Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

339-DF sanoi:

Eniten huolestuttaa Kuukanko. Joko hän kirjoittaa tarkoituksellisia ja voimakkaita provoja foorumin sääntöjen henkeä uhmaten tai sitten hänen asiantuntemuksessaan on vakavia puutteita. Pelkkä virka-asema ei riitä minulle noita lainausmerkkejä poistamaan, pitää olla jotain näyttöäkin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos tällä foorumilla yrittää pistää viime päivien provoilijoita edes jonkinlaiseen absoluuttiseen järjestykseen, kuukanko vaikuttaa puhtoiselta rippikoulupojalta 339-DF:ään verrattuna. (Muut arvostelkoot sitten minua.)

Nyt minusta pikemminkin jo vaikuttaa, että muutamat henkilöt ovat vaan jääneet viime päivinä pahasti jyrän alle. Kun argumentit eivät riitä, viimeisenä keinona voi vetää sitten mustamaalauskortit, joilla voi yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on, edes uskollisimpien kannattajien piirissä.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:39 ----------

Albert sanoi:

Eikös tässä ole tullut jo täysin selville, että kuukanko/petteri on täysin eri mieltä kuin Antero Alku.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos yrität tässä viitata rivien välissä sellaiseen mahdollisuuteen, että minä ja kuukanko olisimme kirjoittajina sama henkilö, olet erehtynyt pahasti.

Compact sanoi:

Onhan tämä tarinaniskentä järkevämpää täällä kuin offtopicissa, missä on kaikenlaista sekulia, esim. "katsomiasi elokuvia" jne., johon ei viitsi yleensä edes aikaansa haaskata.

Tässä on mielenkiintoista seurata kun asiantuntija ja "asiantuntijat" ottavat miehestä mittaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

vristo sanoi:

Kyllä menee alhaiseksi tämä pullistelu.

Kuka on asiantuntija ja kuka "asiantuntija"?

Klikkaa laajentaaksesi...

Kylläpäs vristolla oli liipasin herkässä minua kohtaan!

Tämän kirjoitusketjun aloitti 339-DF, jo 25.8.2013.

Ennen tänäistä omaa kommenttiani on tähän ketjuun saatu keskustelua runsaasti seuraavasti, 19 jäsentä:

339-DF: 14 kirjoitusta, Albert: 6, kuukanko: 6, petteri: 5, Elmo Allen: 5, Antero Alku: 4, hylje: 2, ketorin: 2, Nakkiputka: 2, Vesa Nurminen: 2 ja yhden kerran seuraavat tapaukset: Admiral Observer, ess, killerpop, Knightrider, late-, Minä vain, Otso Kivekäs, Salomaa ja Sami Koskinen.

Tänään uskalsin tarttua kirjoituskoneeseen, onhan mielenkiintoisessa internettikirjoittelussa jo neljä kuukautta aika pitkä aika olla vaiti. Syynä oli kommentoida Albertille vastaus, jossa hän suositteli kuukankon/petterin ja Antero Alkun siirtymään tässä asemasotavaiheessa ja otsikon aiheesta "raitioliikenteen laajuus 2019" pois offtopicin puolelle. Minä vastasin tuohon, että tätä keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata tässä ja nyt, kun asiantuntija ja "asiantuntijat" kirjoittelevat toisilleen, paljastaen itseistään tosiasialliset tietotaitonsa ja käsiteltävän asiain painotusarvot, ja samalla havaitsemani vajavaisuudet.

Ja sitten tuon pikkuviestin jälkeen tulee välittömästi syyte puskista, kuin sensorin laatimana, että tässä minä jotain alhaisesti pullistelen! Ei ole minulla tuollaiseen pullisteluun valtuuksia, vaikka olenkin kyllä nähnyt ja kokenut näitä henkilöitä pitempään helsinkiläistä ja valtakunnallista liikennepolitiikkaa ja -suunnittelua harrastukseni ja työni puolesta vuosikymmeniä.

Asiantuntijaksi ilman lainausmerkkejä uskallan kokemuksesta nimetä vain Antero Alkun. Muitten keskustelijoiden asiantuntevuus tämän ketjun aiheesta on mielestäni asteen verran kevyemmällä pohjalla; se osuu kohdalleen toisinaan ajoittain, mutta on usein täysin vastoin sitä minkä soisin tapahtuvaksi pitkäaikaisen tietämykseni perusteella ja olisi pääkaupungille hyväksi.

Antero Alku sanoi:

Nimenomaan päätöksenteossa on jo myönnetty, ettei autoilu voi olla ykkössijalla. Se näkyy kaupungin strategioissa ja ohjelmissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näkyy strategioissa ja ohjelmissa, mutta varsin heikosti varsinaisissa toteutukseen johtavissa päätöksissä. Strategia itsessään ei ole sitova ja jotkut osapuolet voivat sitoutua siihen näennäisesti niin, että he pitävät huolen, että siitä toteutetaan vain heidän agendallaan olevat asiat. Aikaisemminkin tällä foorumilla on puhuttu siitä, kuinka joukkoliikennettä kannatetaan vain juhlapuheissa (tosin kun vertaa Helsinkiä esim. Suomen keskisuuriin kaupunkeihin, näkee kuitenkin, että joukkoliikenteen asema voisi olla paljon huonompikin). Autopuolueen ja joukkoliikennepuolueen välinen kädenvääntö näkyy jatkuvasti, mm. Kruunuvuoren sillan kohdalla, ja usein lopullisten toteutusten kohdalla autopuolue on voittaja. Ei tosin aina ja jatkossa toivottavasti yhä harvemmin.

Antero Alku sanoi:

Tässä keskustelussa on sekä sinulla että Petterillä sellainen henki, että pitäisi edelleen tehdä asioita, joista on jo kokemusta ja on nähty, että ne eivät tuota ainakaan sitä, mitä päätöksentekijät ovat päättäneet haluta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olet tulkinnut väärin ainakin minun henkeäni. Minun henkeni on, että raitioliikenteen kehittämistäkin lobatessa on ymmärrettävä ajatusten moniarvoisuus ja se, että kaikki eivät ajattele samalla tavalla.

Antero Alku sanoi:

Kirjoitin siitä, että hallinto ei ole kaupankäyntiä, jossa jaetaan etuja toinen toisilleen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärsin sitten väärin. Minä en näe yhteyttä raitioliikenteen kehittämisen ja etujen jakamisen välillä, joten en kirjoita siitä sen enempää.

Antero Alku sanoi:

Kumpikin määrittely sopii hyvin siihen, millä Helsingissä perustellaan metroa ja vastustetaan raitioliikennettä. Tai puolustetaan autoilua.

Klikkaa laajentaaksesi...

Fundamentalisteja löytyy melkein joka asian puolesta. Siitä palataankin taas aiempaan teemaan: autoilufundamentalisteja on Suomessa niin paljon, että autopuolueella on hyvin suuri vaikutusvalta. Siksi autoilun asemaa heikentävien ehdotusten pitää saada autopuolueen hyväksyntä, koska muuten autopuolue estää ne. Esim. tämän päivän Aamulehdessä kansanedustaja, joka on toiminut mm. eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajana, kertoo kuinka autoliikenteen maksutaakkaa ei voida enää lisätä, koska se heikentäisi työssäkäyntimahdollisuuksia ja sitä kautta työmarkkinoiden toimivuutta.

339-DF sanoi:

Ole nyt Kuukanko sen verran mies, että myönnät, että tuo yllä oleva tekstisi on täyttä roskaa. Niillä volyymeillä, joilla HSL haluaa tuoda aivan ydinkeskustaan tolkuttoman määrän bussiliikennettä (erotuksena suurin piirtein kaikista länsimaailman raitiovaunuin ja metroin varustetuista miljoonakaupunkiseuduista) busseilla ei olisi ilman bussikaistoja senkään vertaa toimintaedellytyksiä kuin nyt.

Klikkaa laajentaaksesi...

En puhunut bussiliikenteen toimintaedellytyksistä mitään, joten edelleenkin olin mielestäni aivan oikeassa.

Ero on autoilijoille tärkeä asenteellisesti: bussien kanssa autoilijoiden ei tarvitse alkutilanteessa luopua mistään. Jos vaikka uudelle asuinalueelle tulee bussilinja, kulkee se katuja, jotka tehtäisiin joka tapauksessa.

Vasta sitten kun aletaan tehdä bussikaistoja tai muita bussietuuksia, autoilijat tuntevatkin, että nyt heidän pitää luopua jostakin (vaikka esim. uusi bussikatu ei olisi pois yksityisautoilulta, silti moni tuntee että vain joukkoliikenteelle varattu katu on pois autoilulta). Kaikissa kaupungeissa ei edes päästä joukkoliikenne-etuuksien tekemiseen. Sitten kun joukkoliikenne alkaa saada painoarvoa, voidaan bussietuuksia toteuttaa yksittäisinä kohde kerrallaan. Silloin ei tule "suurta taistelua", johon autopuolue panostaisi kaikin voimin. Tosin monesta pienemmästäkin kohteesta on nähty isot väännöt.

Raitioliikenteen kanssa tilanne on toinen: raitioliikenteen mielekäs toimintaympäristö jää hyvin kapeaksi, jos raitioliikenne ei saa vahvoja liikenne-etuuksia lähes koko verkollaan. Siksi joko uusi raitiolinja tai vanhan raitiotien modernisointi nykyaikaisille liikennöintikäytännöille on suuren kokoluokan päätös, jossa autoilijat varmasti kokevat asemansa uhatuksi.

kuukanko sanoi:

Näkyy strategioissa ja ohjelmissa, mutta varsin heikosti varsinaisissa toteutukseen johtavissa päätöksissä. Strategia itsessään ei ole sitova ja jotkut osapuolet voivat sitoutua siihen näennäisesti niin, että he pitävät huolen, että siitä toteutetaan vain heidän agendallaan olevat asiat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi sovittu ja päätetty strategia ei ole sitova ja voidaan toteuttaa strategian vastaisia asioita? En ymmärrä, miten voi olla niin, että ei panna täytäntöön sitä, mikä on päätetty pantavaksi täytäntöön. Strategia on aivan samalla tavalla tehty päätös tahdosta tehdä jotain kuin yksityiskohtaisemmat strategian toteuttamiseen liittyvät päätökset. Strategia on vain suurpiirteistä tahdonilmaisua, täytäntöönpanevat päätökset yksityiskohtaisempia.

kuukanko sanoi:

Olet tulkinnut väärin ainakin minun henkeäni. Minun henkeni on, että raitioliikenteen kehittämistäkin lobatessa on ymmärrettävä ajatusten moniarvoisuus ja se, että kaikki eivät ajattele samalla tavalla.

Klikkaa laajentaaksesi...

En edelleenkään ymmärrä ajatustasi siitä, että asioiden hoitaminen ja päätösten täytäntöönpano edellyttävät lobbaamista. Virkamiesten virkavelvollisuus on hankkia luotettavaa tietoa, ei olla sen varassa, mitä joku heille sattuu omaksi edukseen kertomaan.

Toiseksi minusta tuntuu siltä, ettei raitioliikenteen kanssa ole kyse lobbaamisen tarpeesta tai puutteesta. Yleiskaavan valmistelussa tällä hetkellä raitioliikenne on merkittävässä osassa. Muutenkin tuntuu siltä, että ei ole puutetta tiedosta. Mutta jos jossain ei vaan viitsitä tehdä mitään, ei siihen auta lobbaaminen. Se, että pyöräily edistyy kuten aiemmin mainitset, johtuu siitä, että sen kanssa tehdään ahkerasti töitä.

kuukanko sanoi:

Fundamentalisteja löytyy melkein joka asian puolesta. Siitä palataankin taas aiempaan teemaan: autoilufundamentalisteja on Suomessa niin paljon, että autopuolueella on hyvin suuri vaikutusvalta. Siksi autoilun asemaa heikentävien ehdotusten pitää saada autopuolueen hyväksyntä, koska muuten autopuolue estää ne. Esim. tämän päivän Aamulehdessä kansanedustaja, joka on toiminut mm. eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtajana, kertoo kuinka autoliikenteen maksutaakkaa ei voida enää lisätä, koska se heikentäisi työssäkäyntimahdollisuuksia ja sitä kautta työmarkkinoiden toimivuutta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jospa tässäkin tapauksessa ne virkamiehet, joihin edustaja luottaa, eivät antautuisi lobbareiden vietäväksi, vaan selvittäisivät asian ensin itselleen kuten virkatehtävään kuuluu, ja valistaisivat sitten edustajaa.

Eihän kansanedustajan eikä edes liikennevaliokunnan puheenjohtajan tarvitse olla eikä usein voikaan olla asiantuntija. Eri alojen valiokuntia ja muita ryhmiä on niin paljon, että edustajat päätyvät väkisin päättämään eri alojen asioista. Asiantuntemusta varten ovat virkamiehet, se on demokratian idea. Sama periaate pätee myös kunnissa valtuustojen ja lautakuntien sekä muiden luottamuselinten kanssa.

Antero

Antero Alku sanoi:

Miksi sovittu ja päätetty strategia ei ole sitova ja voidaan toteuttaa strategian vastaisia asioita?

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on niin tärkeä kysymys, että suhtautuminen siihen erottaa jopa eri strategiakoulukuntia. Strategiatutkimuksessa havaittu tosiasia kuitenkin on, että organisaatiosta riippuen toteutuva strategia poikkeaa enemmän tai vähemmän suunnitellusta strategiasta. Taitavat pelurit osaavat käyttää sitä hyväkseen piilojohtamalla toteutuvaa strategiaa.

Antero Alku sanoi:

En edelleenkään ymmärrä ajatustasi siitä, että asioiden hoitaminen ja päätösten täytäntöönpano edellyttävät lobbaamista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eivät edellytäkään, mutta varmasti siitä on hyötyä, koska sitä tehdään niin paljon. Kuten itsekin sanoit, poliitikot eivät voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita, joten lobbaaminen on tärkeä tapa välittää tietoa heille.

Antero Alku sanoi:

Mutta jos jossain ei vaan viitsitä tehdä mitään, ei siihen auta lobbaaminen. Se, että pyöräily edistyy kuten aiemmin mainitset, johtuu siitä, että sen kanssa tehdään ahkerasti töitä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Minä näen niin päin, että resursseja kohdistetaan niihin asioihin, mitkä nähdään tärkeiksi. Ja lobbaaminen on yksi keino parantaa ymmärrystä asian tärkeydestä.

Antero Alku sanoi:

Asiantuntemusta varten ovat virkamiehet, se on demokratian idea.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ja päätöksentekoa varten luottamushenkilöt. Viimeksi tänä vuonna Helsingissä on nähty, että jos virkamiehet esittävät kaupunkitilan siirtoa autoilulta ratikoille, luottamuselimissä virkamiesten esitys kaatuu.

kuukanko sanoi:

Ero on autoilijoille tärkeä asenteellisesti: bussien kanssa autoilijoiden ei tarvitse alkutilanteessa luopua mistään. Jos vaikka uudelle asuinalueelle tulee bussilinja, kulkee se katuja, jotka tehtäisiin joka tapauksessa.

Vasta sitten kun aletaan tehdä bussikaistoja tai muita bussietuuksia, autoilijat tuntevatkin, että nyt heidän pitää luopua jostakin (vaikka esim. uusi bussikatu ei olisi pois yksityisautoilulta, silti moni tuntee että vain joukkoliikenteelle varattu katu on pois autoilulta). Kaikissa kaupungeissa ei edes päästä joukkoliikenne-etuuksien tekemiseen. Sitten kun joukkoliikenne alkaa saada painoarvoa, voidaan bussietuuksia toteuttaa yksittäisinä kohde kerrallaan. Silloin ei tule "suurta taistelua", johon autopuolue panostaisi kaikin voimin. Tosin monesta pienemmästäkin kohteesta on nähty isot väännöt.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on minusta hyvin kuvaavaa tämän(kin) keskustelun asenteellisuudelle. Miksi tuollainen nurkkakuntaisuus ylipäätään pitäisi ottaa huomioon? Sekö ei ole fundamentalismia? Mutta on fundamentalismia vaatia osa tilasta ratikalle? Olisi pelottavaa, jos näitä ajatuksia viljelevä olisi töissä jossakin päättävässä elimessä.

kuukanko sanoi:

Ja päätöksentekoa varten luottamushenkilöt. Viimeksi tänä vuonna Helsingissä on nähty, että jos virkamiehet esittävät kaupunkitilan siirtoa autoilulta ratikoille, luottamuselimissä virkamiesten esitys kaatuu.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä kohteita tarkoitat?

Runeberginkatu ja Helsinginkatuhan vietiin täsmälleen samanlaisina uudelleen lautakuntaan, joka sitten hyväksyi ne. Muistaakseni kokonaan ilman äänestyksiä. Oliskohan siellä ollut jotain tekstimuutoksia, että "selvitettiin" jotain, jotta lautakunnan jäsenet säilyttävät kasvonsa. Fillariposse kun ei heti anna periksi niin se saa mitä tahtoo. Tällä kertaa myös ratikka hyötyi.

Matkalainen sanoi:

Tämä on minusta hyvin kuvaavaa tämän(kin) keskustelun asenteellisuudelle. Miksi tuollainen nurkkakuntaisuus ylipäätään pitäisi ottaa huomioon? Sekö ei ole fundamentalismia? Mutta on fundamentalismia vaatia osa tilasta ratikalle? Olisi pelottavaa, jos näitä ajatuksia viljelevä olisi töissä jossakin päättävässä elimessä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Yhteiskunnassa eri ihmisillä on erilaisia arvoja. Joku ei pidä autoilua minkään arvoisena ja toinen sitten karsastaa pintajoukkoliikennettä.

Poliittiset voimasuhteet ovat tällä hetkellä sellaiset, ettei pintaraitioliikenteen ehdottomalla priorisoinnilla ole kovin laajaa kannatusta, ei toki myöskään ehdottomalla automyönteisyydellä. Suurin osa poliitikoista ja äänestäjistäkin on jossain noiden ääripäiden välissä. Siksi politiikassa tehdään kompromisseja.

Fundamentalismia on minusta varsin ehdoton vaatimus, jossa omat arvot nähdään niin paljon arvokkaampina kuin vastakkaiset arvot, etteivät kompromissit vaan kelpaa.

339-DF sanoi:

Mitä kohteita tarkoitat?

Klikkaa laajentaaksesi...

Noita Runerginkatua ja Helsinginkatua sekä lisäksi Mechelininkatua. Hienoa, että nuo Runeberginkatu ja Helsinginkatu menivätkin myöhemmin läpi! Itse en ollut huomannut, että ne menivät läpi samanlaisina kuin alkuperäiset ehdotukset.

kuukanko sanoi:

Noita Runerginkatua ja Helsinginkatua sekä lisäksi Mechelininkatua. Hienoa, että nuo Runeberginkatu ja Helsinginkatu menivätkin myöhemmin läpi! Itse en ollut huomannut, että ne menivät läpi samanlaisina kuin alkuperäiset ehdotukset.

Klikkaa laajentaaksesi...

Myös Meklu meni läpi pienen väännön jälkeen. Vääntö kuitenkin liittyi fillareihin, ei ratikkaan.

Kyllä minusta suurin ongelma on se, että arat virkamiehet eivät uskalla, halua tai osaa valmistella. Emmehän me tosiasiallisesti tiedä, mitä poliitikot hyväksyvät, jos ei sitä koskaan testata, arvataan vaan.

339-DF sanoi:

Emmehän me tosiasiallisesti tiedä, mitä poliitikot hyväksyvät, jos ei sitä koskaan testata, arvataan vaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näissä tapauksissa testattiin, mutta näköjään huolellisemmalla taustatyöllä asiat menivät sitten läpi.

petteri sanoi:

Jos tällä foorumilla yrittää pistää viime päivien provoilijoita edes jonkinlaiseen absoluuttiseen järjestykseen, kuukanko vaikuttaa puhtoiselta rippikoulupojalta 339-DF:ään verrattuna. (Muut arvostelkoot sitten minua.)

Klikkaa laajentaaksesi...

Provoilijoitako ovat ne, jotka ovat eri mieltä kuin joukkue kuukanko/petteri?

petteri sanoi:

Jos yrität tässä viitata rivien välissä sellaiseen mahdollisuuteen, että minä ja kuukanko olisimme kirjoittajina sama henkilö, olet erehtynyt pahasti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en yritä, enkä viittaile mitään. Rivieni välit ovat aina tyhjiä! Tässä keskustelussa nyt vain on kaksi pääjoukkuetta, jonka jäsenet mainitsin.

petteri sanoi:

4) Helsingin kantakaupunki on osin erittäin tiheästi rakennettu ja maantieteellisistä syistä sen läpi joudutaan liikennöimään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Listasi Helsingin erityispiirteistä oli pääosin aika hyvä (mitä nyt 1. ja 2. olivat vähän ristiriidassa keskenään), mutta tämä neljäs kohta ei kyllä pidä paikkaansa. Eurooppalaisella mittapuulla Helsingin kantakaupunki ei ole mitenkään erityisen tiheästi rakennettu, vaan pikemminkin aika väljästi. Kadut ovat myös venäläiseen tyyliin leveitä, eikä todella kapeakatuista vanhaakaupunkia ole ollenkaan. Rakennetun ympäristön antamat edellytykset (kaikelle) pintaliikenteelle keskustassa ovat aika hyvät. Esimerkiksi katuja joille ratikan vetäminen olisi aidosti mahdotonta on Helsingissä vähän.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:02 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:53 ----------

kuukanko sanoi:

Näkyy strategioissa ja ohjelmissa, mutta varsin heikosti varsinaisissa toteutukseen johtavissa päätöksissä. Strategia itsessään ei ole sitova ja jotkut osapuolet voivat sitoutua siihen näennäisesti niin, että he pitävät huolen, että siitä toteutetaan vain heidän agendallaan olevat asiat.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on hyvä huomio, mutta itse olen ollut näkevinäni tilanteessa muutoksia. Valtuustostrtaegia (Helsingin strategiaohjelma) 2009-2012 oli löysää visiopuhetta, eikä se kai kauheasti ohjannut mitään toimintaa. Tämän valtuustokauden osalta kaikilla isoilla ryhmillä oli halu tehdä sitovampi strategia, ja myös seurata sen toteutumista. Suurin into oli Kokoomuksella saada budjettikatto ja investointikatto sitoviksi, mikä toistaiseksi onkin onnistunut. Muut ryhmät sitten suostuivat tähän, ja vastaavasti kyttäävät omien suosikkikirjaustensa toteutumista. Strategian toteuttamiseksi listattiin myös satakunta toimenpidettä, ja kaupunginhallitukselle raportoidaan edistymistä säännöllisesti.

Joukkoliikenteen (ja pyöräilyn sekä kävelyn) kirjaukset saivat syksyn investointineuvotteluissa aika vahvan painoarvon, kun liikenneinvestointien kokonaismäärän laskiessa kummankin osuutta nostettiin merkittävästi. Ja kun neuvottelutulos ei päätynyt budjettiesitykseen tarkoitetulla tavalla, se muutettiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti. Tämä osoittaa minusta, että eri liikennemuotojen tarpeiden välinen kompromissi on muotoutumassa erilaiseksi kuin takavuosina. Tosin toki budjettipäätöksistäkin on vielä pitkä matka siihen, kun katuun valetaan betonia.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:53 ----------

kuukanko sanoi:

Noita Runerginkatua ja Helsinginkatua sekä lisäksi Mechelininkatua. Hienoa, että nuo Runeberginkatu ja Helsinginkatu menivätkin myöhemmin läpi! Itse en ollut huomannut, että ne menivät läpi samanlaisina kuin alkuperäiset ehdotukset.

Klikkaa laajentaaksesi...

Helsinginkadun, Runeberginkadun ja Mechelininkadun liikennesuunnitelmat tosiaan hyväksyttiin kaikki. Toki katusuunnitelmavaihe on vielä edessä. Mechelininkadulla selvitettiin lastauspaikkojen tarvetta ja yhdistämistä pyöräkaistoihin. Helsinginkadulla pyöräjärjestelyihin taisi tulla pieniä parannuksia, Runeberginkadulla ei vissiin muuttunut mikään. Asukaspysäköintipaikkojen määristä ja korvaamisesta tehtiin selvitystä.

Otso Kivekäs sanoi:

Listasi Helsingin erityispiirteistä oli pääosin aika hyvä (mitä nyt 1. ja 2. olivat vähän ristiriidassa keskenään), mutta tämä neljäs kohta ei kyllä pidä paikkaansa. Eurooppalaisella mittapuulla Helsingin kantakaupunki ei ole mitenkään erityisen tiheästi rakennettu, vaan pikemminkin aika väljästi. Kadut ovat myös venäläiseen tyyliin leveitä, eikä todella kapeakatuista vanhaakaupunkia ole ollenkaan. Rakennetun ympäristön antamat edellytykset (kaikelle) pintaliikenteelle keskustassa ovat aika hyvät. Esimerkiksi katuja joille ratikan vetäminen olisi aidosti mahdotonta on Helsingissä vähän.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen aika lailla eri mieltä. Helsingin kantakaupungin väljyys on tilastoharha varsinkin liikenteellisesti.

Sen verran olen maailmalla kulkenut, myös isoissa kaupungeissa ja Helsingin keskeisen kantakaupungin (Tukholmankatu- Nordenskiöldinkatu - Teollisuuskatu linjan eteläpuoli) rakennetun ympäristön käytännön aluetiheys on aivan Euroopan huipputasolla, vastaavan tiheyden ympäristöä kyllä löytyy, mutta tiheämpää saa metsästää. Tuo on yhdistelmä varsin kapeaa katuverkkoa, umpikorttelirakennetta ja kuitenkin aikamoista kerroskorkeutta sekä maantieteellisiä esteitä.

Tilastot valehtelevat rajusti Helsingin kantakaupungin aidosta tiheydestä ja sen käytännön vaikutuksista liikenteeseen. Kantakaupungin tilastoalueella on monenlaista saarta, hautuumaata, rakentamatonta rantapuistoa, keskuspuistometsää, telakkaa ja aikaisemmin rakentamatonta satama-aluetta. Nuo eivät kuitenkaan ole mitenkään liikenteen käytössä.

Lisäksi raitiovaunuliikenteen halut ja tarpeet kohdistuvat juuri kaikkein kuormitetuimpiin käytäviin.