Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

Kuinka monta vaunua on enimmillään samanaikaisesti liikenteessä Hgin raitioteillä joulukuussa 2019?


  • Äänestäjiä yhteensä
    36
  • Äänestys suljettu. .
Eivät edellytäkään, mutta varmasti siitä on hyötyä, koska sitä tehdään niin paljon. Kuten itsekin sanoit, poliitikot eivät voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, joten lobbaaminen on tärkeä tapa välittää tietoa heille.
Lobbaaminen ei ole tapa välittää tietoa, vaan tapa välittää lobbaajan toimeksiantajan agendaa. Lobbauksen yleistyminen ja suosio ovat seurausta virkamiehistön politisoitumisesta. Se, että valitaan sopivia eikä päteviä, ei voi olla jättämättä jälkeään virkamiesvalmistelun laatuun.

Jos virkamiehet ovat päteviä ja hoitavat tehtävänsä kuten pitää, lobbaaminen ei kannata. Tämä näkemys perustuu omaan kokemukseen työstä virkamiesten kanssa. On ilo tehdä töitä pätevien virkamiesten kanssa ja nähdä myös se, mitä terve, osaamiseen ja tietoon perustuva suhtautuminen lobbareihin on käytännössä. Pötypuheet tunnistetaan ja niihin viitataan kintaalla, asiallinen viesti otetaan mieluusti vastaan ja käytetään virkamiehen työnantajan, siis kaupunkilaisten tai kansalaisten hyödyksi.

Minä näen niin päin, että resursseja kohdistetaan niihin asioihin, mitkä nähdään tärkeiksi. Ja lobbaaminen on yksi keino parantaa ymmärrystä asian tärkeydestä.
Kyllä vaan, ”ymmärrystä” siitä, mikä on lobbaajalle tärkeätä. Lobbaus olisi hyväksyttävää, jos se olisi tasapuolista. Mutta kun se ei ole, eikä siitä koskaan tule, ellei rahattomia lobbareita aleta rahoittaa julkisista varoista vastapainoksi varakkaiden yritysten lobbaukselle. Lobbaamista parempi järjestelmä on meillä lakiin kirjoitettu osallisille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa. Oikein hoidettuna se tuottaa hyvää tulosta, olen nähnyt kytännössä. Mutta siihenkin jää se ongelma, että jos viranomainen ei halua selvittää jotain ideaa, mutta rahakkaalla osallisella on varaa selvittää itse ja esittää valmis suunnitelma, jälleen jää rahaton osapuoli mielipiteineen sivuun.

Tilastot valehtelevat rajusti Helsingin kantakaupungin aidosta tiheydestä ja sen käytännön vaikutuksista liikenteeseen. Kantakaupungin tilastoalueella on monenlaista saarta, hautuumaata, rakentamatonta rantapuistoa, keskuspuistometsää, telakkaa ja aikaisemmin rakentamatonta satama-aluetta. Nuo eivät kuitenkaan ole mitenkään liikenteen käytössä.
Eivät tilastot mitenkään valehtele ja puistot ym. rakentamattomat alueet vääristä tilannetta. Sillä rakentamattomalla maalla ei ole asukkaita, jotka tekevät matkoja, eikä liikkeitä tai yrityksiä, joihin matkustetaan. Asia on juuri kuten Otso kirjoitti: Helsingin kantakaupunki on varsin väljää ja kerrosalan ja katualan suhde on sellainen, että liikenne on helppo hoitaa pintaliikenteenä. Mutta ei mahdollisimman tehottomalla tavalla eli autoiluna. Ja sikäli kun olen ymmärtänyt, tämän asian tietää ja tajuaa myös Autoliitto, joka tavoittelee mieluummin autoliikenteen sujuvuuden kuin määrän maksimointia. Nämä kun ovat toistensa vaihtoehdot, jotka siis eivät toteudu samanaikaisesti.

Lisäksi raitiovaunuliikenteen halut ja tarpeet kohdistuvat juuri kaikkein kuormitetuimpiin käytäviin.
:roll: Pitäisikö raitioliikenne sijoittaa mieluummin sinne, missä ei ole ihmisten liikkumistarvetta? Ei kyse ole ”raitiovaunuliikenteen haluista” vain matkustavien ihmisten tarpeiden täyttämisestä. Kun kaupungissa on liikkumiselle kysyntää enemmän kuin autot ja bussit kykenevät hoitamaan, se ei ole ”raitiovaunuliikenteen halu” vaan ihmisten halu, joka hoituu sekä parhaiten että edullisimmin raitiovaunuin. Koska ne ovat suuria ja tarjoavat riittävän kapasiteetin ilman tarpeettoman kallista tunnelirakentamista.

Antero

Antero
 
Eivät tilastot mitenkään valehtele ja puistot ym. rakentamattomat alueet vääristä tilannetta. Sillä rakentamattomalla maalla ei ole asukkaita, jotka tekevät matkoja, eikä liikkeitä tai yrityksiä, joihin matkustetaan. Asia on juuri kuten Otso kirjoitti: Helsingin kantakaupunki on varsin väljää ja kerrosalan ja katualan suhde on sellainen, että liikenne on helppo hoitaa pintaliikenteenä. Mutta ei mahdollisimman tehottomalla tavalla eli autoiluna. Ja sikäli kun olen ymmärtänyt, tämän asian tietää ja tajuaa myös Autoliitto, joka tavoittelee mieluummin autoliikenteen sujuvuuden kuin määrän maksimointia. Nämä kun ovat toistensa vaihtoehdot, jotka siis eivät toteudu samanaikaisesti.

Toki liikenne suuntautuu rakennuksiin, joita niitäkin riittää, Helsingin keskustan liikenne ylittää nimittäin jo nyt paljon ei-eristetyn pintaliikenteen käytännön maksimikapasiteetin. Pitää myös huomioida, että jokaisella rakennuksella tai niiden toiminnoilla, esimerkiksi asumisella ja elinkeinoelämällä on liikennetarvetta, jotka eivät pelkällä joukkoliikenteellä ratkea. Kun vaihtoehtoja pääkaduille ei ole tuo liikenne kiusaa sitten ratikoita.

Helsingin keskeisen kantakaupungin vilkkaus ja rakennustiheys on sitä luokkaa, että raitioliikenne on selvästi vaikeuksissa tuollaisilla alueilla joka puolella Eurooppaa. Tai toki lähinnä vaan niillä kaupunkiseuduilla, joissa noin tiheillä alueilla liikennöidään katuratikoilla, usein Länsi-Euroopassa on näet raideliikenne tunneloitu alueilla, joilla on vastaava vilkkaus ja rakennustiheys. "Helppo hoitaa pintaliikenteenä" vaikuttaa minusta kyllä rajulta yksinkertaistukselta.

En toki kiistä ettei katuratikkaliikenteessä olisi kehittämismahdollisuuksia, Tukholmankatu- Nordenskiöldinkatu - Teollisuuskatu linjan eteläpuolellakin, mutta kyllä tuo ympäristö hyvin haasteellinen on.
 
Toki liikenne suuntautuu rakennuksiin, joita niitäkin riittää, Helsingin keskustan liikenne ylittää nimittäin jo nyt paljon ei-eristetyn pintaliikenteen käytännön maksimikapasiteetin. Pitää myös huomioida, että jokaisella rakennuksella tai niiden toiminnoilla, esimerkiksi asumisella ja elinkeinoelämällä on liikennetarvetta, jotka eivät pelkällä joukkoliikenteellä ratkea. Kun vaihtoehtoja pääkaduille ei ole tuo liikenne kiusaa sitten ratikoita.
Kerrohan, mitä tiedät huolto- ja jakeluliikenteen määrästä suhteessa autoilun määrään! Vinkki: JLF:llä on usein viitattu tilastoihin, joista näkee eri ajoneuvotyyppien määrät Helsingin kaduilla.

Helsingin keskeisen kantakaupungin vilkkaus ja rakennustiheys on sitä luokkaa, että raitioliikenne on selvästi vaikeuksissa tuollaisilla alueilla joka puolella Eurooppaa. Tai toki lähinnä vaan niillä kaupunkiseuduilla, joissa noin tiheillä alueilla liikennöidään katuratikoilla, usein Länsi-Euroopassa on näet raideliikenne tunneloitu alueilla, joilla on vastaava vilkkaus ja rakennustiheys. "Helppo hoitaa pintaliikenteenä" vaikuttaa minusta kyllä rajulta yksinkertaistukselta.
Esitäpä jotain tukea tälle usein aiemminkin kumotulle väittämällesi. Tiedän kyllä, että muutaman viime vuoden aikana pintaraitioteiden määrä Euroopassa on lisääntynyt, joku tunneli on jopa suljettu ja vain pari yksittäistä tunnelihanketta on ollut tekeillä. Eli minun tietojeni mukaan tilanne ei ole muuttunut tunneliratkaisujen eduksi vaan vahingoksi, mutta enhän minäkään kaikkea tiedä. Jotain on voinut jäädä huomaamatta. Joten ole hyvä ja osoita väitteesi todeksi käytännön esimerkein – kuten täällä JLF:llä usein vaaditaan. ;)

Antero

PS: Ehkä varoiksi muistutan, että vaikeneminen on myöntymisen merkki (sanoo sananlasku).
 
Kerrohan, mitä tiedät huolto- ja jakeluliikenteen määrästä suhteessa autoilun määrään! Vinkki: JLF:llä on usein viitattu tilastoihin, joista näkee eri ajoneuvotyyppien määrät Helsingin kaduilla.

Kyse ei ole pelkän huolto- ja jakeluliikenteen määrästä, elävä kaupunki tarvitsee monipuoliset liikkumismahdollisuudet, siihen ei pelkkä joukkoliikenne pysty vastaamaan. Siksi myös autoliikenteen pitää olla järkevässä määrin mahdollista. Eikä autoliikenne ole ainoa huomioitava liikennemuoto, kävely, pyöräily ja bussiliikenne on myös otettava riittävästi huomioon.

Esitäpä jotain tukea tälle usein aiemminkin kumotulle väittämällesi. Tiedän kyllä, että muutaman viime vuoden aikana pintaraitioteiden määrä Euroopassa on lisääntynyt, joku tunneli on jopa suljettu ja vain pari yksittäistä tunnelihanketta on ollut tekeillä. Eli minun tietojeni mukaan tilanne ei ole muuttunut tunneliratkaisujen eduksi vaan vahingoksi, mutta enhän minäkään kaikkea tiedä. Jotain on voinut jäädä huomaamatta. Joten ole hyvä ja osoita väitteesi todeksi käytännön esimerkein – kuten täällä JLF:llä usein vaaditaan. ;)

Pari yksittäistä tunneliratkaisua tekeillä on sanoisinko aika rohkea väite. Kyllä paljon erilaisia tunneliratkaisuja on rakenteilla, kaikkia en tiedä, mutta listataan nyt muutama paikallisliikennehenkinen ratkaisu vaikka pohjoisemmasta Euroopasta, lisää löytyy kyllä tonkimalla.

Helsinki: Länsimetro
Tukholma: Citybanan
Malmö: Citytunneln
Amsterdam: Uusi metrolinja
Dusseldorf: Keskustan alittava raitiovaunutunneli (U-stadtbahn)
Köln: Keskustan alittava raitiovaunutunneli (stadtbahn)
Varsova: Toinen metrolinja
Stuttgart: Hauptbahnhof - Nordbahnhof tunneli keskustan läpi
Karlsruhe: Keskustan alittava raitiovaunutunneli

Toki paljon erilaisia katuraítiovaunuratkaisujakin on vireillä. Vaikka ei tunnelirakentamista toki pelkän tunnelirakentamisen vuoksi kannata tehdä. Helsingin seudulla on vaan ongelmana, että nykyinen raideliikenneverkko on aika puutteellinen ja katutilakin on jatkuvasti pahemmin ruuhkautuva.
 
En puhunut bussiliikenteen toimintaedellytyksistä mitään, joten edelleenkin olin mielestäni aivan oikeassa.

Bussiharrastajalle ei ole mitään väliä sillä, onko se bussi kilpailukykyinen ja laadukas joukkoliikenteen hoitajana, pääasia vaan että se on bussi eikä mikään muu? Mutta ratikka, sen pitää olla täydellinen ja jos ei siitä saa sellaista, niin sitten se pitää jättää tekemättä. Just.

Jos perustan hedelmäkaupan, niin kelpuutan sinne mätiä ja madonsyömiä omenoita, koska tottahan hedelmäkaupassa pitää omenoita, minun herkkuani, olla ja parempia ei mistään saa. Mutta mandariinit — niitä otan myyntiin vain, jos ne ovat priimalaatua. Asiakkaani tahtoisivat ostaa mieluiten mandariineja — vaikka vähän kurttuisiakin, mutta minäpä en heille sellaisia myy. Osa tyytyy tarjolla oleviin mätiin omeniin ja loput viljelevät pihallaan omia päärynöitä.

Luulen, että hedelmäkauppani ei olisi kovin pitkään pystyssä. Ellei se sitten olisi monopoli!
 
Helsinki: Länsimetro
Tukholma: Citybanan
Malmö: Citytunneln
Amsterdam: Uusi metrolinja
Dusseldorf: Keskustan alittava raitiovaunutunneli (U-stadtbahn)
Köln: Keskustan alittava raitiovaunutunneli (stadtbahn)
Varsova: Toinen metrolinja
Stuttgart: Hauptbahnhof - Nordbahnhof tunneli keskustan läpi
Karlsruhe: Keskustan alittava raitiovaunutunneli

Leipzigissa on juuri avattu "Leipzig City Tunnel":

http://en.m.wikipedia.org/wiki/Leipzig_City_Tunnel

http://www.citytunnelleipzig.de/de/startseite.html
 
Viimeksi muokattu:
Bussiharrastajalle ei ole mitään väliä sillä, onko se bussi kilpailukykyinen ja laadukas joukkoliikenteen hoitajana, pääasia vaan että se on bussi eikä mikään muu?
Öö, miten tämä liittyy lainaamaasi tekstiin?

Mutta ratikka, sen pitää olla täydellinen ja jos ei siitä saa sellaista, niin sitten se pitää jättää tekemättä.
Ratikan ei tarvitse olla täydellinen, mutta jos ratikka viedään muun liikenteen ehdoilla tehtyyn liikenneverkkoon, ei ratikka ole kuin rautapyörillä kulkeva bussi, jolloin saadut hyödyt ovat hyvin vaatimattomat verrattuna bussiliikennettä korkeampiin kustannuksiin. Kilpailukykyinen raitioliikenne vaatii ratikkaa varten suunniteltuja ratkaisuja, esim. riittävän suuren kalustokoon mahdollistavan infran.
 
Mutta ratikka, sen pitää olla täydellinen ja jos ei siitä saa sellaista, niin sitten se pitää jättää tekemättä. Just.
Monellehan ratikka on jo täydellinen. Ilmainen ja vessaa puskurista puskuriin. Vaativammat haluaa kyllä eristetyn WC:n jota löytää lähinnä kaukoliikenteen busseista tai junista, eikä ilmaismatkailijoitakaan katsota hyvällä.
 
Kyse ei ole pelkän huolto- ja jakeluliikenteen määrästä, elävä kaupunki tarvitsee monipuoliset liikkumismahdollisuudet, siihen ei pelkkä joukkoliikenne pysty vastaamaan. Siksi myös autoliikenteen pitää olla järkevässä määrin mahdollista. Eikä autoliikenne ole ainoa huomioitava liikennemuoto, kävely, pyöräily ja bussiliikenne on myös otettava riittävästi huomioon.

Kerroppa petteri, kun omien kokemuksieni mukaan Helsingin keskustassakin autoliikenne vetää pahimpia ruuhka-aikoja lukuun ottamatta varsin hyvin, että millä tavalla elävän kaupungin vaatimaa autoliikennettä Helsingissä oikeastaan kurjistetaan? Ja miten sen mahdollisuuksia pitäisi vielä nykyisestään parantaa, jotta kaupunki olisi elävä? Vai onko kyse siitä, että Nordean investointipankkiirin pitäisi saada ajaa Audinsa näppärästi Länsiväylää pitkin suoraa Aleksille, toimiston eteen?

Kyllä tuo jakelu-, muutto-, mökki- ja asiointiliikenne mahtuisi näkemykseni mukaan ihan hyvin nykyistä pienempäänkin tilaan, kun mainitsemani eivät ole yhtä aikariippuvaisia kuin työmatkaliikenne, joka ruuhkauttaa väylät.
 
Öö, miten tämä liittyy lainaamaasi tekstiin?

Yritän löytää jotain motiivia sille, miksi tahdot verrata toisiinsa bussia, jonka toimintaolosuhteilla ei muka ole väliä, ja ratikkaa, jolle kelpuutat vain hyvät olot. Minusta sellaisen vertailun tekeminen ei ole mielekästä semminkin kun todellisuudessa busseille varattua tilaa on Helsingissä paljon enemmän kuin ratikoille varattua tilaa siitäkin huolimatta, että ratikoissa on enemmän matkustajia, ne kattavat liikennöintikulunsa paremmin ja niistä pidetään enemmän. Jos päättelyni meni pieleen, niin kerrotko motiivisi?

Ratikan ei tarvitse olla täydellinen, mutta jos ratikka viedään muun liikenteen ehdoilla tehtyyn liikenneverkkoon, ei ratikka ole kuin rautapyörillä kulkeva bussi, jolloin saadut hyödyt ovat hyvin vaatimattomat verrattuna bussiliikennettä korkeampiin kustannuksiin. Kilpailukykyinen raitioliikenne vaatii ratikkaa varten suunniteltuja ratkaisuja, esim. riittävän suuren kalustokoon mahdollistavan infran.

Okei, tästä olen samaa mieltä.

Mikä on se organisaato, jonka tulisi sinusta olla aloitteellinen siinä, että liikenneverkkoa kehitettäisiin paremmin ratikka huomioivaksi?

Vai pitääkö sitä edes kehittää siihen suuntaan?
 
Kyse ei ole pelkän huolto- ja jakeluliikenteen määrästä, elävä kaupunki tarvitsee monipuoliset liikkumismahdollisuudet, siihen ei pelkkä joukkoliikenne pysty vastaamaan.
Siis et tiedä mitään Helsingin katuverkon muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen määrästä. Vankalla pohjalla onkin ”keskustelu” kanssasi. Ottaen myös huomioon sen, mitä Sane viestissään sanoi keskustan liikenteen sujuvuudesta.

Tiedätkö muuten, miksi autoilu keskutassa on niin sujuvaa? Siksi, että autopuolueelta lupaa kysymättä keskustaan saapuvien autojen määrä rajoitetaan, jotta autoilu on sujuvaa ja autopuolue on tyytyväinen. Eikä siihen ole tarvittu edes lobbausta, vaan asian ovat hoitaneet KSV:n pätevät liikenneinsinöörit.

Pari yksittäistä tunneliratkaisua tekeillä on sanoisinko aika rohkea väite.
Sinä kyllä itse väitit, että kun ratikat eivät enää kaduille mahdu (mikähän niiltä mahtaa tilan yhtäkkiä viedä, kun ovat mahtuneet sinne yli 100 vuotta?), asia ratkaistaan Euroopassa rakentamalla tunneleita.

Missähän kaupungissa rautatietunneli korvaa raitioliikenteen, vai ovatko junat ajaneet keskustojen ahtailla kaduilla, kun raitiotienkorvaustunnelilistaasi täytyy ottaa mukaan myös junatunnelit? En myöskään oikein keksi, millä tavalla Espoon metsien alle porattava metro vaikuttaa kantakaupungin raitioliikenteeseen.

Mutta vaikka lisäisit listaasi Kehäradan, Pisaran, Lontoon Crossrailin, Istanbulin Marmaray-tunnelin ja Vriston linkkaaman Leipzigin junatunnelin, niin kovin tuo on vähäistä verrattuna noin 250:een raitiotiejärjestelmään ja siihen, minkälaisina uudet raitiotiet tehdään.

Jos tuota listaa käy läpi, niin mahtaako jäädä yksi ainoa, joka vähentää raitioliikennettä, joka ei ”mahdu” kadulle. Rautatietunneleillahan ei ole mitään tekemistä raitioliikenteen kanssa ja muissa on kyse joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisestä. Tämä on nyt sitten ihan vain muistinvarainen arvio, ole hyvä ja korjaa jos on aihetta.

Antero
 
Jos tuota listaa käy läpi, niin mahtaako jäädä yksi ainoa, joka vähentää raitioliikennettä, joka ei ”mahdu” kadulle. Rautatietunneleillahan ei ole mitään tekemistä raitioliikenteen kanssa ja muissa on kyse joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisestä. Tämä on nyt sitten ihan vain muistinvarainen arvio, ole hyvä ja korjaa jos on aihetta.

Taidat olla nyt ymmärtänyt aika lailla väärin, ei tunnelointiratkaisujen tarkoitus yleensä ole vähentää joukkoliikenteen tarjontaa vaan mahdollistaa joukkoliikennatarjonnan laajentaminen alueilla, joilla katutila on niin täynnä ja hidas, että raitioliikenne puuroutuu katutasossa pahasti ja estää tarjonnan lisäämistä ja palvelun parantamista sekä katutilan jakamista uudella tavalla.

Tunneliratkaisut mahdollistavat nopeamman ja luotettavamman liikennöinnin. Tunneleissa voidaan myös liikennöidä tiheällä vuorovälillä ilman että liikenne hidastuu. Lisäksi tunneliratkaisuissa voidaan käyttää kalustoa, joka kyllä mahtuu esikaupunkien pintaradoille, mutta joka ei kunnolla mahdu tiheästi rakennetun kaupungin ahtaaseen katutilaan. Riittävä istumapaikkojen tarjonta ja muutenkin väljät tilat ovat yksi tarkeistä joukkoliikenteen menestystekijöistä, varsinkin kun matka-aika ei ole kovin lyhyt ja tuo vaatii junilta ja ratikoilta kokoa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on se organisaato, jonka tulisi sinusta olla aloitteellinen siinä, että liikenneverkkoa kehitettäisiin paremmin ratikka huomioivaksi?

Vai pitääkö sitä edes kehittää siihen suuntaan?

Oleellista ei tosiaan liene kehittää olosuhteita ratikoille ihanteelliseksi mitenkään itseisarvoisesti. Tärkeämpää on saada mahdollisimman kustannustehokas joukkoliikennejärjestelmä.
 
Yritän löytää jotain motiivia sille, miksi tahdot verrata toisiinsa bussia, jonka toimintaolosuhteilla ei muka ole väliä, ja ratikkaa, jolle kelpuutat vain hyvät olot.
Vertasin niitä siksi, että autopuolueelle bussit ja ratikat näyttäytyvät eri tavalla. Asian voi esittää niinkin, että ratikassa ei ole mitään mieltä, jos sitä ei tehdä hyvätasoisena. Bussi taas sopeutuu autoilun ehdoillakin tehtyyn liikenneverkkoon. Bussi ja ratikka ovat siis erilaisten matkustajamäärien välineitä: busseilla kannattaa operoida silloin, kun matkustajia on vähän eikä joukkoliikenne-etuuksia tehdä. Kun matkustajamäärät ovat tarpeeksi korkeat ja liikenne-etuuksia tarvitaan joka tapauksessa, tulee ratikka jossakin vaiheessa kilpailukykyisemmäksi.

Autopuolueen mielikuvissa se vaihtoehto on parempi, joka ei tarvitse liikenne-etuuksia. Sitten jos vaihtoehtoina olisikin bussi liikenne-etuuksin ja ratikka liikenne-etuuksin, ei autopuolueen valinta olisi niin selvä, mutta yleensä asiaa ei esitetä noin.

Mikä on se organisaato, jonka tulisi sinusta olla aloitteellinen siinä, että liikenneverkkoa kehitettäisiin paremmin ratikka huomioivaksi?

Vai pitääkö sitä edes kehittää siihen suuntaan?

Minusta kehittämissuunnasta pitäisi tehdä kokonaisarvio ja tuo Otso Kivekkään mainitsema ratikkaprojekti toivottavasti tekee sen. Jos siinä päästään johtopäätökseen, että ratikka pitäisi huomioida liikenneverkossa paremmin, on se kovaa faktaa, jolla asiaa voidaan perustella autopuolueellekin.

Jos puhutaan ratikan kehittämisestä nimenomaan Helsingin katuverkolla, niin minun käsittääkseni silloin aloiteellisen organisaation pitäisi olla Helsingin katuverkon suunnittelusta vastaava kaupunkisuunnitteluvirasto.
 
Oleellista ei tosiaan liene kehittää olosuhteita ratikoille ihanteelliseksi mitenkään itseisarvoisesti. Tärkeämpää on saada mahdollisimman kustannustehokas joukkoliikennejärjestelmä.

Tietysti kannattaa myös katsoa koko kaupunkisuunnitteluakin. Tällä hetkellä Helsingissä halutaan rakentaa lisää sellaisiin paikkoihin, joihin on käytännössä hankalaa toteuttaa joukkoliikenneratkaisuja (esim. Laajasalo ja uutena Vartiosaari). Ja sitten kun niitä lähdetään toteuttamaan, niitä tehdään mielestäni aika typerästi. Esimerkiksi kumpikaan noista paikoista ei mielestäni ole sellainen, joka kannattaisi toteuttaa raitiovaunuilla. Jälkimmäiseen paikkaan kiskojen veto on minusta täysin älytön ajatus, eikä se Laajasalon siltaratkaisukaan ole mikään järkevä idea. Minusta se on jotakuinkin aivopieru. Karttaa katsoen joukkoliikenteen toteuttaminen muuta kautta olisi paljon edullisempaa ja fiksumpaa.

Ja mitä tulee olemassaolevaan raitiotieinfraan, niin sitä olisi monin paikoin helppo kehittää nopeammaksi, mutta jostain syystä siihen ei ole halua. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Mannerheimintie. Siinä on käytännössä koko pituudeltaan raitiovaunuilla omat kaistansa, mutta siitä huolimatta sitä matkataan kuin täi tervassa. Se on täynnä turhia jalankulkijavaloja, liikennevaloissa seisomista ja jonkun verran poikittaista liikennettä ynnä vasemmalle kääntymisiä. Minusta tuon saisi aika pienellä virityksellä paljon sujuvammaksi. Mutta kun ei niin ei.
 
Takaisin
Ylös