perustuslain hengen ja kirjaimen mukaan vapasti, mutta jos tahtoo, että yhteiskunta kustantaa sen asumisen, silloin yhteiskunta myös osoittaa asuinpaikan.

Käytännössä Helsinki toimii toisin. Kaupunginhallitus päätti tänään nimenomaisesti järjestää asunnot kymmenille vasta oleskeluluvan saaneille perheille, jotka muuten olisi sijoitettu muualle Suomeen: http://yle.fi/uutiset/3-9407088

hylje · 16 Tammikuu 2017

Melamies sanoi:
Fakta: Pakko tai ei, Helsingissä asuminen ei ole edullista. Mielipiteeni: En usko, että edullinen asuminen Helsingissä toteutuu vaikka rakennettaisiin miljoona uutta asuntoa, jotkut tahot käärivät kuitenkin liiveihinsä rasvaiset rahat asunnoista.

Kyllä se toteutuu, kun tehdään sen näköistä politiikkaa. Trimmataan puistoja pienemmiksi, tingitään väljyysvaatimuksista ja muista tilaa tuhlaavista normeista, tiivistetään liikenneväyliä busseiksi ja ratikoiksi. Ei mitään rakettitiedettä, vaan ihan suoraviivaisia arvovalintoja raivata ylipäätään tilaa taloille ja tunkea suurempia määriä taloa samaan tilaan ja tehdä koko hoito tarpeen mukaan edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla.

Kallista laatuakin voi edelleen tehdä niille jotka nyt välttämättä haluavat maksaa asunnostaan paljon. Ei se väärin ole eikä poissulkevaa edullisen asumisen kanssa.

Talojen tulee jatkossakin olla kannattavaa liiketoimintaa. Se ei tarkoita sitä että hyödykkeen pitää olla kallis, vaan että grynderillä on hyvät katteet. Halpahallin kauppias tienaa hilloa, koska monesta halvasta saa saman katteen kuin muutamasta kalliista.

Melamies · 16 Tammikuu 2017

hylje sanoi:
Kyllä se toteutuu, kun tehdään sen näköistä politiikkaa. Trimmataan puistoja pienemmiksi, tingitään väljyysvaatimuksista ja muista tilaa tuhlaavista normeista, tiivistetään liikenneväyliä busseiksi ja ratikoiksi. Ei mitään rakettitiedettä, vaan ihan suoraviivaisia arvovalintoja raivata ylipäätään tilaa taloille ja tunkea suurempia määriä taloa samaan tilaan ja tehdä koko hoito tarpeen mukaan edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla.

Kallista laatuakin voi edelleen tehdä niille jotka nyt välttämättä haluavat maksaa asunnostaan paljon. Ei se väärin ole eikä poissulkevaa edullisen asumisen kanssa.

Talojen tulee jatkossakin olla kannattavaa liiketoimintaa. Se ei tarkoita sitä että hyödykkeen pitää olla kallis, vaan että grynderillä on hyvät katteet. Halpahallin kauppias tienaa hilloa, koska monesta halvasta saa saman katteen kuin muutamasta kalliista.

Mainitsitkin jo nuo komponentit, jotka muodostavat pessimistisen näkemykseni rungon; politiikka, grynderit ja hillo. Rakenteellinen korruptio ei ole kuollut, vaan elää ja voi hyvin. Rakennusalalla on pitkät perinteet myös omien virheiden peittelyssä ja touhu jatkuu yhä vain. Siksi esim hometaloista ei päästä eroon.

j-lu · 16 Tammikuu 2017

339-DF sanoi:
Kyllä niitä on ihan oikeasti sillä tavalla tyhjillään, että niissä ei asuta vakituisesti. Asukas on laitoshoidossa tai asuu pääasiassa toisella paikkakunnalla. Tarkempaa olisi ehkä puhua jonkinlaisesta vajaakäytöstä.

Mutta ei likimainkaan kahdeksaa prosenttia asuntokannasta, mitä tuossa Kauppalehden jutussakin lässytettiin. Ei edes niin paljoa, että sitä kannattaisi mainita tässä yhteydessä, Helsingin asuntopulasta keskusteltaessa.

Se että asunnossa ei ole ketään kirjoilla, ei välttämättä tarkoita, etteikö asunnolla olisi "vakituista", säännöllistä tms. käyttöä, tai että käyttö olisi edes "vajaata". Noita oikeasti vailla käyttöä olevia asuntoja on jtn 1-2 prossan väliin. Tämä on melko suuren isännöintiputiikin omistajan oluttuopin ääressä louko-metodilla heittämä arvaus, mutta luotan siihen enemmän kuin tilastoista revittyihin arvauksiin. Ja tuossa on siis laitoshoidossa olevien mummojen kämpät, selvittämättömien kuolinpesien tyhjät asunnot jne.

Omassa rapussa on muuten yhden ulkomailla leipänsä tienaavan urheilijan kämppä. Ymmärtääkseni se on velipoika, joka kauden aikana asuntoa käyttää. Viikottain näkyy. Sanoisin käyttöä vakituiseksi, vaikka tuskin asunnossa ketään on kirjoilla. Ja olishan se surkeeta, ettei urheilijanuorukaisella olis kotia Suomessa ollenkaan, vaan asuisi kesälomansa hotellissa tai joutuisi vuokraamaan asunnon. Että siitä vaan normittamaan oikeanlaista asumista.

Vesa Nurminen · 17 Tammikuu 2017

Salomaa sanoi:
Viheralueita rakennetaan pala kerrallaan ja Vihreätkin hyväksyivät keskuspuiston rakentamisen aloittamisen.

Tuo on kyllä täyttä soopaa. Jos keskuspuistoon tulee kaksi puolikasta korttelia, lähinnä sille alueelle, missä nykyänä on nk. liikennevihreätä, niin se ei todellakaan ole mitään "keskuspuiston rakentamista". Keskuspuiston laitaan, suunnilleen samalle tasolle, jossa on mm. Pirkkolan liikuntapuiston parkkipaikka keskellä keskuspuistoa, tulee pari taloa väylän varrelle, jotta kaupunki ei katkea. Sitä tulevaa kompromissia on tiettävästi jaksettu vääntää aika huolella rautalangasta, mutta edelleenkin kieltäydytään uskomasta, että uusi yleiskaava pikemminkin takaa keskuspuiston kehittämisen viheralueena, suojassa liikenneväylien haittavaikutuksilta - ei suinkaan sen nakertamista.

On kiistaton tosiasia, että Helsinki kasvaa ja asuntoja tullaan tarvitsemaan, oli niitä tyhjiä asuntoja tai ei. Ei Suomi ole mikään totalitaarinen valtio, jossa naapuri ilmiantaa tyhjän asunnon, joka sitten käydään uniformuissa tyhjentämässä roviolle. Sitä paitsi niistä kaikista mahdollisista enemmän tai vähemmän tyhjistä asunnoista ei kuitenkaan riittäisi neljännesmiljoonalle uudelle asukkaalle. Joskus on pakko uhrata naapurista se pieni metsikkö kasvavan kaupungin tieltä, tai sitten vaikka liikennevihreätä, jota yleiskaavassa nyt toivotaan. Muuten ei kaupunki kasvaisi, ja se kostautuisi mm. HSL-alueen ja koko maakunnan haja-asutuksella, asuntokeinottelulla ja erilaisilla sosiaalisilla ongelmilla, sillä jostainhan niiden kaupunkiin saapuvien on pakko päästä asumaan. Toki ne, joille se jo vuosikymmeniä jatkunut kehityskulku ei kelpaa, voivat halutessaa muuttaa sinne kehyskuntiin nauttimaan luonnon rauhasta ja moottoriteistä.

hmikko · 17 Tammikuu 2017

339-DF sanoi:
Perustuslaki takaa tietysti vapauden valita asuinpaikkansa, mutta jos esimerkiksi tukijärjestelmää muutettaisiin sillä tavalla, että yhteiskunta tukee asumista vain suurimpien kaupunkien ulkopuolella, niin se vapauttaisi jo hurjan määrän asuntoja työssäkävyille ja opiskeleville helsinkiläisille. Samalla se olisi mainio piristysruiske taantuville pikkukaupungeille ja maaseudulle, missä kerrostaloja seisoo tyhjillään. Asuinpaikkansa saisi edelleen valita perustuslain hengen ja kirjaimen mukaan vapasti, mutta jos tahtoo, että yhteiskunta kustantaa sen asumisen, silloin yhteiskunta myös osoittaa asuinpaikan.

Asiassa on sitten semmoinen puoli, että ihminen on sosiaalinen eläin. Jos työtön tai suorastaan syrjäytynyt erotetaan pakolla jäljellä olevista sosiaalisista yhteyksistään ja harrastuksistaan ja pakkosijoitetaan Kaskisiin, niin se ei välttämättä edistä uudelleen työllistymistä tai kansantaloutta sekään.

Tyhjistä asunnoista sen verran, että tuo lehtitiedon 8 prosenttia näennäistyhjiä ei sinänsä vaikuta liian suurelta luvulta. Jo normaalista asuntokaupasta/vaihtuvuudesta tulee ilmeisesti useampi prosentti, kun kämpät ovat useimmiten jokusen ajan tyhjänä ennen uusia asukkaita. Päälle remontit, laitoshoidot, työsuhdeasunnot, kuolinpesät ja muut jo todetut. Ite olen usein tässä kohtaa todennut, että koko maassa todella iso asia alkaa olla se, että suuret ikäluokat asuvat isoissa perheasunnoissa ja omakotitaloissa lasten lähdettyä pariskuntina ja osin yksi leskenä. Siinä on neliö poikineen vajaakäytössä. Tähän vois laittaa verotuksella keppiä ja porkkanaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla poliitikot saavat kyllä eläkeläiset silmilleen jos menevät esittämään.

j-lu · 17 Tammikuu 2017

hmikko sanoi:
Ite olen usein tässä kohtaa todennut, että koko maassa todella iso asia alkaa olla se, että suuret ikäluokat asuvat isoissa perheasunnoissa ja omakotitaloissa lasten lähdettyä pariskuntina ja osin yksi leskenä. Siinä on neliö poikineen vajaakäytössä. Tähän vois laittaa verotuksella keppiä ja porkkanaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla poliitikot saavat kyllä eläkeläiset silmilleen jos menevät esittämään.

HElsinki eteläisessä on tälläkin hetkellä myynnissä enemmän yli 500k kohteita kuin alle. Neliöissä 50/50 raja taitaa kulkea jossain 80:n paikkeilla. Eli ts. jos tarvitsee kolmion tai isomman tai on laittaa yli puoli miljoonaa rahaa asuntoon, voi valita asuinkadun.

Se että mummot asuvat isoissa asunnoissa, ei siis ole kummoinen ongelma. Tarjontaa on mummoista huolimatta. Ongelma on se, ettei kantakaupungissa ole riittävästi yksiöitä, kaksioita tai pieniä kolmioita, asuntoja, jotka ovat kahden keskituloisen ihmisen hankittavissa pankkilainalla ilman perintöä tai lottovoittoa.

Keskipinta-alanormia perustellaan lapsiperheiden tukemisella, mutta tosiasiassa kyse on hyvätuloisten tukemisesta. Kahdella keskituloisella ihmisellä ei ole mahdollisuutta/järkeä ottaa puolta miljoonaa lainaa asuntoa varten. Asumismenot olisivat nykyisellä korkotasollakin hoitovastikkeineen liki 3K/kk.

Isoja asuntoja olisi tietysti helppo jakaa, koska varsinkin vanhemmissa taloissa on käytännössä aina ns. piian sisäänkäynti. Mutta nykyisen as.oy -lain mukaan tarvitaan yhtiöjärjestyksen muutos, eli yhtiökokouksen yksimielinen päätös. Eli käytännössä ei onnistu. Aina löytyy joku vastahankainen, joka ei ole edes lahjottavissa. Kiinteistö oy:ssä riittää kahden kolmasosan enemmistö. Onnistuu kokemusteni mukaan aina. Jos ei muuten, niin maksamalla pihalle pyöräkatoksen tms.

hmikko · 17 Tammikuu 2017

j-lu sanoi:
HElsinki eteläisessä on tälläkin hetkellä myynnissä enemmän yli 500k kohteita kuin alle. Neliöissä 50/50 raja taitaa kulkea jossain 80:n paikkeilla. Eli ts. jos tarvitsee kolmion tai isomman tai on laittaa yli puoli miljoonaa rahaa asuntoon, voi valita asuinkadun.

Se että mummot asuvat isoissa asunnoissa, ei siis ole kummoinen ongelma. Tarjontaa on mummoista huolimatta.

Helsinki eteläinen on juuri se paikka, jota ongelma koskee varmaan vähiten. Asutuksella on sen verran ikää, että asukkaat ovat vaihtuneet moneen kertaan ja ikäjakaumaa on, ja asunnot ovat myös sen verran arvokkaita, että on kannustimet pistää tyhjä kämppä myyntiin. Tarkoitin ongelmalla 60-70 -luvuilla nopeasti rakennettuja alueita, joissa alun perin oli lähes yksinomaan lapsiperheitä ja nyt on seitsemänkymppisiä. Verotus ei välttämättä kannusta myymään, eikä esim. vanhasta omakotitalosta saatava hinta.

Lapsuuskotini on 70-luvun lähiössä pussikadulla, jonka varrella on 14 omakotitaloa. Sukupolvenvaihdos on tapahtunut neljässä, lopuissa kymmenessä on 70-kymppinen pari tai kolmessa tapauksessa leski. Koko suurehko omakotitaloalue samaa. Kokoojakadun toisella puolella rakennetaan uusia omakotitaloja lapsiperheille ja kunta levittää sitä varten uutta infrastruktuuria pöpelikköön. Tämä ei kylläkään Helsingissä, mutta kasvukeskuksessa kuitenkin.

Ajaudun tässä näemmä aiheesta, anteeksi vaan.

Salomaa · 17 Tammikuu 2017

Vesa Nurminen sanoi:
......niin se ei todellakaan ole mitään "keskuspuiston rakentamista". Keskuspuiston laitaan, suunnilleen samalle tasolle, jossa on mm. Pirkkolan liikuntapuiston parkkipaikka keskellä keskuspuistoa, tulee pari taloa väylän varrelle, jotta kaupunki ei katkea. ......

Minun kirjoitus voi olla joskus soopaa. Mitäköhän on samassa suhteessa sanonta "pari taloa". Kyse on umpikortteleista ,joita tehdään useampi. Tätä on perustelu mm. raitiovaunujen käyttäjämäärien tarpeella, joita saadaan aikaan tällä massiivisella rakentamisella. Minä haluan nähdä kauas ja sanon että eihän Hämeenlinnanväylän keskuspuiston puoleisen osan rakentamisen nyt puhuttuihin taloihin jää. Virkamiehet ovat vuosiakausia luvanneet että Keskupuistoon ei rakenneta. tässä tulee siten ilmi se , että voidaan luvata, mutta lupausta ei pidetä. En puhu itse "parista talosta " Keskuspuistoon vaan parempi olisi puhua Keskuspuiston rakentamisen jatkamisesta. Siinä oli Vihreillä keskeinen rooli. Jos selkeästi toisin todistaa, niin olen valmis myöntämään että puhuin soopaa. Mutta en toistaiseksi.

Vesa Nurminen · 18 Tammikuu 2017

Salomaa sanoi:
Minun kirjoitus voi olla joskus soopaa. Mitäköhän on samassa suhteessa sanonta "pari taloa". Kyse on umpikortteleista ,joita tehdään useampi.

Jos tarkoitat Hämeenlinnanväylää Pirkkolan kohdalla, niin siitä ei ole sanottu muuta kuin että sen varrelle suunnitellaan umpikortteleita, ja että "pikseli" ulottuu hieman keskuspuiston puolelle. Siinä kohtaa on laaja alue muuta kuin puistoa tai metsää, ja vähän pitemmällä metsässä liikuntahalli ja asfalttinen parkkipaikka (jolla sattuu lisäksi olemaan laajennusvaraus!). Umpikortteli on toivottavaa, mutta osayleiskaavassa ja tarkemmissa kaavoissa täsmentyy se, mitä paikalle tulee, nyt sitä ei ole vielä päätetty. Siinä kohtaa voidaan asiasta päättäessä hyvinkin rajoittaa korttelin kokoa, ja näin olen kuullut myös Vihreitä edustavien ihmisten toteavan (Lue esimerkiksi, mitä Otso Kivekäs kirjoittaa). Virkamiehet eivät voi luvata mitään sellaista, mistä ei ole vielä tehty päätöksiäkään. Syyttelysi - etenkin kun se kohdistuu yhteen puolueeseen - on keksittyä ja tarpeetonta.

Ja todettakoon vielä, että en kuulu Vihreisiin ja olen muutenkin aina äänestänyt toista puoluetta, lukuunottamatta viime presidentinvaaleja, jossa totesin Pekka Haaviston olevan Sauli Niinistöä sopivampi presidentti.

j-lu · 21 Helmikuu 2017

Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Hesarissa autoliikenteen ruuhkista ja ruuhkien vähentämisestä.

Että ei tehdä sellaista kaupunkia, jossa kaikkien on pakko liikkua autolla, vaan että se on vaihtoehto. Ja että heillä, joiden liikkumistarve edellyttää autoa, olisi tilaa sillä liikkua.

Kaupunkiympäristöä pitää suunnitella myös niin, että palveluja löytää kävellen – jotta ei välttämättä tarvitsisi mennä esimerkiksi kauppaan autolla.

Ajat ovat totisesti muuttuneet. Kivihaan tunnelin valmistumisesta Hakamäentiellä on alta kymmenen vuotta, oliko 2009? Vuonna 2017 liikennesuunnittelupäällikkö tarjoaa eritasoliittymien ja väylien lisäkapasiteetin sijaan ratkaisuksi (tiiviimpää) kaupunkia.

No tokihan heikkoja suunnitelmia on vielä toteutuksessa, Keskipasilan motari esimerkiksi, mutta kohti parempaa maailmaa silti.

citybus · 21 Maaliskuu 2017

j-lu sanoi:
Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Hesarissa autoliikenteen ruuhkista ja ruuhkien vähentämisestä.

Ajat ovat totisesti muuttuneet. Kivihaan tunnelin valmistumisesta Hakamäentiellä on alta kymmenen vuotta, oliko 2009? Vuonna 2017 liikennesuunnittelupäällikkö tarjoaa eritasoliittymien ja väylien lisäkapasiteetin sijaan ratkaisuksi (tiiviimpää) kaupunkia.

No tokihan heikkoja suunnitelmia on vielä toteutuksessa, Keskipasilan motari esimerkiksi, mutta kohti parempaa maailmaa silti.

Totta, heikkoja suunnitelmia on paljon toteutuksessa. Esimerkiksi Caloniuksenkadun pyöräkaistat sun muut pyöräilyverkostot.

Ruskeasuolla pitäisi kaivaa vuosikymmeniä suunniteltu tunneli Vihdintieltä Turunväylälle ja lisäksi täydentää tätä Pasilanväylää myös Mäkelänkadun alittavalla tunnelilla. Sitten oltaisiin jo nykyaikaisella tasolla.

Vesa Nurminen · 22 Maaliskuu 2017

citybus sanoi:
Ruskeasuolla pitäisi kaivaa vuosikymmeniä suunniteltu tunneli Vihdintieltä Turunväylälle ja lisäksi täydentää tätä Pasilanväylää myös Mäkelänkadun alittavalla tunnelilla. Sitten oltaisiin jo nykyaikaisella tasolla.

Se tulisi vain lisäämään liikennettä niin näillä väylillä kuin Hakamäentiellä ja Koskelantielläkin. Siitä ei olisi iloa yhtään kenellekään. Näiden väylien välinen autoliikenne tulisi ohjata kehäteille ja tarjota vaihtoehtona poikittaista joukkoliikennettä.

citybus · 22 Maaliskuu 2017

Vesa Nurminen sanoi:
Se tulisi vain lisäämään liikennettä niin näillä väylillä kuin Hakamäentiellä ja Koskelantielläkin. Siitä ei olisi iloa yhtään kenellekään. Näiden väylien välinen autoliikenne tulisi ohjata kehäteille ja tarjota vaihtoehtona poikittaista joukkoliikennettä.

Siitä olisi paljonkin iloa. Ei ole mitään järkeä siirtää liikennettä kiertämään kilometritolkulla kehätien kautta mikäli on esimerkiksi matkalla Leppävaarasta Pasilaan. Poikittainen joukkoliikenne ei koskaan voi toimia Pasilanväylän tasolla nin tehokkaasti, että se korvaisi autoliikenteen alueella.

Vesa Nurminen · 31 Maaliskuu 2017

citybus sanoi:
Siitä olisi paljonkin iloa. Ei ole mitään järkeä siirtää liikennettä kiertämään kilometritolkulla kehätien kautta mikäli on esimerkiksi matkalla Leppävaarasta Pasilaan.

Mun nähdäkseni ei ole mitään suurta hyötyä helpottaa Leppävaaran ja Pasilan välistä autoliikennettä, koska sen välin taittaa junalla yhdessä hujauksessa. Autoliikenne pitäisi sillä välillä ohjata kulkemaan esimerkiksi Kehä I:ltä Tuusulanväylälle, Mäkelänkadulle jne, eli reilusti kiertämään, muuten se on joukkoliikenteestä pois kaikki.