Helsingin metro à la Reino Castrén vs. Unto Valtanen

Mahtaako Hakaniemen II-halli olla nimenomaan eteläisten liukuportaiden kohdalla vai ylhäältä tullessa vasemmalla puolella? Kävelytie siinä tekee kummallisen Z-liikkeen oikealle.
 
Mahtaako Hakaniemen II-halli olla nimenomaan eteläisten liukuportaiden kohdalla vai ylhäältä tullessa vasemmalla puolella? Kävelytie siinä tekee kummallisen Z-liikkeen oikealle.
Kyllä se on siinä sen yhden hieman epämääräisen oven takana. Ja se kävelytiehän oli itseasiassa ylikulkusilta noiden neljän eri raiteen välillä. Nyt sillä vain on puolet sille aiotusta merkityksesta.
 
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Mulla on sellainen mielikuva että myös Kaisaniemeen tehtiin jonkinlainen varaus, mutta saatan sekottaa sen nyt tuohon Hakaniemeen. Jotain erikoista sinne Kaisaniemeen kyllä tehtiin...

Kaisaniemeen tehtiin alun perin pelkkä tyhjä halli, mutta se otettiin käyttöön -95. Vastaavasti kuin Kurvissakin. Muisteletko ehkä tätä?

Jos siellä on jotain muutakin vielä varalla, niin siitä en itse tiedä mitään. Mikä toki ei vielä todista mitään...
 
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Onko muitakin, ehkä pienimuotoisempia asemarakennelmia olemassa? Myllypuron vanha suunnitelma tulee mieleen, mutta sinne ei kai koskaan rakennettu mitään, pelkkä varaus vain.
Jonkinlainen metroaseman sisäänkäynti ja kerrosta katua alempana oleva lippuhalli liene Erottajallakin. Se tunnettiin aiemmin nimellä "Erottajan kioskit" ja rakennettiin jo 1951. Arkkitehtina toimi Alvar Aalto.

Sisäänkäyntipömpeli sijaitsee suojatiekorokkeella Mannerheimintien ajoratojen välissä ent. Raken talon kohdalla missä Bulevardi ja Etelä-Esplanadi risteävät. Maanalaisessa tilassa toimi alunperin kioskeja ja pikkuliikkeitä ja ilmeisesti kerrosta alempana myös väestönsuoja. Sittemmin, 1970-luvulla, kun Erottajaan louhittiin pysäköintihalli, se muutettiin sen sisäänkäynniksi, mutta kioskit jatkovat tomintansa vielä jnnekin 1990-luvulle asti. Nykyään kioskit on lakkautettu ja ovesta pääsee sisään vain jollain avainläpyskällä.

Siitä voi olla monta mieltä liittyykö sisäänkäyntipömpeli ja maanalaiset tilat mitenkään metroon, mutta jo ennen kun se rakennettiiin, oli HKL:n johtaja Sahlgren laatinut laajan pikaraitiotiesuunitelan joka käsitti maanalaisen osuuden joka kulki juuri Erottajan kautta. Myös Lindgrenin-Kråkströmin päivitetyssä versiossa 50-luvulta oli Erottajalla asema, ja oli Castréninkin suunnitelmissa. Se että tuollaisen vaatimattoman pömpelin ja kioskitilan arkitehdiksi oli kutsuttu peräti Alvar Aalto juoruaa jotenkin siitä että sillä olisi tulevaisuudessa jotain tärkeämpää tehtävää kuin pelkkänä kioskina toimiminen.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 10:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:39 ----------

Mun täytyy hieman ottaa takaisin spekulaatioissani.

Tämän esityslistan: http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupunginvaltuusto/Esityslistat/063120237.htm mukaan Erottajan maanalaisten tilojen sisäänkäynti suojeltiin asemakaavassa 2006.

Siinä on kerrotu niiden historiasta. Sen mukaan Erottajalla oli jo sodan aikana väestösuoja ja tilapäinen puinen sisäänkäynti ja portaat. Erottajan torisuunnitelmista laadittiin arkkitehtikilpailu v 1942 ja Alvar Aalto voitti sen. Sen suunnitelman mukaan rakennettiin sisäänkäyntipömpeli 1951, ja dokumentissa ei ole mitään mainintaa että se olisi suunniteltu metroasemaksi tai vastaavaksi joukoliikenneterminaaliksi. Yhdessä wiki-sivussa taas kerrotaan että eräs elokuvayhtiö olisi halunnut rakentaa elokuvateatterin väestösuojaan samassa yhteydessä kun pömpeli ja kioskitilat rakennettiin.

Tietenkin jos vaihtoehtohistoria olisi natsanut, ja joko Sahlbergin, Kråkströmin tai Castrénin pikaraitiotie/metrosuunitelmat olisi toteutuneet, niin Erottajan maanalaisista tiloista olisi todennäköisesti rakennettu jokin yhdyskäytävä asemalle, ja vielä parempaa, asemalla toimisi kokonainen elokuva- ja viihdekomplexi, mutta tällä kertaa ei valitettavasti käynyt niin!

t. Rainer
 
Kyllä se on siinä sen yhden hieman epämääräisen oven takana. Ja se kävelytiehän oli itseasiassa ylikulkusilta noiden neljän eri raiteen välillä. Nyt sillä vain on puolet sille aiotusta merkityksesta.

Sehän on tulossa (ehkä) käyttöön Pisaran myötä sitten joskus tulevaisuudessa, voi olla että jo nyt avarasta Hakaniemen asemasta tulee vielä paljon avarampi. Se on aina ollut yksi lempiasemistani juuri tuon muilta asemilta puuttuvan avaruuden takia.
 
Sehän on tulossa (ehkä) käyttöön Pisaran myötä sitten joskus tulevaisuudessa, voi olla että jo nyt avarasta Hakaniemen asemasta tulee vielä paljon avarampi. Se on aina ollut yksi lempiasemistani juuri tuon muilta asemilta puuttuvan avaruuden takia.
Ja mielenkintoista tulee olemaan nuo kaksi eri urbaaninraideliikenteen muotoa rinnakkaisilla asemillaan.

Tarkoitan tällä sitä, että HKL-Metroliikenteen asema laituripituus, Hakaniemen nykyisellä metroasemalla, on päätetty 90 metriksi ja tuo aseman vieressä olisi toinen HSL-rautatieasemahalli laitureineen, jonne pitäisi mahtua maksimissaan 225-metrinen, kolme FLIRT-junan yksikkö.
 
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Jos siellä on jotain muutakin vielä varalla, niin siitä en itse tiedä mitään. Mikä toki ei vielä todista mitään...
Kaisaniemen aseman pohjoinen sisäänkäynti on lasiseinän takana siellä aseman pohjoispäässä. Sieltä näkee läpi toiselle raiteelle ja porrasluolan alapään.

Muuten muistelen, että näistä haamuasemista oli joku keskustelu täällä jo joskus aikaisemminkin, kun HS oli julkaissut jutun Kampin alkerran luolasta. Nykyisen metron haamuasemilla ei ole sinänsä mitään tekemistä Castrénin suunnitelmien kanssa.

Antero

---------- Viesti lisätty kello 23:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:13 ----------

Ja mielenkintoista tulee olemaan nuo kaksi eri urbaaninraideliikenteen muotoa rinnakkaisilla asemillaan.
Tai sitten ei. Maailmalta on sellainen kokemus, että varoiksi rakennetut asiat jäävät usein joutaviksi tai ne rakennetaan kokonaan uudestaan, jos niitä ei käytetä muutaman vuoden kuluessa. Asiat kehittyvät ohi ja suunnitelmat vanhenevat. Kriittinen ikä on noin 25 vuotta. Silloin tulee täyteen myös aika, jolloin on maksettu korkoina koko touhun hinta, eli halvemmaksi olisi tullut olla tekemättä, vaikka olisi otettukin käyttöön tuon jälkeen.

225 m pitkä asema Hakaniemessä tuntuu aika utopistiselta sen kannalta, että asemalle ei ole sisäänkäyntejä kuin keskellä laituria. Mutta tietenkin Pisaran kautta pitää voida kierrättää ne junat, jotka maanpäälläkin ajavat.

Antero
 
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Kaisaniemen aseman pohjoinen sisäänkäynti on lasiseinän takana siellä aseman pohjoispäässä. Sieltä näkee läpi toiselle raiteelle ja porrasluolan alapään.
Itseasiassa tuossa luolassa ei ole muuta kuin tuo liukuporraskuilun alapää. Kuilun alkua on louhittu kymmenisen metriä, ja se on jätetty kalliopinnalle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kyllä se on siinä sen yhden hieman epämääräisen oven takana. Ja se kävelytiehän oli itseasiassa ylikulkusilta noiden neljän eri raiteen välillä. Nyt sillä vain on puolet sille aiotusta merkityksesta.
Tuo tilavaraus (jos se edes on varsinainen toisen laiturihallin alku) on kyllä aika vaatimaton: 75m pituinen, 5m leveä tunnelinpätkä, korkeutta 3-4m Tällä hetkellä tuo on varastokäytössä.
Liitteenä on kuva Hakaniemen metroaseman louhituista tiloista. Tasoeroja tilojen suhteesta toisiinsa ei ole esitetty, eikä rakennettuja seiniä jne. Viivoituksella on merkkitty po. tilavaraukset. LP-merkintä osoittaa isojen liukuportaiden paikat
 

Liitetiedostot

  • HT.GIF
    HT.GIF
    28.6 KB · Lukukerrat: 1,331
Tuo tilavaraus (jos se edes on varsinainen toisen laiturihallin alku) on kyllä aika vaatimaton: 75m pituinen, 5m leveä tunnelinpätkä, korkeutta 3-4m Tällä hetkellä tuo on varastokäytössä.
Niinhän se on joo; olen itse nähnyt tuon tilavarauksen jollakin tutustumiskäynnilla ja vain hyvällä mielikuvituksella sen voi mieltää "metroasemaksi".

Pisara-radan asemana se olisi kuitenkin aivan toista mittaluokkaa.

Lainaus Liikenneviraston Pisara-radan tarve- ja toteuttamiselvityksestä:

Kolmen tunneliaseman (Ooppera, Keskusta ja Hakaniemi) laiturileveydet vaihtelevat aseman rakenteen (yksi- / kaksiholvinen) ja raidevälin mukaan. Tunneliasemien mitoituksessa on käytetty raidevälinä 1-holvisessa ratkaisussa 13,3 m ja 2-holvisessa ratkaisussa 33,5 m. Laituripituus asemilla on 220 m.

Asemien laiturihallit pyritään tekemään yksiholvisiksi ja yhtenäisiksi tiloiksi siellä missä se kallioteknisesti on mahdollista. Esitetyistä asemista Ooppera ja Keskusta esitetään toteutettaviksi kaksiholvisina ja Hakaniemi yksiholvisena ratkaisuna. Lopullinen toteutustapa päätetään jatkosuunnittelun yhteydessä tehtävien kalliotutkimusten ja kalliomekaanisten laskelmien perusteella.
 
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Kaisaniemeen tehtiin alun perin pelkkä tyhjä halli, mutta se otettiin käyttöön -95. Vastaavasti kuin Kurvissakin. Muisteletko ehkä tätä?

Jos siellä on jotain muutakin vielä varalla, niin siitä en itse tiedä mitään. Mikä toki ei vielä todista mitään...

Nyt löyty tuo mistä tuon luin aikanaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki_Metro#Unused_Metro_stations
Wikipedia sanoi:
Kaisaniemi/Kajsaniemi - A second area exists below the current platforms, with the intention to allow for future expansion

Lähde tuolle tiedolle löytyy Hesarista: Klik! Toisaalta tälle asemanalulle ei kyllä vaikuta olevan oikeastaan mitään tarvetta tulevaisuudessakaan, jos Kampista tulee terminaali pohjoisen suuntaan meneville metroille tuolla korkeudella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Lähde tuolle tiedolle löytyy Hesarista: Klik!
Hauska katsella, mikä oli ”totuus” kustannuksista vuonna 2005:

Helsingin Sanomat 13.2.2005 sanoi:
A subway tunnel drilled into bedrock costs 8.5 million euros per kilometre.

The surface tracks of a subway cost 4.5 million euros per kilometre.

The estimated price-tag of the planned Kalasatama metro station is 12.5 million euros.

The costs of an expansion of the subway line west to Espoo would total some 400 million euros.

The cost of one passenger space on the subway is four times cheaper than on trams.
Linkki!

Tuo viimeinen totuus on tässä yhteydessä hieman erikoinen juttu. Pitäisikö ymmärtää, että ratikan radan rakentaminen on 4 kertaa niin kallista kuin metroradan rakentaminen? Tiedän kyllä, mihin tuo väittämä perustuu, mutta sillä ei ole mitään tekemistä näiden rakentamiskustannusten kanssa, koska ei taustatilastoissa tilastoitu väylän hintaa.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin avaamattomat metroasemat

Hauska katsella, mikä oli ”totuus” kustannuksista vuonna 2005:

Tuo viimeinen totuus on tässä yhteydessä hieman erikoinen juttu. Pitäisikö ymmärtää, että ratikan radan rakentaminen on 4 kertaa niin kallista kuin metroradan rakentaminen? Tiedän kyllä, mihin tuo väittämä perustuu, mutta sillä ei ole mitään tekemistä näiden rakentamiskustannusten kanssa, koska ei taustatilastoissa tilastoitu väylän hintaa.

Kieltämättä aikamoinen heitto, mutta tuohan onkin tietysti vaan lista irto"faktoja", jossa edellisten ei liene tarkoituskaan loogisesti johtaa seuraavaan. Itse asiassa lista demonstroi aika tehokkaasti, miten merkityksettömiä nuo kaikki mainitut luvut ovat kontekstista irrallaan, kun ei ole mitään mainitaa siitä, miten liikennevälineitä operoidaan tai että missä asemassa ne ovat kaupungissa. Mutta tietäkäämme siis, että metron matkustajapaikka on halpa, minne metro sitten ikinä meneekään.
 
Enpä ole ennen kuullut Kaisaniemen aseman alle valmiiksi louhituista tiloista. Mihinköhän suunnitelmaan se liittyy. Täytynee ottaa selvää.

Tässä on muuten google mapsiin tehty linjakartta Castrenin metrosuunnitelmasta. Osiahan siitä on toteutettu, kuten itämetro, länsimetro ja martinlaakson rata. Tuohon aikatauluun nähden mitä silloin suunniteltiin, ollaan ratarakentamisessa muutama vuosikymmen myöhässä. Toisaalta näyttää nyt tapahtuneen ilman muuttuminen - heh. Mielekästähän se on nyt rakentaa linjoja tarkoituksenmukaisemmille alueille, mutta monilla alueilla joudutaan rakentamaan tunneliin.

Castrenin metro google maps
http://maps.google.fi/maps/ms?hl=sv...7,24.964027&sspn=0.101506,0.363579&mpnum=1000
 
Enpä ole ennen kuullut Kaisaniemen aseman alle valmiiksi louhituista tiloista. Mihinköhän suunnitelmaan se liittyy. Täytynee ottaa selvää
Kaisaniemen metroaseman alla ei ole mitään valmiiksi louhittua tilaa. Sellainen löytyy ainoastaan Kampista, nykyisen laiturihallin betonikannen alta.
Linkin http://www.hs.fi/english/article/1101978559381 jutussa on väärinkäsitys. Kaisaniemeen on tehty ainoastaan toisen liukuporraskuilun alku.
 
Takaisin
Ylös