Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 563
T1) Ovien uudelleenavautumisen ongelma.
Kun pysäkillä odotetaan lähtömahdollisuutta raitiovaunuun usein pyrkii uusia matkustajia. Pahimmillaan ovien avautuminen tiputtaa ratikan liikennevalojen vaiheesta, ongelma on pahimmillaan nimenomaan kuormitetuimmilla reiteillä ja vilkkaimmilla pysäkeillä. Toisaalta vilkkaimmissa risteyksissä on myös kaikilla mittareilla vähiten pelivaraa. Jos ratikka pysäkille tullessaan tilaa omalle suunnalleen punaisen ja jalankululle vihreän kuten esitit, suojateiltä tulee ratikkaan matkustajia ja pysäkkiaika helposti venyy.
Tähän nimenomaan auttava ne suunnittellusti pitkät (25-45 s paikasta riippuen) pysäkkiajat. Sitäpaitsi vihreä palaa jalankulkijoille kuitenkin vain rajallisen ajan, eivätkä kaikki ihmiset kadun varrelta ole tulossa juuri sen tietyn ratikan kyytiin.
Lisäksi on vielä yksi ässä: Tälläkin foorumilla muutaman kerran esillä ollut Türen-valo, jonka syttyessä raitiovaunun kuljettaja ohjaa ovet kiinni ja lukkoon ja raitiovaunu saa vihreän muutama sekuntti ovien lukitusnapin painamisen jälkeen.
2) Vihreä aalto molempiin suuntiin vaatii usein tarkkaa suunnittelua ja sekuntiaikataulua eikä aina silti onnistu. Ratikoiden pitää sivuuttaa toisensa melkein täsmälleen tietyissä pisteissä että se toimii.
Ratikoilla se on kuitenkin merkittävästi helpompaa kuin autoliikenteellä, koska kulkuneuvoja kulkee yleensä vain yksi, maksimissaan kaksi suuntaansa valokierrossa. Ja kun joka valokierrossa niitä ei edes kulje joka suuntaan.
3) Raitioliikenteen vihreä aalto on hyvin vaikeaa, vuorovälin tihentyessä mahdotonta, saada samassa risteyksessä toimimaan sekä suoraan että ristiin.
No ei sen tarvitsekan toimia ristiin. Jompikumpi suunta priorisoidaan (esim. Mannerheimintietä kulkevat linjat Runeberginkatua-Helsinginkatua kulkevien edelle), mutta viivytys on kokonaisuutena merkityksetön siihen nähden, mitä nykytilanteessa vaunuja seisotetaan. Sitäpaitsi tässäkin on etukäteissuunnittelu oleellisessa osassa ja jossain tapauksissa esim. esiopastimien käytöllä voidaan vähentää ongelmia.
4) Kaupungissa on muutakin liikennettä kuin ratikat. Kävelijät, pyöräilijät, bussit ja autot. On vain harvoin poliittisesti mahdollista rakentaa ratkaisut täysin tai pääosin raitioliikenteen ehdoilla.
Tässä on hyvä esimerkki siitä, minkä takia keskustelu kanssasi on rasittavaa: Vaikka juuri parasta aikaa olemme ideoimassa järjestelyjä, jotka aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle, niin aloitat itkuvirren siitä, miten:"Raitioliikenteen etuudet haittaavat muuta liikennettä", kokonaan ohittaen ne säästöt ja mahdollisuudet mm. bussiliikenteen rationalisointiin ja sitä kautta viihtyisämpään, tervellisempään ja turvallisempaan kaupunkiympäristöön.
Eli: Käyttäisit aikasi ja energiasi suunnitteluun etkä riitasointujen tuottamiseen.