Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Jusa sanoi:

Keskuskatu (Stockan herkun katto) on juuri remontoitu kauniiksi kävelykaduksi ja ei siihen mitään kiskoja tuoda.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mikonkadulla on kiskot nyt juuri siksi, että ne eivät ole Keskuskadulla. Eli asia oli jo esillä aikaisemmin ja silloin päätettiin valita kahdesta Mikonkatu. Liikennesuunnittelu oli kyllä toista mieltä, mutta...

Antero

teme sanoi:

Paras ratkaisu olisi tietenkin kävelykeskusta. Aloittaa voisi vaikka sulkemalla Mannerheimintien välillä Aleksi - Postikatu, yliajo Simon/Kaivokadun risteyksessä. Ei ne autoilijat siihen kuole jos vaikkapa Erottajalta pitää ajaa pohjoiseen esimerkiksi Fredan tai Fabianinkadun kautta. Sen sijaan kaupunkilaiset luultavasti osaisivat arvostaa Mannerheimintietä joka on ihan kunnollinen puistobulevardi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä kannanottoa arvostan. Meistä jokainen tietää, että esim. keskieurooppalaisissa sivistyneissä kaupungeissa on kävelykeskusta. Helsinkiin sitä ei saada kun oikeus ajaa omalla autolla on pyhä. Kävelykadun pätkä siellä täällä ei ole kävelykeskusta. Kovin vähän muutenkaan JLF:lla puhutaan henkilöautojen vähentämisestä keskustassa. Yksityisautojen määrää voidaan vähentää tietulleilla. Kun keskustaan tulevien autojen määrää pitäisi rajoittaa, niin sen sijaan niitä houkutellaan uusilla pysäköintiluolilla sekä pysäköintimaksun laiminlyömisen olemattomalla sakkoriskillä.

Mitä vähemmän yksityisautoja keskustassa, sen helpompaa luonnollisesti on raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen.

Martti

---------- Viesti lisätty kello 20:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:20 ----------

Täsmennän vielä että vakavissaan on puhuttu Pohjois-Esplanadin tai Kaivokadun muuttamisesta jalankulkualueeksi. Kävelykeskusta ja keskustatunneli kytkettiin ikävällä ja valheellisella tavalla toisiinsa siten että jos ei tule toista niin ei tule sitten toistakaan. Väite että "keskustatunneli mahdollista kävelykeskustan" ei tietenkään ole järjellinen vaan poliittinen. Nyt kun SDP veti tukensa pois keskustatunnelista, niin ei ole vaikea arvata, että mitä ihmeellisimpiä syitä rupeaa taas löytymään sille että kävelykeskustan rakentaminen ei ole mahdollinen.

Martti

Martti, kiitos. Keskustatunneli ja kävelykeskusta on kytketty toisiinsa siksi että lähtökohta on että autoliikenteen pitää sujua vähintään nykyisillä määrillä vähintään yhtä hjyvin vaikka katuja suljetaan. Lähtökohta on väärä, pitäisi lähteä siitä kuinka turvataan asiointiliikenne ja sisäänajo halleihin.

Mitä jos mietittäisiin asia niin päin että keskusta on ulkosyötteinen lähiö? Eli alueen sisälle pitää päästä, mutta ei tietenkään haluta läpiajoa. Oletetaan että se ulkokehä on Pohjoisranta - Etelä-Espa - Uudenmaankatu - Freda - Runeberginkatu - Pohjoinen Rautatienkatu. Sitten vetää siitä kehästä pistokadut umpikujaan päättyen eri puolille keskustaa. Katupintaa jää runsaasti kävelyalueille, kiskoille, jne. Enkä tiedä olisiko tämän välityskyky edes huonompi kuin nykyisen sekasotkun, kannattaa joskus ihan oikeasti laskea kuinka vähän autoja loppujen lopuksi kulkee Mannerheimintietä vaikka Lasipalatsin pysäkin kohdalla. Ei ne risteykset yksinkertaisesti vedä edes kaistallista autoja.

Ei kait se ole hirveän vainoharhaista kuvitella, että jos Vihreät painottavat kävelykeskustan rakentamista ja Kokoomus keskustatunnelia, niin sovittaisiin siitä että tuetaan ristiin. Kyllähän keskustelu monessa käymässäni tilaisuudessa oli sen henkistä että "tunneli mahdollista kävelykeskustan". Moni kunnallispolitiikko on jo vetäytynyt kytkennästä todeten että kävelykeskusta voidaan toteuttaa ilman tunneliakin. Nyt saattaa olla (SDP:n vastustaessa tunnelia)suuria vaikeuksia saada kauan puhuttua hanketta Pohjois-Esplanadia tai Kaivokatua kävelyalueeksi. Olen tutustunut moniin kaupungin asiakirjoihin ja myös niissä tämä ensiksimainittu kytkentä mainitaan selvästi.

Automiehet ja Kokoomus ovat katkeria SDP:n vetäytymiselle ja tästä saattaa seurata hyvinkin pitkä jarruttaminen Keskuskadun jälkeisille uusien kävelyalueiden rakentamisille.

Löysin googlaamalla keskuskadun raitiotiestä allaolevan kommentin,

http://haltia.blogspot.com/2007/12/...howComment=1197563329427#c1483632210571581341

kommentti Haltian blogista sanoi:

Keskuskadun esti aikanaan itse Korpinen, joten voihan olla, että tuo onnistuisi nyt kun Korpista ei enää ole. Siellä katu on niin leveä, ettei tarvitsisi kikkailla yksiraiteisuuksien kanssa ja kääntymiseenkin olisi tilaa kaikissa suunnissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkäpä nyt kun valtuusto on saanut jo tulikasteen Korpisen hotellisuunnitelmien kaatamisesta, voisi keskuskadun suunnitelmia miettiä uudestaan. Toivottavasti ei tarvitse odottaa että liikenne menee riittävän hitaaksi ennenkuin muutoksia tapahtuu...

Salomaa sanoi:

Automiehet ja Kokoomus ovat katkeria SDP:n vetäytymiselle ja tästä saattaa seurata hyvinkin pitkä jarruttaminen Keskuskadun jälkeisille uusien kävelyalueiden rakentamisille.

Klikkaa laajentaaksesi...

Menee off-topicin puolelle, mutta tosihan on, että ei keskustan ratikkaliikenteen takkuilu johdu jalankulkijoista vaan autoista.

Mutta sitä jaksan ihmetellä, miten meillä kauppiaat eivät ymmärrä kaupunkikeskustan arvoa kauppapaikkana. Kauppiaat selittävät, että sijainti on tärkeä. Mutta ei se ole heille tärkeä kuin kehäteiden risteyksissä, minkä sai lukea päivän HS:n mielipidesivulta. Eurooppa on täynnä menestyviä ja autoilun rappiosta elvytettyjä keskustoja. Mutta Suomen erikoisolosuhteissa sellainen ei ole mahdollista. Vaan rakennetaan kymmenien miljoonien parkkiluolia ja valitetaan niidenkin jälkeen, miten ei ole tarpeeksi autoja asiakkaina.

Voisi nimittäin kuvitella, että keskustan kauppiaat olisivat kiinnostuneita omasta menestymisestään ja kävisivät vaikka opintomatkalla jututtamassa eurooppalaisten kävelykeskustojen kauppiaita. Ja sen jälkeen meillä olisi Kokoomus vaatimassa autoja pois, jotta lompakkoja omistavilla ihmisillä olisi tilaa, viihtyisyyttä ja iloa asioida keskustassa.

Helsingin keskustakin on niin vanha, että se on suunniteltu jalankulkijoille ja ratikoille. Niin kauan se ei toimi, kun sinne yritetään ahtaa autoja, joita sinne ei koskaan mahdu niin paljon kuin jumbojen ja omenoiden pysäköintilaitoksiin. Joissa ei viitsitä asioida useammin kuin kerran viikossa.

Antero

Antero Alku sanoi:

Menee off-topicin puolelle, mutta tosihan on, että ei keskustan ratikkaliikenteen takkuilu johdu jalankulkijoista vaan autoista.

Mutta sitä jaksan ihmetellä, miten meillä kauppiaat eivät ymmärrä kaupunkikeskustan arvoa kauppapaikkana. Kauppiaat selittävät, että sijainti on tärkeä. Mutta ei se ole heille tärkeä kuin kehäteiden risteyksissä, minkä sai lukea päivän HS:n mielipidesivulta. Eurooppa on täynnä menestyviä ja autoilun rappiosta elvytettyjä keskustoja. Mutta Suomen erikoisolosuhteissa sellainen ei ole mahdollista. Vaan rakennetaan kymmenien miljoonien parkkiluolia ja valitetaan niidenkin jälkeen, miten ei ole tarpeeksi autoja asiakkaina.

Voisi nimittäin kuvitella, että keskustan kauppiaat olisivat kiinnostuneita omasta menestymisestään ja kävisivät vaikka opintomatkalla jututtamassa eurooppalaisten kävelykeskustojen kauppiaita. Ja sen jälkeen meillä olisi Kokoomus vaatimassa autoja pois, jotta lompakkoja omistavilla ihmisillä olisi tilaa, viihtyisyyttä ja iloa asioida keskustassa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä törmäävät nyt eri elämäntyylit ja näkemykset miten pk-seutua pitää kehittää. Keskon pääjohtaja joka mielipidekirjoituksen kirjoitti on närkästynyt siitä että Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on vastustanut hypermarket-kauppakeskuksen rakentamista Espoon Lommilaan, turunväylän ja kehäkolmosen risteykseen, jossa se olisi ennemmin tai myöhemmin tappanut Espoon keskuksen nykyiset kaupat. Kesko haluaa ensisijaisesti satsata lapsiperheisiin jotka ajavat kaikki matkansa muka ympäristöystävällisillä autoilla. Autottomat tai mahdollisimman vähän autoilevat eivät kuulu Keskon pääkohderyhmiin. Se ollaan nähty mm kun Anttila-tavarataloja ollaan monien kaupunkien keskustoissa ajettu alas.

Suurin ongelma ei mielestäni ole miten Suomen ainoan suurkaupungin, Helsingin, keskustan kaupat saataisiin houkutteleviksi koska ne ovat sitä joka tapauksessa, vaan se että miten lähiöiden nykyiset ostoskeskukset ja pienet kauppakeskukset saadaan pidettyä elinvoimaisina pelloille rakennetuihin hypermarketteihin verrattuna. Ylivoimaisesti suurin osa pk-seudun asukkaista asuu nimittäin jonkin sortin lähiöissä ja monella on työpaikkakin varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolella. Jotkut ovat jo menettäneet uskonsa siihen että joukkoliikenne koskaan nousisi kilpailukykyiseksi autoiluun verrattuna. Ainoastaan ne jotka asuvat kantakaupungissa tai sekä asuvat että käyvät töissä jonkun radan varrella voivat tehokkaasti välttää autoilua. Auton hankkiminen ja ylläpito ei ole niin suuri kuluerä nykyisin kuin takavuosina. Pääkaupunkiseudulla asukkaiden taloutta kuritaa nimenomaan asumisen kalleus, eikä liikkumisen kalleus. Asunnosta hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella saa pulittaa monen auton hinnan verran enemmän kuin vastaavankokoisesta huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella. Ihmiset eivät ajatele enää rationaalisesti että jos valitsee tietyn elämänmuodon joka määrää kulutustottumuksia, että siitä olisi mitään seurauksia. Vihreä elämäntyyli ilman että tarvitsee tinkiä elintasostaan köyhyysrajan alapuolelle on valitettavasti vain varakkaimpien kansalaisten saavutettavissa. Heitä on valitettavasti liian vähän että suurten puolueiden politikot rakentaisivat yhdyskuntia heidän toiveidensa mukaisesti.

t. Rainer

jaywarp sanoi:

Ehkäpä nyt kun valtuusto on saanut jo tulikasteen Korpisen hotellisuunnitelmien kaatamisesta, voisi keskuskadun suunnitelmia miettiä uudestaan. Toivottavasti ei tarvitse odottaa että liikenne menee riittävän hitaaksi ennenkuin muutoksia tapahtuu...

Klikkaa laajentaaksesi...

Mitäs siinä, mutta jotenkin hankalalta tuo minusta kuulostaa. Pitäisi siirtää Ylioppilastalon pysäkki, käännös Keskuskadult Aleksille on suht tiukka, Stockan edessä olisi melkoinen ratikkaralli poikki kaupungin vilkkaimman jalankulkijavirran...

Eikös sitä linjastoakin voisi miettiä myös uusiksi? Etelä-Helsinkiin menee nyt viisi ratikkalinjaa, ja Laajasalon 10B myötä kuudes, Fredan kiskojen myötä seitsämäs tai jopa kahdekas. Vähemmillä linjoilla esimerkiksi näin (ilman Fredaa):
- Ysi Jätkäsaareen
- Kolmonen kuten nyt.
- Laajasalon linja joka voisi olla ihan suosiolla vaikka 11 reittiä Kirurgi - Aleksi - Laajasalo. Ylioppilastalon pysäkki on tosin tässäkin ongelma, olisi vähän hassua että pysäkki on kahdelle puolen Stockaa.
- 10 Bulevardille ja jatkossa Hernesaareen.
- Kutonen jonnekin muualle, esimerkiki Kampin, Runeberginkadun ja Hesarin kautta takaisin.

Tai jotenkin noin. Olisi luontevaa että yksi etelästä tuleva linja jatkaa Aleksille, toinen Kaivokadulle ja kolmas edelleen Mannerheimintietä.

---------- Viesti lisätty kello 10:55 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:46 ----------

R.Silfverberg sanoi:

Suurin ongelma ei mielestäni ole miten Suomen ainoan suurkaupungin, Helsingin, keskustan kaupat saataisiin houkutteleviksi koska ne ovat sitä joka tapauksessa, vaan se että miten lähiöiden nykyiset ostoskeskukset ja pienet kauppakeskukset saadaan pidettyä elinvoimaisina pelloille rakennetuihin hypermarketteihin verrattuna.

Klikkaa laajentaaksesi...

Joo. K Citymarket Malmi vaikuttaa oikein kannattavalta. Eli kaavoittaa sen marketin aseman viereen, pysäköintitila toimii samalla luontevasti liityntäpysäköintinä.

Peltomarkettien tonttien hinnassa voisi vaikkaa laskuttaa osan motariliittymän kustannuksista, lakkaavat olemasta halpoja saman tien.

SOK on muuten Helsingissä miehittänyt aika tehokkaasti joukkoliikenteen solmukohdat. Keskon strategia on ilmeisesti pelloilla. Voi kysyä että olisiko tällä jotain tekemistä Keskon uppoavan markkinaosuuden kanssa, ne kerran viikossa autolla shoppaavat lapsiperheet on kuitenkin aika pieni kohderyhmä.

Ja tämä menee heittämällä ohi aiheen.

teme sanoi:

Mitäs siinä, mutta jotenkin hankalalta tuo minusta kuulostaa. Pitäisi siirtää Ylioppilastalon pysäkki, käännös Keskuskadult Aleksille on suht tiukka, Stockan edessä olisi melkoinen ratikkaralli poikki kaupungin vilkkaimman jalankulkijavirran...

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos raitiotie kulkisi keskuskatua aina espalle asti ei tarvitsi siirtää pysäkkejä, rakentaa vain keskuskadulle stockan eteen uuden pysäkin. Ja ainoastaan 3T:n tarvitsisi kääntyä aleksilta keskuskadulle. Eikä senkään, jos se palautettaisiin arkadiankadulle, sitten kun 9 ja jätkäsaareen menevät linjat palvelisivat kampin keskusta.

jaywarp sanoi:

Jos raitiotie kulkisi keskuskatua aina espalle asti ei tarvitsi siirtää pysäkkejä

Klikkaa laajentaaksesi...

Voin kuvitella sen valituksen, kun ratikka kolistelee stokkan herkun kattoa (sekö siihen alle nyt laajenee?)

Vakavammin puhuen, luulisin, että suoraan kadun alle tiloja rakennettaessa ratikka täytyy ottaa jo suunnittelussa huomioon. Jos Stokkalla ei ole näin tehty, voi ratikan vetäminen tuohon olla hankalaa ja kallista. Hyvä paikka kiskoille, mutta ei käytännössä enää realistinen.

Kaivokadulle muuten mahtuu tuplapysäkki jos halutaan. Ei mitään muuta kuin poistaa sen parkkipaikan asemien ovien edestä ja ohjaa autot sitä kautta.

Pysäkkiä voi myös pidentää jopa yli 200 metriseksi purkamalla ne portaat ja jatkamalla Keskuskadun risteyksen yli. Voisi tehdä niinkin että keskellä on ohituskisko(t).

jaywarp sanoi:

Jos raitiotie kulkisi keskuskatua aina espalle asti ei tarvitsi siirtää pysäkkejä, rakentaa vain keskuskadulle stockan eteen uuden pysäkin. Ja ainoastaan 3T:n tarvitsisi kääntyä aleksilta keskuskadulle. Eikä senkään, jos se palautettaisiin arkadiankadulle, sitten kun 9 ja jätkäsaareen menevät linjat palvelisivat kampin keskusta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Arkadiankatua ei pidä todellakaan unohtaa. Jos idästä päin tulee runsaasti raitiovaunulinjoja, voisi kolmosen lisäksi Arkadiankatua kulkea myös raitiovaunulinja mahdollisesti rakennettevalle Taivallahden kylpylälle, josta olenkin kirjoittanut jo ketjussa, jossa etsittiin kantakaupungin bussilinjoille korvaajia. Arkadiankadun varrella on Etu-Töölön lukio, Kauppakorkeakoulu ja Eläintieteellinen museo, joten esimerkiksi Laajasalosta voisi hyvinkin olla raitiovaunuyhteys kylpylän luo. Tällä hetkellä Laajasalosta olisi muuten tarvetta tuolle yhteydelle, kun Laajasalon lukio yhdistettiin aivan älyttömästi Etu-Töölön lukioon (eikö mistään lähempää olisi voinut sopivaa lukiota löytyä).

->Jos Keskuskadun läpi ei voi vetää kiskoja ja sitä kautta helpottaa Lasipalatsin ja Ylioppilastalon välistä ruuhkaa, niin miten olisi seuraava ratkaisu: laitetaan Fredan raiteiden myötä kolmonen kulkemaan kummassakin suunnassa Manskun yli Simonkadulta Kaivokadulle ja päin vastoin. Kymppi jatkaa Merikadulle, Hietalahdessa käy kääntymässä Fredan kautta ysi ja kutonen kulkee Jätkäsaareen. Kutoselle on edellytyksiä nopeaksi runkolinjaksi siinä kun ysi on reittinsä puolesta perinteinen hidasratikka, siksi vaihto. Bulevardin itäpää jää palvelematta kolmen korttelin osalta, mutta kävelymatkat pysäkeille kasvavat aika harvoilla. Lisäksi Kampin kautta kulkeva linja Hietalahden ja Rautatieaseman välillä on matka-ajoiltaan varmasti kilpailukykyinen nykyisen yhteyden kanssa.

Tämän myötä Kaivo/Simonkadun ja Mannerheimintien risteyksessä ajeltaisiin vain suoraan ja voitaisiin karsia valojen vaiheita.

Antero Alku sanoi:

Voisi nimittäin kuvitella, että keskustan kauppiaat olisivat kiinnostuneita omasta menestymisestään ja kävisivät vaikka opintomatkalla jututtamassa eurooppalaisten kävelykeskustojen kauppiaita. Ja sen jälkeen meillä olisi Kokoomus vaatimassa autoja pois, jotta lompakkoja omistavilla ihmisillä olisi tilaa, viihtyisyyttä ja iloa asioida keskustassa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Paremmin tuota ei voisi sanoa. Olen kuullut jo aikoja sitten väitteen että ensin kauppiaat vastustavat kaikin käytettävissä olevin keinoin liikkeidensä eteen tulevaa kävelykatua, sitten kun se tulee, niin vastustus lakkaa, koska kadun viihtyisyys houkuttelee lisää asiakkaita ja myynti nousee 30 %. Tietenkin tämä vaihtelee alueittain mutta ei kait kukaan kiistä että kävelykaduksi muuttaminen lisää liikkeiden myyntiä. Yhden auton paikalle mahtuu pieni pöytä ja neljä tuolia, jos puhutaan ravintola- ja kahvilapalveluista.

Helsingin merkillisen automyönteinen kunnallispolitiikka johti siihen että Iso-Roobertinkadusta tehtiin pysäköintikatu. Jos se olisi kävelykatu, niin siellä liikkuminen ja asiointi olisi miellyttävää ja liikkeillä kannattavat myynnit.

Martti

Oma pieni haaveeni on, että vanha Heikinpuisto palautettaisiin ennalleen. Siis Esplanadin tapainen puistikko Mannerheimintien keskellä Erottajalta Lasipalatsille, joskin kapeampana. Raitiovaunuliikenteen siirtäisin itäreunalle entiselle ajoradalle ja autoliikenne länsireunalle, jonka ajorata muuttuisi kaksisuuntaiseksi. Raitiotie jatkuisi pohjoiseen luontevasti Mannerheimintien itälaitaa. Siinä olisi järjestely, joka kohentaisi kaupunkikuvaa, kunniottaisi historiaa ja sujuvoittaisi kummasti raitioliikennettä. En nyt lähde yksityiskohtaisesti erittelemään toimintaa eri risteyksissä, mutta kukin voi mielessään kuvitella muutoksen vaikutuksia ja huomata kuinka paljon nykyisiä ongelmia katoaisi.