Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Ja näin sen täytyy mennäkin. Autoliikenteen määrät ovat moninkertaiset fillaristeihin verrattuna. Kaikki liikenne Helsingin niemellä ei ole työmatkaliikennettä. Ja missä ne pyörät taas ovat, kun räntää tulee ja tiet ovat jäässä? Pyöräkellareissa.

No, Vuoden 2012 liikennetutkimuksen mukaan kantakaupungissa asuvien matkoista 41% tapahtui jalkaisin, 14% autolla (myös matkustajana) ja polkupyörällä 6%. Eli oli niitä autoilijoita hätäiseen kaksi kertaa enemmän, eli voi puhua moninkertaisista määristä. Mikähän tilanne on nyt, kun pyöräily kuitenkin on lisännyt suosiotaan ja tutkimuksesta on aikaa jo viisi vuotta.
 
Ei se niin mene. Fillaritkin ovat kaikilla kaduilla, ja kuuluvat kaikille kaduille, ihan niin kuin jalankulkijatkin. Ennemmin voisi miettiä, tarvitaanko läpiajavaa autoliikennettä kaikilla kaduilla. Samoin liikenneympäristö pitäisi sovittaa siihen, että fillarointi on mahdollista.

Kyllähän polkupyörällä voi ajaa ihan normaalillakin kadulla, ei siihen joka kadulla erityisiä kaistoja tarvita.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:01 ----------

No, Vuoden 2012 liikennetutkimuksen mukaan kantakaupungissa asuvien matkoista 41% tapahtui jalkaisin, 14% autolla (myös matkustajana) ja polkupyörällä 6%.

Liikennetutkimus tehdäään yleensä huippu pyöräilyaikaan syyskuun alussa, joten kantakaupunkiasujien vuosikeskiarvo lienee jossain 2-3 % pinnassa, kun puoleksi vuodeksi pyöräily romahtaa murto-osaan.

Tuo tutkimus lienee tehty matkojen lukumäärän mukaan, jos tilastoidaan matkakilometrejä, saadaan ihan toisennäköisiä tuloksia ja autoilun merkitys kasvaa.
 
Kyllähän polkupyörällä voi ajaa ihan normaalillakin kadulla, ei siihen joka kadulla erityisiä kaistoja tarvita.

Olet tehnyt oikein hyvän havainnon – juuri näin on, ja itse asiassa valtaosalla kaduista tilanne onkin juuri tällainen. Kun automäärä on vähäinen ja nopeudet alhaisia, fillarit suunnitellaan lähtökohtaisesti ajoradalle, jonka kaikki liikennemuodot jakavat. On meillä Helsingissä jonkin verran jopa sellaisia katuja, joilla jalankulkijatkin jakavat tilan muiden kulkumuotojen kanssa.

Mansku on vähän eri juttu.

Ja missä ne pyörät taas ovat, kun räntää tulee ja tiet ovat jäässä? Pyöräkellareissa.

Tämä on meidän ilmastossamme ihan todellinen argumentti. Tietysti hyvät väylät ja niiden hyvä kunnossapito varmasti lisäävät pyöräilyn määrää talvellakin, mutta auttamatta volyymi jää murto-osaan kesäkaudesta. Esimerkiksi Liisankadulla ja Unioninkadulla asettuisin sellaisen ratkaisun kannalle, että ajoradan reunasta varataan n. 2 m tila, joka kesäaikaan on käytössä pyöräkaistana ja talviaikaan pysäköintipaikkoina. Luulen, että aika ei ihan vielä ole valmis tuollaiseen hybridimalliin, kun fillarit vasta taistelevat elintilasta, mutta ehkä jonakni päivänä.

Tuusulanväylän kääntö Pasilaan olisi helpottanut tässä huomattavasti. Pasila, varsinkin kun katsoo sen tulevaisuutta, voisi olla hyvinkin merkittävä joukkoliikennesolmu juuri näiden Helsingin ja Vantaan keskisten alueiden suhteen, jonne raideliikenteellä ei pääse (siis 60- ja 600-sarjojen linjojen alueet).

Voihan Tuuskin bussit viedä Pasilaan jos tahtoo, tekee sinne 2-kaistaisen bussikadun moottoritien käännön sijaan. Enemmän pidän silti ajatuksesta, jossa bussit jätetään Käpylän asemalle, ja matka jatkuu sieltä junalla ja raitiovaunulla.
 
No, Vuoden 2012 liikennetutkimuksen mukaan kantakaupungissa asuvien matkoista 41% tapahtui jalkaisin, 14% autolla (myös matkustajana) ja polkupyörällä 6%. Eli oli niitä autoilijoita hätäiseen kaksi kertaa enemmän, eli voi puhua moninkertaisista määristä. Mikähän tilanne on nyt, kun pyöräily kuitenkin on lisännyt suosiotaan ja tutkimuksesta on aikaa jo viisi vuotta.

Helsingin keskusta ei ole vain siellä asuvien asuinpaikka, vaan valtakunnallisesti merkittävin alue koko maassa. Niin elinkeinoelämän kuin valtionhallinnon kannalta. Kantakaupungissa asuvien liikkumistapa on vain pieni osa kokonaiskuvaa.
 
Tämä on meidän ilmastossamme ihan todellinen argumentti. Tietysti hyvät väylät ja niiden hyvä kunnossapito varmasti lisäävät pyöräilyn määrää talvellakin, mutta auttamatta volyymi jää murto-osaan kesäkaudesta.

Ei tarvitse edes sataa tai olla liukasta. Kävelin juuri Punavuoressa Rautatieasemalle. Ilma oli 3 sateinen, tuulisen hyytävää, mutta kuivaa.

Samalla bongasin pyöräilijöitä joka puolelta, 20 minuutin ja 1,8 km matkalla näin yhteensä 10 pyöräilijää ja arviolta 500-800 jalankulkijaa.

Vilkkaana kauniina elokuun päivänä samaan kellonaikaan pyöräilijöitä lienee liki sata.
 
Helsingin keskusta ei ole vain siellä asuvien asuinpaikka, vaan valtakunnallisesti merkittävin alue koko maassa

Kantakaupungin sisäinen liikenne on merkittävin osa kantakaupungin liikennettä. Muualta tulevatkin tulevat yleensä kantakaupunkiin tekemään lisää kantakaupungin sisäisiä matkoja, koska työssä käynti, turisteilu tai asiointi ei yleensä ole yhden asian pistohyökkäys eikä perille pääse välttämättä suoraan, edes autolla. Parkkihallista perille tehdään kaupunkialueen sisäinen jalankulkumatka.

Vaikka henkilöautot pysäytettäisiin kaikki kehä ykkösen vyöhykkeelle, kyllä muualta valtakunnasta pääsisi edelleen liikkumaan keskustaan.
 
Ei tarvitse edes sataa tai olla liukasta. Kävelin juuri Punavuoressa Rautatieasemalle. Ilma oli 3 asteinen, tuulisen hyytävää, mutta kuivaa.

Samalla bongasin pyöräilijöitä joka puolelta, 20 minuutin ja 1,8 km matkalla näin yhteensä 10 pyöräilijää ja arviolta 500-800 jalankulkijaa.

Kun katselen muutenkin ympärille tänään kun Helsingissä on aika keskimääräinen pyöräilypäivä (puolet vuoden päivistä huonompia ja puolet parempia.) pyöräilyn suosio näyttää todellakin jo nyt romahtaneen murto-osaan kesästä.

Nyt sitten Kurvin bussipysäkit ja Hämeentien liikenne tuhotaan suurimman osan vuodesta lähes tyhjien pyöräteiden tieltä.
 
Edellä mainittu Ratikkaprojektin loppuraportti (PDF), joka on Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 25. päivä. Raportissa asiaa nopeuttamiseen liittyen muutenkin kuin kuljettajarahastuksen osalta.

Kyseisessä raportissa mainitaan mm, että Variotramien ongelmista ja rakenteesta johtuen Helsingissä on vaihteisiin asetettu 10km/h nopeusrajoitukset. Samassa raportissa todetaan, että koko kalusto (siis myös Variot), olisi varustettu leveämmillä pyörillä vuoteen 2017 mennessä.

Nyt kun Variot ovat poistuneet, niin onkohan näistä rajoituksista voitu luopua? Entä onko uudet, vuoden 2017 jälkeen asennetut vaihteet olleet syväuraisia? Kysyn tätä erityisesti siksi, että seurasin vaunujen kulkua aiemmin tänään Mannerheimintien ja Nordenskjöldinkadun risteyksessä. Kaikkiin suuntiin kulkiessaan vaunut ajoivat mielestäni selvästi vanhaa "mateluvauhtia" kovempaa, ja ehkä suurempi yllätys oli, että juuri minkäänlaista kolinaa ei esiintynyt, vain muutama pieni kolahdus kunkin telin osuessa vaihteen kohdalle. Kalustona oli sekä Articeja että MLNRV:eitä.
 
Kyseisessä raportissa mainitaan mm, että Variotramien ongelmista ja rakenteesta johtuen Helsingissä on vaihteisiin asetettu 10km/h nopeusrajoitukset. Samassa raportissa todetaan, että koko kalusto (siis myös Variot), olisi varustettu leveämmillä pyörillä vuoteen 2017 mennessä.

Nyt kun Variot ovat poistuneet, niin onkohan näistä rajoituksista voitu luopua? Entä onko uudet, vuoden 2017 jälkeen asennetut vaihteet olleet syväuraisia? .

Tämä kiinostaisi minuakin saada vastaus.
 
Toden teolla syväuraisia vaihteita päästään asentamaan kesällä 2020. Tällä hetkellä MLNRV ja Artic -vaunuissa on molemmissa vielä kapeita pyöriä, joilla ei normaalista syväuraisesta vaihteesta voi ajaa yli. Kaikkiin vaunuihin on saatu vaihdettua leveät pyörä keväällä 2020 nopeuttamalla pyörien vaihtoa normaalista. Tarkoittaa siis sitä, että osassa vaunuista vaihdetaan vielä käyttökelpoisia pyöriä pois leveämpien tieltä.

Matalauraisten vaihteiden yliajonopeuden muuttamista harkitaan nyt kun Variotramit ovat poistuneet liikenteestä. Mahdollisen nopeuden selvittäminen on kuitenkin vielä kesken.
 
Toden teolla syväuraisia vaihteita päästään asentamaan kesällä 2020. Tällä hetkellä MLNRV ja Artic -vaunuissa on molemmissa vielä kapeita pyöriä, joilla ei normaalista syväuraisesta vaihteesta voi ajaa yli. Kaikkiin vaunuihin on saatu vaihdettua leveät pyörä keväällä 2020 nopeuttamalla pyörien vaihtoa normaalista. Tarkoittaa siis sitä, että osassa vaunuista vaihdetaan vielä käyttökelpoisia pyöriä pois leveämpien tieltä.

Matalauraisten vaihteiden yliajonopeuden muuttamista harkitaan nyt kun Variotramit ovat poistuneet liikenteestä. Mahdollisen nopeuden selvittäminen on kuitenkin vielä kesken.

Kiitos vastauksesta! Hienoa kuulla, että asia on kuitenkin vireillä, vaikka vielä meneekin yli vuosi siihen, että vaihteita ja ristikoita on ylipäänsä mahdollista vaihtaa. Taitaa kuitenkin olla niin, että muutaman viime vuoden aikana asennetut vaihteet on kuitenkin jo mitoitettu niin, että ne voidaan melko kevyesti muuttaa syväuraisiksi - oletan tämän koskevan esimerkiksi Nordenskjöldinkadun ja Reijolankadun välissä vaihteita, joissa uusi (2017) ristikko näkyy olevan matalaurainen?
 
Taitaa kuitenkin olla niin, että muutaman viime vuoden aikana asennetut vaihteet on kuitenkin jo mitoitettu niin, että ne voidaan melko kevyesti muuttaa syväuraisiksi - oletan tämän koskevan esimerkiksi Nordenskjöldinkadun ja Reijolankadun välissä vaihteita, joissa uusi (2017) ristikko näkyy olevan matalaurainen?

Ristikoiden mitoitus on uusissakin kohteissa vanhan mallinen, sillä mitoitus ei voida muuttaa ennenkuin pyörät on saatu vaihdettua. Sen sijaan muutamassa ristikossa on asennettuna irrotettava sydänkappale, jossa risteyskohta voidaan vaihtaa matalauraisesta syväuraiseksi purkamatta koko ristikkoa. Tällainen on mm. juuri tuossa risteyksessä.
 
Helsinki näyttäisi nyt lähteneen toteuttamaan suunnitelmaa raitioliikenteen nopeuttamiseksi karsimalla ja muuttamalla pysäkkejä sekä muuttamalla raitiotien ylittäviä suojateitä ylityspaikoiksi, joissa kävelijä väistää.

Välittömästi poistettaviksi tulisivat suunnitelman mukaan seuraavat pysäkit:
Kimmontie (linja 1)
Pyöräilystadion (1)
Kellosilta (7,9)
Mikonkatu (7)
Mastokatu (5)
Ulkoministeriö (4)
Kirurgi (10)
Kalevankatu (6)
Köydenpunojankatu (6)

Koskelantien (1) ja Töölön tullin (3, 4, 10) pysäkit siirrettäisiin heti osittain tai kokonaan.

"Muiden hankkeiden yhteydessä" poistettaisiin lisäksi:
Meilahdentie (4)
Kyllikinportti (2)
Palkkatilanportti (2)
Radanrakentajantie (7)
Rautalammintie (1, 7)
Kumpulan kampus (6, 8)
Paavalin kirkko (6, 8)
Lautatarhankatu (1, 7)
Kaarlenkatu (3, 9)
Kaisaniemenkatu (3, 6, 9)
Aleksanterin teatteri (6)
Telakkakatu (1)

Kumpulan kampuksen ja Paavalin kirkon välille tulisi Arabian ja Kalasataman raitioteiden keskinäinen vaihtopysäkki, noiden pysäkkien poisto liittynee siihen.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/raitioteiden-pysakkeihin-ja-jalankulun-ylityspaikkoihin-suunnitellaan-muutoksia-kaupunkilaiset-kutsutaan-kommentoimaan-suunnitelmia?publisherId=60577852&releaseId=69893606
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös