Rainer kysyi jokin aika sitten, mitä matkustajaliikenne Tunnelissa maksaisi.
Rautatien aika -kirjan artikkeliin viime vuonna laskin, että yhden junamatkan hinta on 0,5 euroa, kun liikenteessä on 15 junaparia päivässä ja yksi juna tarjoaa 600 istumapaikkaa. Tämä siis on tarjonnan hinta. Jos kysyntä on vaikka vain puolet tarjonnasta, jokaisesta matkasta täytyy saada yksi euro kulujen kattamiseksi.
Edellä oleva on siis junaliikenteen tuotantokustannus. Operaattori haluaa tietenkin kerätä katteita mm. osakkaille jaettavaa osinkoa varten. Ja tunnelin käytöstä maksetaan jotain sille, joka tunnelin kustantaa ja ylläpitää.
Jos pikainen talousarvio halutaan, niin oletetaan, että:
- kysyntä on puolet tarjonnasta = tuotantokustannus 1 €
- operaattorin katevaatimus on 50 % myyntihinnasta eli toinen euro
- tunnelin käyttömaksu on puolet operoinnin hinnasta eli 0,5 € matkustaja
- tunneli maksaa 3 mrd.€ ja se kuoletetaan 40 vuodessa 5 % korolla, eli vuosimaksu on 175 M€
- vuodessa junalla on 3,3 miljoonaa matkaa (noin puolet nykyisistä laivamatkoista)
- henkilöliikenteen osuus tunnelin kapasiteetin käytöstä on 66 %
Näillä tiedoilla yhden henkilöjunamatkan kustannukset ovat noin 37,5 €. Jos siis alle tunnin matkasta maksetaan näin paljon, operaattori tekee hyvää voittoa ja tunneli maksetaan 5 %:n lainakorolla sijoittajalle 40 vuodessa. Veronmaksajat siis eivät kustanna tätä toisin kuin länsimetron tai Marjaradan tunnelihankkeet.
Toisin päin voidaan ajatella vertaamalla työmatkailuun Mäntsälästä. Kuukauden junalippu maksaa noin 170 €. Tallinnaan on hieman pidempi matka, joten lippu saanee maksaa vähän enemmän, esim. 190 €. Kuukauden työmatkoille jaettuna lippu maksaisi matkaa kohden 4 euroa (ilman alv:tä). Tällöin lipunhinnasta ei jää kuin 1,5 € tunnelin kuoletukseen, joten tunneli jäisi suurimmaksi osaksi yhteiskunnan maksettavaksi - kuten KAIKKI liikennehankeet Suomessa ovat 100 %:sti.
Mutta jos sitten otetaan vielä kolmas näkökulma. Nykyään virolainen joka käy töissä Hesan seudulla ja vuokraa asunnon maksanee viikonloppuisista matkoistaan ja asunnosta ehkä yhteensä 400-500 euroa. Jospa hän maksaisi 500 euroa tunnelijunasta matkustaessaan päivittäin, hän maksaisi veroitta matkaa kohden 10,5 €. Tällöin tunnelin kuoletukseen jäisi 8 €/matka. Se on 23 % tunnelin kuoletuskuluista matkustajaliikenteen osalta.
Todennäköinen ongelma olisi kuitenkin liikenteen kysynnän vuorokausivaihtelu. Jos nyt pendelöijiä on 10.000, sellaisen määrän kuljettamiseen tarvitaan hetkellisesti suuri junamäärä. Jaettuna 2 tunnin ajalle kannattaisi ajaa vaikkapa 1000 istumapaikan junia ja niillä olisi oltava 12 min vuoroväli. Junia olisi oltava 8 kappaletta kierrossa kun tasaisella tunnin vuorotarjonnalla pärjätään 2 junalla. Tämä nostaa juniin sitoutuvaa pääomaa ja siten liikenteen tuotantokustannuksia. Oletuksen mukaisella laskelmalla 2 tunnin kapasiteetti on 1200 hlö, joten voisi ajatella, että vain 1200 henkilöä voi silloin käydä töissä päivittäin. Viikottain pendelöivätkään eivät kaikki mahdu ensimmäisiin mahdollisiin tulo- tai paluujuniin alku- ja loppuviikosta.
Antero