Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Silmämääräisesti kuvittelisin, ettei korkeus ole ongelma, mutta en pane päätä pantiksi.R.Silfverberg sanoi:Vielä yksi kysymys: Osaako joku sanoa, onko raitiovaunu liian korkea, että se mahtuisi sisään sisään Kampin nykyiseen Espoon bussien maanalaiseen terminaaliin, jos valitaan sisääntuloreitiksi nykyisten bussien reitti?
Simonkatu on liian korkealla, sinne mennään maan päällä. Ainoa järki olisi pyrkiä Salomonkadulle. Espoon bussien hallihan on samassa tasossa jo.R.Silfverberg sanoi:Voisiko maanalaisesta terminaalista puhkaista reitti ratikoille joka noususi maan pintaan Simonkadulla ennen Mannerheimintien risteystä?
Rakenteessa on nyt tuolla reitillä liiketiloja. Hintaa betonirakenteiden muuttamiseksi tulee reilusti, mutta teknisesti tuskin on esteitä. Nykyiset liiketilat voi siirtää bussien pysäkkitiloista vapautuvaan pinta-alaan, sillä läpi viety raitiotietunneli vie vähemmän pinta-alaa kuin nykyinin pysäkki- ja pysäkköintikenttä.
Muuten kommentoisin käytyä keskustelua.
Etäisen laiturin rako ei ole ongelma. Karlsruhen ratikat ajavat rautatielinjoilla 3 m korileveyden mukaan tehdyillä laitureilla, koska ne ovat yhteiset junien kanssa. Vaunuissa on oven alta lattiasta ulos työntyvä lippa. Se ei hidastuta pysäkkiaikaa mitenkään. Jostain syystä ainakin yksi uusi ratalinja (4:n jatke) on rakennettu etäisin laiturein ja lippa on käytössä sielläkin, vaikkei siellä ole muuta kuin ratikkaliikennettä. Olisiko syynä halu mahduttaa rautatieverkolle tehty raiteentukemiskone tänne?
Ja sitten vielä yksi syy - vaiko jälleen - miksi en pidä aiheellisena pohtia metroradan käyttöä ratikoille. Ratikoiden järjestäminen syvällä kulkevaan metrotunneliin on erittäin kallis operaatio. Se voisi juuri ja juuri onnistua Ruoholahdessa mantereen puolella, mutta voisi olla hyvin vaikeata.
Jos tunnelissa on edelleen mentävä Lauttasaaren puolelle, päädytään siihen, että maanpinnalle päästään vasta Särkinimentien itäpuolella. Tällöin ratikoiden vääntäminen tunneliin maksaisi siis yhden maanalaisen aseman (20 Me?) ja 1,5 km tunnelia (33 Me?). Tällä saavutetaan siis ongelmat ratikoiden ja metrojunien vuorojen yhteensovittamisessa sekä huonompi palvelu kuin maan päällä. Lauttasaarelaisilla voisi olla useampi pysäkki, ja rata olisi helpompi laajentaa korvaamaan bussilinjat. Bussien korvaaminen maan alle menevällä ratkaisulla ei ole mahdollista jo senkin vuoksi, ettei lauttasaaresta voi johtaa ratikoita kuin yhteen suuntaan.
Edelleen jää parhaaksi ratkaisuksi Satamaradan kanjoni. Josta ei tarvitse pohtia, saako sen käyttöön, vaan josta voi sanoa, että ottamalla se käyttöön. On turha pohtia sitä esim. keskustatunnelin vuoksi. Ei keskustatunneli ole mikään päätetty asia, tai joukkoliikenteen edelle ilman muuta menevä tilankäyttö.
Antero