Helsingin kaupunkisuunnittelua

Äsken ja monta kertaa aiemminkin läksin kyytiin Pitäjänmäentien S-marketin edestä. Siinä bussit odottavat tarvittaessa pysäkille pääsyään liikennevalojenkin takana pysyen omalla bussikaistallaan.

Se on yksi tyypillinen kohta, jossa jokainen bussi "käy" bussipysäkillä.
Minulle joukkoliikenteen käyttäjänä ja (harrastajankin) kelpaa Manskun pysäkkiuudistus.
 
Hämeentien uudistus on muuttanut sen Kurvin ja Hakeniemen välillä aika hiljaiseksi, bussien lisäksi lähinnä takseja ja muutamia tontille ajavia. Manskulla ei ole kaiketi tarkoitus toteuttaa tällaista muun liikenteen pois häätämistä. Ilman pysäkkitaskuja toteutettavat kohdat hidastavat kaukoliikenteen ja maaseutuliikenteen busseja ja myös kuorma- ja pakettiautojen liikkumista.
 
Äsken ja monta kertaa aiemminkin läksin kyytiin Pitäjänmäentien S-marketin edestä. Siinä bussit odottavat tarvittaessa pysäkille pääsyään liikennevalojenkin takana pysyen omalla bussikaistallaan.

Se on yksi tyypillinen kohta, jossa jokainen bussi "käy" bussipysäkillä.
Minulle joukkoliikenteen käyttäjänä ja (harrastajankin) kelpaa Manskun pysäkkiuudistus.

Sehän on hienoa, jos nykyisin käyvät. Minä olen ainakin kerran jos toisenkin ohittanut Pitäjänmäentien S-Marketin pysäkillä ajoratapysäkillä olevan bussin viereistä kaistaa käyttäen.
 
Viime talvena vaikeina lumentulopäivinä varsinkin sähkötelibussit jäivät sutimaan pitkäksi aikaa taskupysäkeille. Kokeneemmat kuskit välttivät tämän tekemällä tilapäisen ajoratapysäkin.
 
Viime talvena vaikeina lumentulopäivinä varsinkin sähkötelibussit jäivät sutimaan pitkäksi aikaa taskupysäkeille. Kokeneemmat kuskit välttivät tämän tekemällä tilapäisen ajoratapysäkin.
Ja sitten jos ei ole pysäkkitaskua, tulee liukas kohta siihen ajoratapysäkille.
 
Ja sitten jos ei ole pysäkkitaskua, tulee liukas kohta siihen ajoratapysäkille.

Tarkemmin eriteltynä näin että kuljettaja ei aja pysäkkitaskuun , kun siellä on runsaasti lunta ja mahdollisesti vielä jäätä. Tämä sellaisina päivinä kun lunta tulee yhtäjaksoisesti koko päivän eikä mikään puhdistuskalusto tietenkään pysy perässä. Kuljettaja jättää auton pysäkin kohdalle mutta ajoradalle. Lumisateessakin jonkilainen ajoura on ajokaistalla ja sähkötelikin pääsee siitä samantien jatkamaan matkaansa.

Itse olen muutaman kerran tällaisen bussiin muutaman kerran astunut. Matkustajat hetken hämmästelevät mutta tajuavat tilanteen nopeasti siirtyen bussiin.
 
KHO mielestäni aivan oikeutetusti hylkäsi Hernesaaren alkuperäisen kaavan, koska nykyinen katuverkko ei kestäisi lisääntyvää liikennettä. Saarelle meni kaavan mukaan vain yksi 1+1-kaistainen katu (+rv) ja Telakkakatu menisi aivan solmuun, ruuhkat säteilisivät siitä muuallekin Etelä-Helsinkiin.

Nyt Helsingin kaupunki on päättänyt näyttää KHO:lle keskaria: katuverkkoa ei paranneta mitenkään, mutta pysäköintipaikkoja vähennetään jolloin luonnollisesti autoliikenne katoaa. Nähtävästi Jätkäsaaresta ja muista autottomien kaupunginosien kokeiluista ei ole opittu mitään, eikä pelastuslaitoksen huolet kasvavista vasteajoista kiinnosta edelleenkään - vaan naiivisti uskotaan että lapset viedään treeneihin, rollaattorimummot päivätoimintoihinsa, tavarat ilmestyvät kauppoihin, bisnesmiehet matkustavat Keilaniemeen ym. kaikki yhden hitaan ratikkalinjan avulla. Ja hei, voihan sinne myös pyöräillä ympäri vuoden! Lentävät taksit tulevat varmaan myös kehityksen mukana viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.

Autoilu | Kaupunki päätti: Hernesaaresta autoriippumaton ja vähäautoinen kaupunginosa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009916518.html
 
Nähtävästi Jätkäsaaresta ja muista autottomien kaupunginosien kokeiluista ei ole opittu mitään

Mitä niistä olisi pitänyt oppia? Jätkäsaari menee tukkoon vain ja ainoastaan silloin kun auto- ja rekkalautta saapuu sinne. En ole huomannut Kalasatamassakaan minkäänlaisia ruuhkia muuten kuin läpikulkuliikenteellä Sörnäisten rantatieltä Hermannin rantatielle. Kyllä nuo autottomat alueet toimivat liikenteen osalta ihan hyvin.
 
Kannattaa myös huomata uutisessa mainittu asuinaluevertailu:

Alueen pitkäaikaisen pysäköinnin 1 900 autopaikan maksimimäärä rajaa alueen tulevien asukkaiden autonomistamisen tason noin 200 autoon 1 000 asukasta kohden.

Luku vastaa Alppilan, Itä-Pasilan, Linjojen, Siltasaaren ja Vilhonvuoren nykyistä autonomistustasoa.

Että ei tuo mitenkään hurjan poikkeuksellinen luku ole. Toki sijainti on vähän syrjäisempi joukkoliikenteen suhteen. Jotenkin silti uskoisin että tuonne voisi asukkaita löytyä. Ja varmaan tarpeen mukaan ratikkaliikennettä voi lisätäkin.

Ja olihan tuossa selvitetty muitakin vaihtoehtoja, joskaan niistä ei liene ollut tietoa hirveästi tietoa tarjolla. Mutta en usko että kovin hyviä vaihtoehtoja olisi tarjolla. Silta olisi varmaan aika hankala toteuttaa sataman ja telakan vuoksi ja se tietysti johtaisi jo valmiiksi ruuhkaiseen Jätkäsaareen. Enkä oikein usko tuolta löytyvän mielekkäitä tunneliratkaisuja, enkä toki isommin ole autotunnelien kannalla muutenkaan. Ja vanhan kaupunkirakenteen katuja lienee melko hankala kehittää vetämään enempää liikennettä.
 
Mitä niistä olisi pitänyt oppia? Jätkäsaari menee tukkoon vain ja ainoastaan silloinkun auto- ja rekkalautta saapuu sinne. En ole huomannut Kalasatamassakaan minkäänlaisia ruuhkia muuten kuin läpikulkuliikenteellä Sörnäisten rantatieltä Hermannin rantatielle. Kyllä nuo autottomat alueet toimivat liikenteen osalta ihan hyvin.
Yhdestäkään autottomasta asuinalueesta ei ole tullut niin autoton, kuin mitä oli visioitu. Esimerkiksi Savelasta tuli ihan samanlainen autolähiö kuin mistä tahansa muustakin. Hernesaaren "ratkaisun" eli parkkipaikkojen vähentämistä on kokeiltu esimerkiksi Kivistössä, jossa autoilu ei kuitenkaan loppunut, vaan autoja jätetään päivittäin valtavia määriä laittomille paikoille.

Jätkäsaaren liikenne toimii laivojen ulkopuolella tosiaan suht hyvin, onhan sinne kaistakapasiteettia sekä silloilla että kärkeen asti johtavilla pohjois-eteläsuuntaisilla läpiajokaduilla 4+4(+2+2*rv) kaistaa eli yhteensä kokonaista 12 kaistaa. Varmasti Hernesaarelle riittäisi sama, ellei vähempikin. Enemmän Jätkän liikenteestä ruuhkautuukin ympäröivät alueet kuten kadut Ruoholahdessa, Punavuoressa ja Etu-Töölössä, kun uusi liikennemäärä vyöryy ulos Jätkäsaaresta katuverkkoon, jolle ei ole tehty mitään. Pahinta on, että Hernesaaren uudesta liikenteestä suuri osa tulee suuntautumaan Telakkakatua pitkin tuohon samaan sumppuun, missä on jo Jätkäsaaren liikenne. No, Jätkäsaaren tunneli näyttäisi olevan tulossa, joka on hyvä, mutta kallis laastari itse aiheutettuun haavaan. Toivoisin, että Hernesaaren kanssa toimittaisiin fiksummin, ettei myöhemmin tarvittaisi kalliita tunneliprojekteja. Hernesaareen on kuitenkin jäämässä työpaikkoja ja ennen kaikkea nykyinen risteilijäalusterminaali kolmelle isolle valtameriristeilijälle, josta tulee paljon taksi- ja bussiliikennettä. Hernesaaren julkiset yhteydet on jätetty surkeasti yhden linjan varaan, joten jos halutaan vähentää autoliikennettä, tulisi julkisen liikenteen yhteyksiä olla enemmän, sen sijaan että kaikki köröttelevät keskustaan ja vaihtavat siellä. Esimerkiksi bussilinjan 24 veto sinne voisi olla fiksua, jotta risteililjäturistit pääsisivät Hietsuun, Sibeliusmonumentille ja Seurasaareen.

Länsiväylähän on Jätkäsaaren kannalta hyvässä paikassa; jos katuverkko olisi jo saarta rakentaessa suunniteltu niin, että sinne pääsisi sujuvasti, ei nyt tarvittaisi kallista tunnelia. Sama juttu Hernesaaressa, ongelma ei ole niin suuri etteikö katuverkon parannuksilla se hoituisi. Ja ne parannukset kannattaisi tehdä ennen kuin rakennetaan se täpötäyteen taloja. Tässä oma visioni, joka ei vaatisi kalliita tunneleita ja ottaisi huomioon kaikki liikennemuodot:
hernesaari2.jpg
 
Yhdestäkään autottomasta asuinalueesta ei ole tullut niin autoton, kuin mitä oli visioitu. Esimerkiksi Savelasta tuli ihan samanlainen autolähiö kuin mistä tahansa muustakin. Hernesaaren "ratkaisun" eli parkkipaikkojen vähentämistä on kokeiltu esimerkiksi Kivistössä, jossa autoilu ei kuitenkaan loppunut, vaan autoja jätetään päivittäin valtavia määriä laittomille paikoille.

Tässä on hyvä huomioida, että Helsingin voi jakaa joukkoliikenne- ja henkilöautoyhteyksien osalta kolmeen vyöhykkeeseen: keskusta ja eteläinen kantakaupunki, pohjoinen kantakaupunki, ja esikaupunki. Esikaupunkialueella, kuten Savelassa, joukkoliikenneyhteydet ovat melko rajalliset ja moottoritieverkosto on laaja. Pohjoisessa kantakaupungissa on jo parempi joukkoliikenne, mutta autoyhteydet pääkatuja pitkin ovat myös melko hyvät. Eteläisen kantakaupungin joukkoliikenne ei ole yhtä hyvä kuin pohjoisessa kantakaupungissa, mutta autolla kulkeminen on merkittävästi hitaampaa. Kävellen tai pyörällä kulkeminen lähipalveluihin on myös helpompaa koko kantakaupungissa kuin esikaupungissa. Toisin sanoen Savela ja eteläinen kantakaupunki (kuten Hernesaari) eivät ole ollenkaan verrattavissa kulkumuotojen nopeuden ja kätevyyden osalta. Niiden oletettuja ja toteutuneita kulkumuotojakaumia ei siis voi verrata suoraan. Kivistö on sitten omassa peltolähiökategoriassaan ainakin toistaiseksi.

Jätkäsaaren liikenne toimii laivojen ulkopuolella tosiaan suht hyvin, onhan sinne kaistakapasiteettia sekä silloilla että kärkeen asti johtavilla pohjois-eteläsuuntaisilla läpiajokaduilla 4+4(+2+2*rv) kaistaa eli yhteensä kokonaista 12 kaistaa. Varmasti Hernesaarelle riittäisi sama, ellei vähempikin.

Jätkäsaaren liikenne tosiaan kulkee 4 autokaistaa ja 2 ratikkakaistaa pitkin suuntaansa. Tuo on suunniteltu 20 000 ihmiselle joista 14 700 asui Jätkäsaaressa viime vuoden lopussa. Hernesaaressa olisi edellisen kaavan mukaan asunut noin 7 600 asukasta eli 1 autokaista ja 1 ratikkakaista skaalautuvat tuohon melko hyvin.

Enemmän Jätkän liikenteestä ruuhkautuukin ympäröivät alueet kuten kadut Ruoholahdessa, Punavuoressa ja Etu-Töölössä, kun uusi liikennemäärä vyöryy ulos Jätkäsaaresta katuverkkoon, jolle ei ole tehty mitään. Pahinta on, että Hernesaaren uudesta liikenteestä suuri osa tulee suuntautumaan Telakkakatua pitkin tuohon samaan sumppuun, missä on jo Jätkäsaaren liikenne.

On aika varmaa että Telakkakadun liikenne lisääntyy melko paljon, mutta sinne saa aika helposti lisäkapasiteettia, jos pääsuuntaa priorisoidaan tarpeeksi liikennevalojen osalta. Jätkäsaaren osalta en ole itse huomannut pahoja ruuhkia ympäröivillä alueilla muuten kuin autolauttojen takia. (Tuon osalta olen myös samaa mieltä kanssasi että nuo ruuhkat pitää ratkaista jotenkin, vaikka olenkin itse enemmän Vuosaaren autolauttaterminaalin kannalla.) Ruuhkista on tietysti mahdotonta päästä kokonaan eroon, mutta yleisesti ottaen Mechelininkadun ja muiden pääkatujen ruuhkat vaikuttavat olevan kohtuullisella tasolla. Hietalahdentorin alueen osalta Esplanadien kaventaminen kahteen kaistaan vähentää keskustan läpikulkuliikennettä, mikä vapauttaa kapasiteettia Hernesaaren liikenteelle.

Hernesaareen on kuitenkin jäämässä työpaikkoja ja ennen kaikkea nykyinen risteilijäalusterminaali kolmelle isolle valtameriristeilijälle, josta tulee paljon taksi- ja bussiliikennettä.

En usko että esimerkiksi sadasta bussista koituu läheskään yhtä paljon ongelmia kuin tuhansista autoista (1+1-kaistaisen tien kapasiteettina pidetään yleensä noin 10 000 moottoriajoneuvoa päivässä).

Hernesaaren julkiset yhteydet on jätetty surkeasti yhden linjan varaan, joten jos halutaan vähentää autoliikennettä, tulisi julkisen liikenteen yhteyksiä olla enemmän, sen sijaan että kaikki köröttelevät keskustaan ja vaihtavat siellä. Esimerkiksi bussilinjan 24 veto sinne voisi olla fiksua, jotta risteililjäturistit pääsisivät Hietsuun, Sibeliusmonumentille ja Seurasaareen.

Tässä olen samaa mieltä erityisesti nopeuden osalta, mutta miksei myös valinnanvaran osalta. Hernesaarenhan kulkisi linjat 6 ja 9 viiden minuutin vuorovälillä mutta kumpikin kulkisi samaa reittiä Rautatieasemalle. Esimerkiksi linjan 5 (Eira–Kamppi–Meilahti) jatkaminen Hernesaaren säilyttäisi joukkoliikenteen raiteilla mutta toisi lisää vaihtoehtoja eri suuntien osalta.
 
Itse vähän pelkään, että 7k asukasta niemenkärjellä ei riitä kumnoisiinkaan lähipalveluihin. Ja varsinkin, jos keskiluokalle tarjotaan tuettuja seiniä merinäköalalla.

100 prosenttia vapaarahoitteista tuotantoa, niin lähipalvelut syntyvät ja lisäksi alueelle muuttavat vain ne, joille henkilöautolla liikkuminen ei ole välttämätöntä. Araa, niin siinä ei keskijohdon miehen palkka riitä joutilaaseen oalveluiden elättämiseen asuntolainan lyhennyksen ohella ja lisäksi keskijohdon miehellä asuinpaikkavalinta on kompromissi, jossa tuetut seinät ja merinäköala ovat ehkä ristiriidassa liikkumistarpeiden kanssa: kitinää liikennejärjestelyistä syntyy varmasti.
 
Jätkäsaari ja Kalasatama ovat autottomia kaupunginosia siinä mielessä, että niiden suunnitteluvaiheessa vuosikymmeniä sitten joku jossain huudahti että näistä vois tehdä autottomia.

Tosiasiassa Jätkäsaaressakin on niin paljon minimipysäköintiä kaavassa että paikoin Espookin (!) jää toiseksi. Melko vaatimaton määritelmä autottomuudelle.

Mä ihmettelen miksi jotain Hernesaarta suurella innolla julistetaan epäonnistuneeksi jo suunnitteluvaiheessa, kun kyllä se julistettujen märkien katastrofiunelmien mukaankin on paljon suositumpi ja kalliimpi paikka elää kuin monet olemassaolevat autopaikoilla kyllästetyt metsälähiöt. Miksei autokaupunki kelpaa ihmisille?

Aidosti autotonta, ei vain kompromissina Hernesaaren tapaista vähäautoista kaupunginosaa odotellessa. Mikä mättää? Miksei tehdä jo? Suomenlinnasta voi ottaa mallia, jätetään vain museoyhdistyksen mielivalta asukasvalinnasta pois. Kaikki tervetulleita.
 
KHO mielestäni aivan oikeutetusti hylkäsi Hernesaaren alkuperäisen kaavan, koska nykyinen katuverkko ei kestäisi lisääntyvää liikennettä. Saarelle meni kaavan mukaan vain yksi 1+1-kaistainen katu (+rv) ja Telakkakatu menisi aivan solmuun, ruuhkat säteilisivät siitä muuallekin Etelä-Helsinkiin.

Nyt Helsingin kaupunki on päättänyt näyttää KHO:lle keskaria: katuverkkoa ei paranneta mitenkään, mutta pysäköintipaikkoja vähennetään jolloin luonnollisesti autoliikenne katoaa. Nähtävästi Jätkäsaaresta ja muista autottomien kaupunginosien kokeiluista ei ole opittu mitään, eikä pelastuslaitoksen huolet kasvavista vasteajoista kiinnosta edelleenkään - vaan naiivisti uskotaan että lapset viedään treeneihin, rollaattorimummot päivätoimintoihinsa, tavarat ilmestyvät kauppoihin, bisnesmiehet matkustavat Keilaniemeen ym. kaikki yhden hitaan ratikkalinjan avulla. Ja hei, voihan sinne myös pyöräillä ympäri vuoden! Lentävät taksit tulevat varmaan myös kehityksen mukana viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.l[/url]

Oikeus antaa päätöksen vain siitä kaavaratkaisusta, josta on valitettu, eikä tee mitään laajempia suunnittelun linjauksia, joita kaupungin pitäisi noudattaa. Suunnittelua ei pidä yrittää ulkoistaa tuomioistuimille, joilla ei ole aina edes ymmärrystä käsiteltäviä asioita kohtaan, saati sitten ammattitaitoa. Aivan samalla tavalla kuin oikeuden päätös jonkin asuntokaavan kumoamisesta ei ole päätös siitä, ettei kyseiseen paikkaan saa rakentaa, tai edes suunnitella mitään, enää koskaan, mistään syystä, minkälaista harhaluuloa jotkin paikallisyhdistykset tykkäävät tarkotuksenhakuisesti pitää yllä.

Hernesaaren joukkoliikennetarjonta voisi olla monipuolisempaa, mutta 7000 asukkaalle on haastavaa ruveta omaa metrolinjaa vetämään, eikä bussitkaan kulje eteläisen kantakaupungin katuverkossa sen nopeampaa kuin ratikatkaan. Toiseen suuntaan saisi olla ratikkalinja, muuta sellaisen haaroittamiseen tarvittavat vaihteet olisivat muutenkin käsiteltävän alueen ulkopuolella, eikä niitä ole välttämätöntä sisällyttää, sillä nyt tehtävät ratkaisut eivät muuta niiden toteutettavuutta.

muokkaus: Niin ja Kivistöstä piti sanoa, ettei siellä ole yritettykään tehdä mitään autotonta. Alueen valmistelu on alkanut vuosikymmen ennen nykyistä suunnittelusuuntausta ja aluetta on asemakaavavaiheessa vasta tiivistetty kantakaupunkimaisemmaksi sekä siinäkin vain rakennusten massoittelussa. Ei kukaan väittäkään, että pelkkä tiiveys riittää autottomuuteen, vaan tarvitaan myös jatkuvassa kaupunkirakenteessa sijaintia. Kivistö taas on saari keskellä peltoa ja metsää. Noh toisin kuin roskalehdistä on saattanut lukea Kivistössä on yllin kyllin pysäköintiä, se on tosin keskitetyissä laitoksissa, eikä kadunvarsilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kaupunkisuunnittelu havainnollistaa muuten melko hyvin, että "espoolainen" oikeistokonservatismi on lähinnä kokooma rationaalisesti epäjohdonmukaisia mutta itsekkyydessään johdonmukaisia selkäydinreaktioita, eikä ole mitään yhteiskunta-analyysiä saati koheesioita ajattelussa ylipäänsä.

Ei saa rakentaa niemennokkaan, koska tulee ruuhka.
Ei saa olla ruuhkamaksuja, koska minä niitä joutuisin maksamaan, eikä ruuhkia edes ole.
Liikkumisen(i) sujuvoittamiseksi vuoksi tarvitaan keskustatunneli.
En edes käy keskustassa. Lopetin sen monta vuotta sitten, samaan aikaan kuin Hesarin tilauksen.
Miksi kaavoitetaan kerrostaloja, miksei pientaloja?
Ei voi liikkua julkisilla, kun matkat kestävät täältä pientalopellolta julkisilla paljon kauemmin kuin autolla.
Schrödingerin ruuhka.
 
Takaisin
Ylös