Helsingin kaupunkisuunnittelua

Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli eilen: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005215636.html
jossa kerrotaan aika täydentävästi miksi pk-seudun lähiöistä tuli sellaisia kuin ovat, ja miksi ne on ikäänkuin olisi räiskitty haulikolla metsään.

Muutama pointti josta en aiemmin tiennyt:
- Grynderit palkkasivat aikoinaan maan parhaimmat arkkitehdit suunnittelemaan laatikkomaisia betonitaloja, joita he sitten jälkikäteen haukkuivat oikein olan takaa
- Metron rakentamista vastustivat aikoinaan arkkitehtikunta ja SAFA aika totaalisesti
- Miten grynderit, Espoo, Vantaa ja Keskustapuolue löysivät toisensa 1970-luvulla ja ryhtyivät yhteistyöhön koska Kepun tavoitteena oli Helsingin kasvun pysäyttäminen, Espoon ja Vantaan Helsinkiin liittämisen estäminen ja muuttovirran ohjaaminen naapurikuntiin.
- Kokonaisen lähiön kaavoitus saattoi kestää vain pari kuukautta ja valtuustot toimivat vain kumileimasimina
- Suomeen rakennettiin v -73 yhteensä enemmän asuntoja kuin Ruotsiin samaan aikaan

Todella milenkiintoisaa luettavaa!

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
petteri sanoi:
Oman tuntemukseni mukaan näin paljon tyhjää tilaa ei ole keskusta-alueella ollut sitten vuosien 1994-95. Kävelen joka päivä Punavuoresta, jossa olen asunut 26 vuotta läpi keskustan eteläisen reuna-alueen, jossa tyhjiä ja puolityhjiä toimistotaloja ja tyhjiä liikehuoneistoja riittää. Toki asunnoiksi tyhjiä taloja on muutettu. Myös enemmän ydinkeskustassa tyhjän liiketilan määrä on viime aikoina räjähtänyt. Katso vaan ympärillesi Makkaratalossa, Kampissa tai Kaisaniemessä, jos tila ei ole sijainniltaan aivan loistava, se täyttyy huomattavan nihkeästi ja vuokrat ovat laskussa. Nämä ovat erittäin pahoja merkkejä.

Toki jos ei paljon koskaan liiku keskustassa tai sulkee silmät voi kuvitella muuta. Minä kuljen silmät auki, ehkä se johtuu kiinnostuksestakin, minulla on ihan kohtuullisen kokoinen sijoitussalkku ja sijoitan pääosin pörssinoteerattuihin kiinteistöihin. Näihin silmiin nykykehitys Helsingin keskustassa on hyvin huolestuttavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tänään Ylellä on juttu, jonka mukaan toimistotilojen kysyntä on noussut ja erityisesti Helsingin keskustassa. Jossa myös vuokratasot ovat sitten nousseet http://yle.fi/uutiset/3-9624593

Kumma kuinka haluttua ja kallista tilaa tuo keskusta on kaikesta "saavutettavuuden heikentämisestä" huolimatta.
 
Petteri, voi olla näet mitä haluat ja toivot, kauppatilaa näkee tyhjänä mutta ainakin omassa tuttavapiirissä on toimistojen avajaisia keskustassa.
 
Petterihän asuu Punavuoressa, ja siellä on kyllä tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon. Ainakin kaksi toimistotaloa on lähes tyhjillään. Muualla keskustassa ja sen lähellä on eri tilanne.
 
^ Punavuoren tyhjät toimitilat ovat pääasiassa 60- tai 70-luvuilla rakennettuissa taloissa, joissa on koppikonttoreita. Vaativat isoa remonttia, tai sitten todella isoa trendimuutosta. Kaikkia noista ei tulla saneeraamaan toimitilakäyttöön, osaa ei ollenkaan, vaan näkevät puskutraktorin. Suunta PUnavuoressa on kohti asumista ja hengitystä ei kannata tyhjien talojen vuoksi pidätellä, ratkaisua odottaa, kunnes läntisten saarien rakentaminen asunnoiksi lisää toimitilakysyntää Etelä-Helsingissä tai kerrosneliöt konvertoidaan asunnoiksi. Osa on jo muutettu, Isonroban kohteiden lisäksi mm. Punaisen ristin talo Uudenmaankadulla, Koffarin viereisestä Finnetin talosta osa, osalla on lupa, ollut jo ennakkomarkkinoinnissa ja samaten Ratakadun Aallon suunnittelema nykyinen tissibaaritalo sai luvan asuinkäyttöön muuttamiselle.

Punavuoren ongelma on se, että sinne on huonot joukkoliikenneyhteydet. RAskasraiteiden isot matkustajavirrat ovat yli 10 minsan päässä.

Trendi on kantakaupungissa tällä hetkellä kohti asumista ja se näkyy erityisen hyvin metroasemien vaikutusalueen ulkopuolella. Teorian mukaanhan parhaan saavutettavuuden alueet menevät toimitiloille, seuraava kehä asumiselle. Etu-Töölö, Skatta, Kaartinkaupunki ja Punavuori ovat Helsingin kantakaupungissa ehkä selviten ne alueet, joissa toimitiloja tullaan muuttamaan asuinkäyttöön. Ensimmäisessä muutos lienee hitainta, koska läpiajoliikenne haittaa asumista.

Vaikea ymmärtää, mikä tässä nyt on ongelma? PUnavuoren neliöt ovat erittäin haluttuja asunnoiksi. Enemmän olisin huolissani siitä, että esim. Vallilan teollisuusalueella on rutosti tyhjää toimitilaa. Nehän ovat autopuolueen näkemyksen mukaan ihanteellisesti ja erittäin hyvin saavutettavissa autolla sekä Itä-, Lahden- että Tuusulanväylän suunnasta. Eikä asuinneliöistä makseta tuolla alueella niin paljoa, että konvertointi olisi hyvä bisnes toisin kuin Punavuoressa, jossa vain ongelmana on vain luvan saanti kaupungilta.
 
j-lu sanoi:
Eikä asuinneliöistä makseta tuolla alueella niin paljoa, että konvertointi olisi hyvä bisnes toisin kuin Punavuoressa, jossa vain ongelmana on vain luvan saanti kaupungilta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Johtunee siitäkin, että Vallilan teollisuusalueen rakennukset ovat siltä aikakaudelta kuin ovat, ja katunäkymät sen mukaiset. Moni varmaan asuisi mielellään niistä huolimatta, mutta rakennusliikkeen näkövinkkelistä katsoen eivät ehkä ne halutut asiakkaat. Tämä voi kyllä varmaan muuttua vauhdillakin kun Konepajan alue valmistuu ja Itä-Pasilaan ilmeisesti myös tulee lisää toimistolaatikoiden muutoksia asunnoiksi (ainakin yksi meneillään, ja siinä toimistotalo purettiin kokonaan).
 
Norjan pääkaupunki Oslo kieltää autoliikenteen ydinkeskustan läpi vuoden loppuun mennessä. Kaikki parkkipaikat keskustan katujen varsilta häviävät viimeistään ensi kesänä, ja tilalle tulevat uudet pyörätiet ja leveämmät jalkakäytävät. Oslon autoton keskusta tulee olemaan noin 1,3 neliökilometrin suuruinen alue, jossa asuu tuhatkunta ihmistä. Helsinkiin sijoitettuna samankokoinen alue ulottuisi rautatieasemalta pitkälle eteläisiin kaupunginosiin. Ylen juttu aiheesta https://yle.fi/uutiset/3-9654562
 
Oslon ydinkeskustan rauhoittaminen läpiajolta on mahdollista, koska Oslossa on jo aikoja sitten rakennettu tunneloitu kehätie, joka menee muutaman sadan metrin päästä keskustasta. https://no.wikipedia.org/wiki/Operatunnelen

Helsingissä sen sijaan ei ole keskustan lähellä katuyhteyksille vaihtoehtoisia reittejä kun keskustatunnelia ei ole rakennettu.
 
petteri sanoi:
Oslon ydinkeskustan rauhoittaminen läpiajolta on mahdollista, koska Oslossa on jo aikoja sitten rakennettu tunneloitu kehätie, joka menee muutaman sadan metrin päästä keskustasta. https://no.wikipedia.org/wiki/Operatunnelen

Helsingissä sen sijaan ei ole keskustan lähellä katuyhteyksille vaihtoehtoisia reittejä kun keskustatunnelia ei ole rakennettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jutussa mainitaan kuinka Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori haluaisi yhdistää kävelykeskustan laajentamisen keskustan läpi kulkevaan tunneliin.

Juttua varten haastateltu emeritusprofessori Staffan Laestadius kuitenkin huokaisee. Hänen kotikaupungissaan autotunneleita on tällä hetkellä kaksi, kolmatta rakennetaan kovaa vauhtia ja neljättäkin jo suunnitellaan.

- Ei ole mitään todisteita siitä, että moottoriteiden tai tunneleiden rakentaminen vähentäisi ruuhkia. Uudet tiet täyttyvät aina uusista autoista, Laestadius sanoo.

Hänen mielestään uusien moottoriteiden ja tunnelien rakentaminen on silkkaa autoilun suosimista. Jos haluaa vähentää ruuhkia, kannattaa hänen mielestään mieluummin esimerkiksi lisätä bussivuoroja.

Professori ihmettelee, kuinka kaikesta kestävän kehityksen puheesta huolimatta tunneliratkaisut tuntuvat elävän omaa elämäänsä kaupunkisuunnittelijoiden piirustuspöydillä. Autoliikenteen kasvua pidetään väistämättömänä.

- Minä väitän, että autoliikenteen kasvua ei vain ole koskaan yritetty pysäyttää. Se olisi poliittisesti liian uskaliasta.
 
aki sanoi:
Jutussa mainitaan kuinka Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori haluaisi yhdistää kävelykeskustan laajentamisen keskustan läpi kulkevaan tunneliin.

Juttua varten haastateltu emeritusprofessori Staffan Laestadius kuitenkin huokaisee. Hänen kotikaupungissaan autotunneleita on tällä hetkellä kaksi, kolmatta rakennetaan kovaa vauhtia ja neljättäkin jo suunnitellaan.

- Ei ole mitään todisteita siitä, että moottoriteiden tai tunneleiden rakentaminen vähentäisi ruuhkia. Uudet tiet täyttyvät aina uusista autoista, Laestadius sanoo.

Hänen mielestään uusien moottoriteiden ja tunnelien rakentaminen on silkkaa autoilun suosimista. Jos haluaa vähentää ruuhkia, kannattaa hänen mielestään mieluummin esimerkiksi lisätä bussivuoroja.

Professori ihmettelee, kuinka kaikesta kestävän kehityksen puheesta huolimatta tunneliratkaisut tuntuvat elävän omaa elämäänsä kaupunkisuunnittelijoiden piirustuspöydillä. Autoliikenteen kasvua pidetään väistämättömänä.

- Minä väitän, että autoliikenteen kasvua ei vain ole koskaan yritetty pysäyttää. Se olisi poliittisesti liian uskaliasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tietenkään vähennä. Kuinkas se nyt voisikaan "vähentää ruuhkia", että rakennettaisiin tunneli Sörnäisten rantatieltä keskustan ali? Eihän se nyt ole mahdollista, kun emeriittusrohveessori näin sanoo!

Empiiriset havainnot sanovat toista. Kun Kamppia ei ollut tukittu nykytilaansa, keskustan läpiajo ei kestänyt nykyistä 15-20 minuuttia ruuhka-aikaan.

Emeriittusrohveessorilla on myös jännä ajatuskulku: kun liikennetarpeita on, "lisätään bussivuoroja". Helsingin keskustan läpikö? Vastahan ne viimeisetkin katkaistiin! (65A ja 66A).

Emeriittusrohveessori Laestadiuksen kannattaisi tutustua ensin Helsingin olosuhteisiin ja kommentoida sitten vasta.
 
Ottakaa nyt huomiooon, että nuo tunneloidut kaupungit, Oslo ja Tukholma ovat aika vahvoilla, mm. TomTomin ruuhkaindeksilistalla. Ei niillä tunneleilla ole ollut edes tarkoitus vähentää ruuhkia, vaan kasvattaa autoliikenteen kapasiteettia, ja siinä ne ovat onnistuneet loistavasti.
 
aki sanoi:
Jutussa mainitaan kuinka Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori haluaisi yhdistää kävelykeskustan laajentamisen keskustan läpi kulkevaan tunneliin.

......

....- Minä väitän, että autoliikenteen kasvua ei vain ole koskaan yritetty pysäyttää. Se olisi poliittisesti liian uskaliasta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aki kiteyttää sanoman ytimen niin hyvin, että näkemykseen voi yhtyä 100- prosenttisesti. Yksityisautoilun rajoittaminen tuntuu tosiaan olevan Helsingissä vaikeaa. Aina löytyy verukkeita yksityisautoilun suojelemiseksi ja kaupunkilaisten yhteinen etu saa väistyä.
 
Salomaa sanoi:
Aki kiteyttää sanoman ytimen niin hyvin, että näkemykseen voi yhtyä 100- prosenttisesti. Yksityisautoilun rajoittaminen tuntuu tosiaan olevan Helsingissä vaikeaa. Aina löytyy verukkeita yksityisautoilun suojelemiseksi ja kaupunkilaisten yhteinen etu saa väistyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaupunkilaisia ne ovat autoilijatkin :)
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös