Helsingin metro à la Reino Castrén vs. Unto Valtanen
- Viestiketjun aloittaja vristo
- Aloituspäivämäärä
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Kyllä se on siinä sen yhden hieman epämääräisen oven takana. Ja se kävelytiehän oli itseasiassa ylikulkusilta noiden neljän eri raiteen välillä. Nyt sillä vain on puolet sille aiotusta merkityksesta.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Kaisaniemeen tehtiin alun perin pelkkä tyhjä halli, mutta se otettiin käyttöön -95. Vastaavasti kuin Kurvissakin. Muisteletko ehkä tätä?
Jos siellä on jotain muutakin vielä varalla, niin siitä en itse tiedä mitään. Mikä toki ei vielä todista mitään...
Kaisaniemeen tehtiin alun perin pelkkä tyhjä halli, mutta se otettiin käyttöön -95. Vastaavasti kuin Kurvissakin. Muisteletko ehkä tätä?
Jos siellä on jotain muutakin vielä varalla, niin siitä en itse tiedä mitään. Mikä toki ei vielä todista mitään...
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,978
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Sisäänkäyntipömpeli sijaitsee suojatiekorokkeella Mannerheimintien ajoratojen välissä ent. Raken talon kohdalla missä Bulevardi ja Etelä-Esplanadi risteävät. Maanalaisessa tilassa toimi alunperin kioskeja ja pikkuliikkeitä ja ilmeisesti kerrosta alempana myös väestönsuoja. Sittemmin, 1970-luvulla, kun Erottajaan louhittiin pysäköintihalli, se muutettiin sen sisäänkäynniksi, mutta kioskit jatkovat tomintansa vielä jnnekin 1990-luvulle asti. Nykyään kioskit on lakkautettu ja ovesta pääsee sisään vain jollain avainläpyskällä.
Siitä voi olla monta mieltä liittyykö sisäänkäyntipömpeli ja maanalaiset tilat mitenkään metroon, mutta jo ennen kun se rakennettiiin, oli HKL:n johtaja Sahlgren laatinut laajan pikaraitiotiesuunitelan joka käsitti maanalaisen osuuden joka kulki juuri Erottajan kautta. Myös Lindgrenin-Kråkströmin päivitetyssä versiossa 50-luvulta oli Erottajalla asema, ja oli Castréninkin suunnitelmissa. Se että tuollaisen vaatimattoman pömpelin ja kioskitilan arkitehdiksi oli kutsuttu peräti Alvar Aalto juoruaa jotenkin siitä että sillä olisi tulevaisuudessa jotain tärkeämpää tehtävää kuin pelkkänä kioskina toimiminen.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 10:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:39 ----------
Mun täytyy hieman ottaa takaisin spekulaatioissani.
Tämän esityslistan: http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupunginvaltuusto/Esityslistat/063120237.htm mukaan Erottajan maanalaisten tilojen sisäänkäynti suojeltiin asemakaavassa 2006.
Siinä on kerrotu niiden historiasta. Sen mukaan Erottajalla oli jo sodan aikana väestösuoja ja tilapäinen puinen sisäänkäynti ja portaat. Erottajan torisuunnitelmista laadittiin arkkitehtikilpailu v 1942 ja Alvar Aalto voitti sen. Sen suunnitelman mukaan rakennettiin sisäänkäyntipömpeli 1951, ja dokumentissa ei ole mitään mainintaa että se olisi suunniteltu metroasemaksi tai vastaavaksi joukoliikenneterminaaliksi. Yhdessä wiki-sivussa taas kerrotaan että eräs elokuvayhtiö olisi halunnut rakentaa elokuvateatterin väestösuojaan samassa yhteydessä kun pömpeli ja kioskitilat rakennettiin.
Tietenkin jos vaihtoehtohistoria olisi natsanut, ja joko Sahlbergin, Kråkströmin tai Castrénin pikaraitiotie/metrosuunitelmat olisi toteutuneet, niin Erottajan maanalaisista tiloista olisi todennäköisesti rakennettu jokin yhdyskäytävä asemalle, ja vielä parempaa, asemalla toimisi kokonainen elokuva- ja viihdekomplexi, mutta tällä kertaa ei valitettavasti käynyt niin!
t. Rainer
Jonkinlainen metroaseman sisäänkäynti ja kerrosta katua alempana oleva lippuhalli liene Erottajallakin. Se tunnettiin aiemmin nimellä "Erottajan kioskit" ja rakennettiin jo 1951. Arkkitehtina toimi Alvar Aalto.
Sisäänkäyntipömpeli sijaitsee suojatiekorokkeella Mannerheimintien ajoratojen välissä ent. Raken talon kohdalla missä Bulevardi ja Etelä-Esplanadi risteävät. Maanalaisessa tilassa toimi alunperin kioskeja ja pikkuliikkeitä ja ilmeisesti kerrosta alempana myös väestönsuoja. Sittemmin, 1970-luvulla, kun Erottajaan louhittiin pysäköintihalli, se muutettiin sen sisäänkäynniksi, mutta kioskit jatkovat tomintansa vielä jnnekin 1990-luvulle asti. Nykyään kioskit on lakkautettu ja ovesta pääsee sisään vain jollain avainläpyskällä.
Siitä voi olla monta mieltä liittyykö sisäänkäyntipömpeli ja maanalaiset tilat mitenkään metroon, mutta jo ennen kun se rakennettiiin, oli HKL:n johtaja Sahlgren laatinut laajan pikaraitiotiesuunitelan joka käsitti maanalaisen osuuden joka kulki juuri Erottajan kautta. Myös Lindgrenin-Kråkströmin päivitetyssä versiossa 50-luvulta oli Erottajalla asema, ja oli Castréninkin suunnitelmissa. Se että tuollaisen vaatimattoman pömpelin ja kioskitilan arkitehdiksi oli kutsuttu peräti Alvar Aalto juoruaa jotenkin siitä että sillä olisi tulevaisuudessa jotain tärkeämpää tehtävää kuin pelkkänä kioskina toimiminen.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 10:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:39 ----------
Mun täytyy hieman ottaa takaisin spekulaatioissani.
Tämän esityslistan: http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupunginvaltuusto/Esityslistat/063120237.htm mukaan Erottajan maanalaisten tilojen sisäänkäynti suojeltiin asemakaavassa 2006.
Siinä on kerrotu niiden historiasta. Sen mukaan Erottajalla oli jo sodan aikana väestösuoja ja tilapäinen puinen sisäänkäynti ja portaat. Erottajan torisuunnitelmista laadittiin arkkitehtikilpailu v 1942 ja Alvar Aalto voitti sen. Sen suunnitelman mukaan rakennettiin sisäänkäyntipömpeli 1951, ja dokumentissa ei ole mitään mainintaa että se olisi suunniteltu metroasemaksi tai vastaavaksi joukoliikenneterminaaliksi. Yhdessä wiki-sivussa taas kerrotaan että eräs elokuvayhtiö olisi halunnut rakentaa elokuvateatterin väestösuojaan samassa yhteydessä kun pömpeli ja kioskitilat rakennettiin.
Tietenkin jos vaihtoehtohistoria olisi natsanut, ja joko Sahlbergin, Kråkströmin tai Castrénin pikaraitiotie/metrosuunitelmat olisi toteutuneet, niin Erottajan maanalaisista tiloista olisi todennäköisesti rakennettu jokin yhdyskäytävä asemalle, ja vielä parempaa, asemalla toimisi kokonainen elokuva- ja viihdekomplexi, mutta tällä kertaa ei valitettavasti käynyt niin!
t. Rainer
Sehän on tulossa (ehkä) käyttöön Pisaran myötä sitten joskus tulevaisuudessa, voi olla että jo nyt avarasta Hakaniemen asemasta tulee vielä paljon avarampi. Se on aina ollut yksi lempiasemistani juuri tuon muilta asemilta puuttuvan avaruuden takia.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Ja mielenkintoista tulee olemaan nuo kaksi eri urbaaninraideliikenteen muotoa rinnakkaisilla asemillaan.
Tarkoitan tällä sitä, että HKL-Metroliikenteen asema laituripituus, Hakaniemen nykyisellä metroasemalla, on päätetty 90 metriksi ja tuo aseman vieressä olisi toinen HSL-rautatieasemahalli laitureineen, jonne pitäisi mahtua maksimissaan 225-metrinen, kolme FLIRT-junan yksikkö.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Muuten muistelen, että näistä haamuasemista oli joku keskustelu täällä jo joskus aikaisemminkin, kun HS oli julkaissut jutun Kampin alkerran luolasta. Nykyisen metron haamuasemilla ei ole sinänsä mitään tekemistä Castrénin suunnitelmien kanssa.
Antero
---------- Viesti lisätty kello 23:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:13 ----------
225 m pitkä asema Hakaniemessä tuntuu aika utopistiselta sen kannalta, että asemalle ei ole sisäänkäyntejä kuin keskellä laituria. Mutta tietenkin Pisaran kautta pitää voida kierrättää ne junat, jotka maanpäälläkin ajavat.
Antero
Kaisaniemen aseman pohjoinen sisäänkäynti on lasiseinän takana siellä aseman pohjoispäässä. Sieltä näkee läpi toiselle raiteelle ja porrasluolan alapään.
Muuten muistelen, että näistä haamuasemista oli joku keskustelu täällä jo joskus aikaisemminkin, kun HS oli julkaissut jutun Kampin alkerran luolasta. Nykyisen metron haamuasemilla ei ole sinänsä mitään tekemistä Castrénin suunnitelmien kanssa.
Antero
---------- Viesti lisätty kello 23:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:13 ----------
Tai sitten ei. Maailmalta on sellainen kokemus, että varoiksi rakennetut asiat jäävät usein joutaviksi tai ne rakennetaan kokonaan uudestaan, jos niitä ei käytetä muutaman vuoden kuluessa. Asiat kehittyvät ohi ja suunnitelmat vanhenevat. Kriittinen ikä on noin 25 vuotta. Silloin tulee täyteen myös aika, jolloin on maksettu korkoina koko touhun hinta, eli halvemmaksi olisi tullut olla tekemättä, vaikka olisi otettukin käyttöön tuon jälkeen.
225 m pitkä asema Hakaniemessä tuntuu aika utopistiselta sen kannalta, että asemalle ei ole sisäänkäyntejä kuin keskellä laituria. Mutta tietenkin Pisaran kautta pitää voida kierrättää ne junat, jotka maanpäälläkin ajavat.
Antero
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 279
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Itseasiassa tuossa luolassa ei ole muuta kuin tuo liukuporraskuilun alapää. Kuilun alkua on louhittu kymmenisen metriä, ja se on jätetty kalliopinnalle.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 279
Tuo tilavaraus (jos se edes on varsinainen toisen laiturihallin alku) on kyllä aika vaatimaton: 75m pituinen, 5m leveä tunnelinpätkä, korkeutta 3-4m Tällä hetkellä tuo on varastokäytössä.
Liitteenä on kuva Hakaniemen metroaseman louhituista tiloista. Tasoeroja tilojen suhteesta toisiinsa ei ole esitetty, eikä rakennettuja seiniä jne. Viivoituksella on merkkitty po. tilavaraukset. LP-merkintä osoittaa isojen liukuportaiden paikat
Liitetiedostot
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,136
Niinhän se on joo; olen itse nähnyt tuon tilavarauksen jollakin tutustumiskäynnilla ja vain hyvällä mielikuvituksella sen voi mieltää "metroasemaksi".
Pisara-radan asemana se olisi kuitenkin aivan toista mittaluokkaa.
Lainaus Liikenneviraston Pisara-radan tarve- ja toteuttamiselvityksestä:
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Nyt löyty tuo mistä tuon luin aikanaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Metro#Unused_Metro_stations
Lähde tuolle tiedolle löytyy Hesarista: Klik! Toisaalta tälle asemanalulle ei kyllä vaikuta olevan oikeastaan mitään tarvetta tulevaisuudessakaan, jos Kampista tulee terminaali pohjoisen suuntaan meneville metroille tuolla korkeudella.
Nyt löyty tuo mistä tuon luin aikanaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Metro#Unused_Metro_stations
Wikipedia sanoi:
Lähde tuolle tiedolle löytyy Hesarista: Klik! Toisaalta tälle asemanalulle ei kyllä vaikuta olevan oikeastaan mitään tarvetta tulevaisuudessakaan, jos Kampista tulee terminaali pohjoisen suuntaan meneville metroille tuolla korkeudella.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Tuo viimeinen totuus on tässä yhteydessä hieman erikoinen juttu. Pitäisikö ymmärtää, että ratikan radan rakentaminen on 4 kertaa niin kallista kuin metroradan rakentaminen? Tiedän kyllä, mihin tuo väittämä perustuu, mutta sillä ei ole mitään tekemistä näiden rakentamiskustannusten kanssa, koska ei taustatilastoissa tilastoitu väylän hintaa.
Antero
Hauska katsella, mikä oli ”totuus” kustannuksista vuonna 2005:
Linkki!Helsingin Sanomat 13.2.2005 sanoi:
Tuo viimeinen totuus on tässä yhteydessä hieman erikoinen juttu. Pitäisikö ymmärtää, että ratikan radan rakentaminen on 4 kertaa niin kallista kuin metroradan rakentaminen? Tiedän kyllä, mihin tuo väittämä perustuu, mutta sillä ei ole mitään tekemistä näiden rakentamiskustannusten kanssa, koska ei taustatilastoissa tilastoitu väylän hintaa.
Antero
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat
Kieltämättä aikamoinen heitto, mutta tuohan onkin tietysti vaan lista irto"faktoja", jossa edellisten ei liene tarkoituskaan loogisesti johtaa seuraavaan. Itse asiassa lista demonstroi aika tehokkaasti, miten merkityksettömiä nuo kaikki mainitut luvut ovat kontekstista irrallaan, kun ei ole mitään mainitaa siitä, miten liikennevälineitä operoidaan tai että missä asemassa ne ovat kaupungissa. Mutta tietäkäämme siis, että metron matkustajapaikka on halpa, minne metro sitten ikinä meneekään.
Kieltämättä aikamoinen heitto, mutta tuohan onkin tietysti vaan lista irto"faktoja", jossa edellisten ei liene tarkoituskaan loogisesti johtaa seuraavaan. Itse asiassa lista demonstroi aika tehokkaasti, miten merkityksettömiä nuo kaikki mainitut luvut ovat kontekstista irrallaan, kun ei ole mitään mainitaa siitä, miten liikennevälineitä operoidaan tai että missä asemassa ne ovat kaupungissa. Mutta tietäkäämme siis, että metron matkustajapaikka on halpa, minne metro sitten ikinä meneekään.
- Liittynyt
- 13 Marraskuu 2010
- Viestit
- 215
Enpä ole ennen kuullut Kaisaniemen aseman alle valmiiksi louhituista tiloista. Mihinköhän suunnitelmaan se liittyy. Täytynee ottaa selvää.
Tässä on muuten google mapsiin tehty linjakartta Castrenin metrosuunnitelmasta. Osiahan siitä on toteutettu, kuten itämetro, länsimetro ja martinlaakson rata. Tuohon aikatauluun nähden mitä silloin suunniteltiin, ollaan ratarakentamisessa muutama vuosikymmen myöhässä. Toisaalta näyttää nyt tapahtuneen ilman muuttuminen - heh. Mielekästähän se on nyt rakentaa linjoja tarkoituksenmukaisemmille alueille, mutta monilla alueilla joudutaan rakentamaan tunneliin.
Castrenin metro google maps
http://maps.google.fi/maps/ms?hl=sv...7,24.964027&sspn=0.101506,0.363579&mpnum=1000
Tässä on muuten google mapsiin tehty linjakartta Castrenin metrosuunnitelmasta. Osiahan siitä on toteutettu, kuten itämetro, länsimetro ja martinlaakson rata. Tuohon aikatauluun nähden mitä silloin suunniteltiin, ollaan ratarakentamisessa muutama vuosikymmen myöhässä. Toisaalta näyttää nyt tapahtuneen ilman muuttuminen - heh. Mielekästähän se on nyt rakentaa linjoja tarkoituksenmukaisemmille alueille, mutta monilla alueilla joudutaan rakentamaan tunneliin.
Castrenin metro google maps
http://maps.google.fi/maps/ms?hl=sv...7,24.964027&sspn=0.101506,0.363579&mpnum=1000
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 279
Kaisaniemen metroaseman alla ei ole mitään valmiiksi louhittua tilaa. Sellainen löytyy ainoastaan Kampista, nykyisen laiturihallin betonikannen alta.
Linkin http://www.hs.fi/english/article/1101978559381 jutussa on väärinkäsitys. Kaisaniemeen on tehty ainoastaan toisen liukuporraskuilun alku.